Gradu_Laakso
Gradu_Laakso
Gradu_Laakso
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
köyhdyttävät biodiversiteettiä (Høyer & Næss 2001, 178–179; Perrels ym. 2006, 38–<br />
39).<br />
4.3 Suomalaisten kotitalouksien luonnonvarojen kulutus<br />
Suomalaisten kotitalouksien luonnonvarojen kulutus on kasvanut nopeasti viime<br />
vuosikymmeninä (Hoffren & Hellman 2007, 476). Suomalaisen tuotannon ja<br />
kulutuksen elinkaariaikaisia ympäristövaikutuksia toimialoittain ja tuoteryhmittäin<br />
on tarkasteltu Tilastokeskuksen kulutustutkimus-aineiston avulla ENVIMAT-<br />
hankkeessa 9 (Seppälä ym. 2009). Tutkimuksen mukaan Suomen kansantalouden<br />
ympäristövaikutuksista puolet aiheutuu tuonnista. Suomi siis käyttää ulkomaisia<br />
luonnonvaroja yhtä paljon kuin kotimaisiakin. Kotimaan kulutus ja investoinnit<br />
aiheuttavat runsaat puolet kansantalouden elinkaarisista ympäristövaikutuksista.<br />
(Mt., 52–53, 88.) Suurin osa kulutuksen vaikutuksista aiheutuu asumisesta,<br />
elintarvikkeista ja yksityisautoilusta.<br />
Nurmela ja Mäenpää (2009) ovat käyttäneet ENVIMAT-mallia tutkiessaan<br />
kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksia. Tulosten mukaan jokaisesta<br />
kulutukseen käytetystä eurosta aiheutui vuonna 2006 1,5 kiloa luonnonvarojen<br />
materiaalista kulutusta (TMR 10 ). Yhteensä kotitalouksien luonnonvarojen kulutus oli<br />
noin 30 800 kiloa vuodessa. Asuminen ja ruoka kuluttavat eniten luonnonvaroja<br />
myös niihin kulutettuun rahamäärään nähden. (Mt., 44–45.)<br />
Kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksista on tehty myös laadullisia<br />
tutkimuksia. Esimerkiksi Massa (2006) on yhdistänyt elämäntapa- ja<br />
ympäristötutkimusta tutkimuksessaan erään helsinkiläisen perheen<br />
9 ENVIMAT-malli on ympäristölaajennettu panos-tuotos -malli, jolla voidaan laskea tuotteiden<br />
tuottamisen elinkaariset ympäristövaikutukset (Seppälä ym. 2009, 11).<br />
10 Kulutusta voidaan kuvata eri mittareilla. Kansantalouden tasolla TMR (Total Material Requirement)<br />
tarkoittaa luonnonvarojen kokonaiskäyttöä, eli siihen on laskettu yhteen sekä suorat<br />
materiaalipanokset että piilovirrat. TMC (Total Material Consumption) taas kuvaa kotimaan<br />
loppukäyttöön eli kulutukseen ja investointeihin sisältyvää luonnonvarojen kokonaiskäyttöä. TMC<br />
saadaan vähentämällä TMR:sta vientiin menevien tuotteiden luonnonvarojen käyttö. Koska TMR ja<br />
TMC huomioivat piilovirrat, eli tuontituotteiden tuottamisesta aiheutuneen luonnonvarojen<br />
kulutuksen, ne kuvaavat parhaiten todellista luonnonvarojen kokonaiskulutusta. (Seppälä ym. 2009,<br />
7–8.)<br />
20
Change language