Gradu_Laakso

Recommendations

Info

Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Tekijä – Författare – Author Senja Susanna <strong>Laakso</strong> Työn nimi – Arbetets titel – Title Ympäristötieteiden laitos Onko elämä perusturvan varassa kestävää? Ympäristövara ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kulutuksen tarkastelussa Oppiaine – Läroämne – Subject Ympäristömuutos ja -politiikka Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages pro gradu -tutkielma Tiivistelmä – Referat – Abstract Joulukuu 2011 98 s. + liitteet 33 s. Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään kuluttamista ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Tarkastelun viitekehyksenä toimii ympäristövaran (environmental space) käsite. Ympäristövara on 1990-luvun alussa kehitetty, erilaisilla mittareilla määritettävissä oleva tila, jossa on mahdollista elää kohtuullista ja sosiaalisesti hyväksyttävää elämää ja samaan aikaan kuluttaa luonnonvaroja kestävällä tavalla. Tässä tutkimuksessa ympäristövaran ylärajaksi on määritelty luonnonvarojen kulutuksen kestävä taso MIPS (Material Input per Service Unit) -menetelmällä mitattuna ja alarajaksi kohtuullisen minimin viitebudjetin mukainen rahasumma, jonka tulisi mahdollistaa elämisen kannalta välttämättömien tarpeiden, kuten ruoan ja asunnon, lisäksi yhteiskunnallinen osallistuminen. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja haastatteluilla. Tutkittavat olivat yksinasuvia, perusturvan varassa eläviä henkilöitä. Heidän luonnonvarojen kulutuksensa eli materiaalijalanjälkensä laskettiin MIPS-menetelmällä. MIPS on ekotehokkuuden mittari, jonka avulla lasketaan, kuinka paljon luonnonvaroja on kulunut jonkin tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana. Tuloksia vertailtiin aiempiin tuloksiin keskivertosuomalaisen sekä suomalaisten kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksesta. Tutkittavilta kysyttiin myös heidän tuloistaan ja menoistaan. Lisäksi haastatteluissa keskusteltiin kuluttamisesta, yhteiskunnassa vallitsevasta kulutuspaineesta sekä luonnonvarojen käytöstä. Tulosten mukaan perusturvan saajien materiaalijalanjälki (18 100 kiloa vuodessa) ylittää ekologisesti kestävän tason, vaikka onkin selvästi keskivertosuomalaisen materiaalijalanjälkeä (40 500 kiloa vuodessa) pienempi. Heidän mahdollisuutensa pienentää omaa materiaalijalanjälkeään ovat kuitenkin rajalliset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi tarvitaan muutoksia yhteiskunnan tarjoamien palveluiden, tuotteiden ja infrastruktuurin materiaalitehokkuudessa. Tutkittavien tulotaso puolestaan jää alle kohtuulliseksi katsotun minimitason. He kokivat köyhyyden puuttuvina kulutusmahdollisuuksina ja tunnistivat yhteiskunnassa vallitsevan sosiaalisen paineen kuluttaa. Kuluttamista luonnehtivat statuksen tavoittelu ja ihmisten välinen sosiaalinen vertailu. Kulutuskulttuurin muutos on osa siirtymistä kestävän kehityksen mukaiseen yhteiskuntaan, sillä niin kauan kuin hyvinvointia mitataan kuluttamisen kautta, kulutus jatkaa kasvuaan. Yhteys kulutuksen ja luonnonvarojen käytön välillä oli monelle perusturvan saajille epäselvä ja suhtautuminen luontoon vaihteli tutkittavien välillä. Ne tutkittavat, jotka olivat eläneet pienituloisina koko ikänsä, eivät olleet pohtineet luonnonvarojen riittävyyttä. Kun itsellä ei ole varaa kuluttaa, kuluttamisen ja luonnonvarojen hupenemisen välinen yhteys ei tunnu niin konkreettiselta. Keskivertosuomalaista ekologisempi elämäntapa on pakon sanelemaa, ei oma valinta. Kun ottaa huomioon ihmiskunnan kohtaamat maapallon rajat, tulisikin kääntää katse ympäristövaran ylärajalle eli niihin, jotka kuluttavat eniten. Avainsanat – Nyckelord – Keywords materiaalijalanjälki, ympäristövara, kuluttaminen, kestävyys Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Ympäristötieteiden laitos, Viikin tiedekirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information
Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Faculty of Biosciences Tekijä – Författare – Author Senja Susanna <strong>Laakso</strong> Työn nimi – Arbetets titel – Title Department of Environmental Sciences Is life on the basic security sustainable? Environmental space as framework for studying ecologically and socially sustainable consumption Oppiaine – Läroämne – Subject Environmental Change and Policy Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Master’s Thesis Tiivistelmä – Referat – Abstract December 2011 98 pp. + appendices 33 pp. In my Master’s Thesis I discuss consumption from the perspective of ecological and social sustainability. The environmental space concept is the framework for this study. The environmental space concept was developed in the beginning of the 1990’s. It is a space that can be defined with different indicators and within which it is possible to live a decent and socially acceptable life and at the same time consume natural resources in a sustainable way. In this research the upper limit of environmental space is defined as the sustainable level of natural resource use calculated as material footprint and the lower limit as decent minimum reference budgets that illustrate the level of consumption allowing a household to fulfill all basic needs and to participate in society. The material of the study was collected by questionnaires and interviews on the consumption and lifestyle of the participating households. The households interviewed were all single and living on disability pension or basic unemployment allowance. The natural resource consumption of the households was calculated as material footprint. The material footprint is based on the MIPS concept (Material Input per Service Unit) that considers the whole life cycle of products and activities. The participants were also asked to report their income and consumption expenditures. We were also discussing about consumption, the social pressure to consume and use of natural resources. The results show that the low-income households have an average material footprint exceeding the ecologically sustainable level (18 100 kg per year), although the material footprint is lower than average (40 500 kg per year). They also indicate that a sustainable level of resource use cannot be achieved solely by individual choices but the society must improve the changes in the supply of products, services and infrastructure, enabling households to consume in a more sustainable way. The income level of the households remains below the level of the decent minimum reference budgets. The participating households experienced poverty as lack of possibility to consume and recognized the prevailing social pressure to consume. Consuming was characterized by pursuit of status and social comparison between people. The change in prevailing consumer culture is an essential part on the way towards sustainable society, because the amount of consumption grows as long as welfare is measured through consumption. The connection between consumption and natural resource use remained unclear to many of the households and attitudes towards nature alternated between the households. Those households that had been low-income for their whole life, hadn’t thought about the sufficiency of natural resources. Their more ecological way of living than average is rather compulsory than their own choice. The rise in their income level would lead to increasing consumption, as households would want to raise their standard of living by moving to a bigger house and travelling. When we notice the limits of the Planet, we should pay more attention to the upper limit of the environmental space to those, who consume the most. Avainsanat – Nyckelord – Keywords material footprint, environmental space, consumption, sustainability Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Department of the Biological and Environmental Sciences, Viikki Science Library Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information
Page 1: Onko elämä perusturvan varassa ke
Page 6 and 7: Sisällys Esipuhe .................
Page 8 and 9: 1 Kestävästä kehityksestä ”No
Page 10 and 11: asukasta kohden eli materiaalinen h
Page 12 and 13: todellisuudessa eletään ja millai
Page 14 and 15: kohtuulliseen minimiin (decent mini
Page 16 and 17: Vuonna 2009 noin 128 000 suomalaist
Page 18 and 19: Yhdysvalloissa suurimmillaan 1960-l
Page 20 and 21: MI-luku (tai MI-arvo, materiaalipan
Page 22 and 23: pienentämään omaa materiaalijala
Page 24 and 25: köyhdyttävät biodiversiteettiä
Page 26 and 27: Kuva 4. Yhteenveto KotiMIPS-tutkimu
Page 28 and 29: kymmenes- tai viidestoistaosaan nyk
Page 30 and 31: tämän päivän tasosta, jotta kas
Page 32 and 33: myös paikalliset erot, eikä tarka
Page 34 and 35: Ympäristövaran kaltaista kohtuull
Page 36 and 37: Mallin mukaiset hiilidioksidipääs
Page 38 and 39: (Lehtinen ym. 2010, 18). Palvelusuo
Page 40 and 41: eletään ja kulutetaan. Tämän vu
Page 42 and 43: Kelalta saatuja henkilötietoja, ol
Page 44 and 45: Kysytyt osa-alueet olivat asuminen,
Page 46 and 47: kirjasto- ja kampaamokäynnit) käy
Page 48 and 49: Kuinka luotettavia tutkimuksen tulo
Page 50 and 51: ikävuoden välillä ja ikäjakauma
Page 52 and 53:
käyttivätkin aktiivisesti hyväks
Page 54 and 55:
koska syöminen ja juominen ravinto
Page 56 and 57:
Kuva 13. Keskiarvot tutkittavien ma
Page 58 and 59:
intensiteettiä ja lisäksi lämmö
Page 60 and 61:
Asumisen materiaalijalanjälkeen si
Page 62 and 63:
Tutkittavien ilmoittamissa ruokamen
Page 64 and 65:
kuluvat rahat. Tutkittavista kahdek
Page 66 and 67:
Kuva 17. Arkiliikenteen materiaalij
Page 68 and 69:
Lomamatkojen määrä ja matkakohte
Page 70 and 71:
7.2.5 Vapaa-ajan toiminnot Tutkitta
Page 72 and 73:
oletetaan. Muutamalla tutkittavalla
Page 74 and 75:
kotipalvelu, jonka kustannukset oli
Page 76 and 77:
Pienituloisuuden tuomista rajoittei
Page 78 and 79:
… en minä turhaan pidä niin kun
Page 80 and 81:
(2006) mukaan ihmisten pitää pyst
Page 82 and 83:
kohtuullisen minimin viitebudjetin
Page 84 and 85:
summaa, joka vaihteli 600-800 euron
Page 86 and 87:
Omaa autoa ei monikaan kaipaa. Auto
Page 88 and 89:
Sachs (2007, 38) huomauttaa, että
Page 90 and 91:
esimerkiksi niiden uusiutuvuuden, r
Page 92 and 93:
Lähteet Adato Energia 2008. Kotita
Page 94 and 95:
Heiskanen, E. ja Pantzar, M. 2006.
Page 96 and 97:
Kiander, J. 2008. Ilmastopolitiikka
Page 98 and 99:
Moffatt, I. 1996. An evaluation of
Page 100 and 101:
Sairinen, R., Heikkinen, T. ja Hirv
Page 102 and 103:
Vaarama, M., Moisio, P. ja Karvonen
Page 104 and 105:
Taulukko 1. Koti- ja ulkomaanmatkoj
Page 106 and 107:
Taulukko 3. Päivittäisten kotimaa
Page 108 and 109:
Liite 2 Palveluiden MI-kertoimien l
Page 110 and 111:
Liite 4 Kyselylomakkeet Kohtuulline
Page 112 and 113:
euroa/ kk TAI euroa/ 3 kk TAI euroa
Page 114 and 115:
Kyselylomake 2 Osana Kohtuullinen p
Page 116 and 117:
2. Arkiliikenne Arvioikaa eri liike
Page 118 and 119:
Lämmitysmuoto Sähkö Puu Öljy Mu
Page 120 and 121:
(Uutena ostetut tai saadut tavarat
Page 122 and 123:
Liite 5 Haastattelurunko Ensimmäin
Page 124 and 125:
Liite 6 Kirje tutkittaville Hei (ni
Page 126 and 127:
Sinulla arkiliikenteen kulutus on h
Page 128 and 129:
Liite 7 Käytetyt MI-kertoimet Osa-
Page 130 and 131:
Osa-alue Kerroin Lähde MI-kertoime
Page 132 and 133:
Page 134 and 135:
show all

Gradu_Laakso

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?