Gradu_Laakso
Gradu_Laakso
Gradu_Laakso
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Yhdysvalloissa suurimmillaan 1960-luvulla, ja öljyvarat ehtyvät kokonaan vuoteen<br />
2060 mennessä (Hubbert 1956). Keskustelu öljyhuipusta (peak oil) on jatkunut aina<br />
2000-luvulle asti. Huipun ajankohtaa on arvioitu viimeistään 2020-luvulle ja<br />
öljyvarojen on arvioitu riittävän nykyisellä kulutuksen tasolla 50–80 vuotta<br />
(Meadows ym. 2005, 112, 117). Monet uusiutumattomat raaka-aineet, kuten kupari,<br />
tina ja monet muut metallit, loppuvat nykyisellä kulutustahdilla jo muutaman<br />
kymmenen vuoden kuluttua (Jackson 2009, 10; Lyytimäki ja Hakala 2008, 205–207;<br />
Meadows ym. 2005, 131).<br />
Kestämättömät kulutustottumukset eivät uhkaa hyvinvointia ainoastaan<br />
luonnonvarojen hupenemisen kautta, vaan myös siksi, että materia ei lopulta riitä<br />
tyydyttämään kaikkia tarpeita (Jackson 2005, 25). Allardtin (1991, 11) mukaan<br />
tarpeilla ei tarkoitetakaan ainoastaan aineellisia tarpeita, vaan kyse on<br />
kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, jota ihmiset kokevat sekä aineellisen elintasonsa<br />
että sosiaalisen ja luonnollisen ympäristönsä laadun perusteella. Vaikka<br />
luonnonvaroja tarvitaan esimerkiksi ravinnon tuottamiseen, on olemassa myös<br />
osallistumismahdollisuuksien ja ihmissuhteiden kaltaisia tarpeita, joiden<br />
tyydyttäminen ei, ainakaan periaatteessa, vaadi tiettyä luonnonvarojen<br />
vähimmäismäärää (Jackson & Marks 1998, 436; Jackson 2005, 25).<br />
4.1 Luonnonvarojen kulutuksen mittaaminen<br />
Ihmistoiminnan ympäristövaikutusten mittaamiseksi on kehitetty useita erilaisia<br />
mittareita, kuten ekologinen jalanjälki, hiili- ja vesijalanjäljet (Ewing ym. 2010;<br />
WWF 2010) sekä MIPS ja materiaalijalanjälki. Tässä luvussa esittelen eri mittareita<br />
ja perustelen materiaalijalanjäljen valintaa luonnonvarojen kulutuksen mittariksi.<br />
Ekologinen jalanjälki mittaa sen biologisesti tuottavan maa- ja vesialueen pinta-alaa,<br />
joka vaaditaan tuottamaan ihmiskunnan kuluttamat uusiutuvat luonnonvarat. Lisäksi<br />
ekologinen jalanjälki sisältää infrastruktuurille tarvittavan alueen sekä alueen, joka<br />
vaaditaan käsittelemään ihmistoiminnan aiheuttamat jätteet ja toimimaan<br />
hiilidioksidipäästöjen nieluna. Ekologinen jalanjälki huomioi ainoastaan uusiutuvat<br />
luonnonvarat, ilman, osan uusiutumattomista luonnonvaroista sekä epäsuorasti<br />
14