Gradu_Laakso
Gradu_Laakso
Gradu_Laakso
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kymmenes- tai viidestoistaosaan nykyisestä 3 000 kilosta henkeä kohti, ja<br />
uusiutuvien luonnonvarojen kulutus on mahdollista säilyttää nykyisellä tasollaan<br />
korkeintaan 4 000 kilossa henkeä kohti. Kokonaisuudessaan materiaalijalanjäljen<br />
tulee siten olla korkeintaan 10 000 kiloa vuodessa ollakseen kestävällä tasolla. (Mt.,<br />
168–171.) Kun tästä vähennetään julkisen kulutuksen ja yritysten<br />
pääomanmuodostuksen osuudet, kotitalouksien osuus on suuruusluokaltaan noin<br />
6 000–8 000 kiloa henkeä kohti vuodessa (Lettenmeier ym. 2011a, 3). Arvio<br />
perustuu laskelmiin nykyisestä luonnonvarojen kulutuksesta sekä ennusteisiin<br />
väestönkasvusta. Kestävän tason määrittäminen pätee myös globaalisti. Esimerkiksi<br />
tietyillä leveysasteilla lämmitys vaatii suuremman energiakulutuksen ja siten voidaan<br />
perustella pohjoisen suurempi tarve luonnonvarojen kulutukselle. Samalla tavoin<br />
etelässä voidaan perustella kulutusta jäähdytyksen tarpeella tai pinta-alaltaan suurissa<br />
valtioissa pitkillä etäisyyksillä (Sachs ym. 2000, 15). On yksinkertaisinta laatia<br />
selkeät, jokaista samalla koskettavat ja globaalisti yhtenevät oikeudet kuluttaa<br />
luonnonvaroja.<br />
Kulutuksen saaminen kestävälle tasolle edellyttää teollisuusmailta suurempia<br />
vähennyksiä kuin kehitysmailta, koska tällä hetkellä yli 80 prosenttia<br />
maailmanlaajuisista ainevirroista aiheutuu teollisuusmaiden asukkaiden hyvinvoinnin<br />
tuottamisesta, vaikka näissä maissa asuu vain 20 prosenttia maailman väestöstä<br />
(Schmidt-Bleek 2000, 183). Luonnonvarojen kulutusta on vähennettävä<br />
kymmenesosaan nykyisestä seuraavan 40–50 vuoden aikana, jotta saavutetaan<br />
maailmanlaajuisesti ainevirtojen vähentäminen puoleen nykyisestä ja voidaan taata<br />
luonnonvarojen riittävyys sekä globaalisti että tuleville sukupolville kestävän<br />
kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tätä kutsutaan Factor 10 -tavoitteeksi. (Mt.,<br />
186.) Teollisuusmaiden osalta tämä tarkoittaa luonnonvarojen kulutuksen<br />
vähentämistä kuudestoistaosaan nykyisestä, ja suomalaisten kotitalouksien osalta<br />
luonnonvarojen käytön tehostamista 6–7 -kertaiseksi (kuva 6). Uusimmat arviot<br />
kuitenkin pitävät Factor 10 -tavoitetta jo riittämättömänä ja arvioivat, että<br />
tehostamiskertoimen tulisi olla jopa 50 13 .<br />
13 Michael Lettenmeier, henkilökohtainen tiedonanto 13.10.2011.<br />
24