Gradu_Laakso

Liite 2 Palveluiden MI-kertoimien laskeminen
Terveyskeskuslääkäri
Laskin MIPS-lukuun rakennuksen materiaalijalanjäljen (kg/neliömetri), joka on
jaettu rakennuksen arvioidulla käyttöiällä sekä arvioidulla vuosittaisella
kävijämäärällä. Tarvittavat luvut sain Sinivuoren (2004) laskelmista Viikin
Infokeskus Koronan MIPS-kertoimista (kg/huoneisto-m 2 /vuosi) sekä Helsingin
Haartmanin sairaalan kävijämääristä (70 000 kävijää vuodessa). Haartmanin pinta-
ala on 11 800 neliömetriä. Infokeskus Korona on iso toimistorakennus, jonka
käyttöiäksi on arvioitu sata vuotta (Sinivuori 2004). MIPS-luvuissa ovat mukana
rakennusmateriaalien lisäksi käyttövaiheen lämmön, sähkön ja veden kulutus. TMR-
luku on 241,28 kiloa neliömetriä kohden vuodessa. Yhden käyntikerran TMR-luku
on 41,25 kiloa.
Hiusten leikkaus
Laskin MIPS-luvun samoin kuin edellisen. Keskimääräisen kampaamon pinta-alaksi
arvioin 40 neliömetriä ja asiakasmääräksi noin 2 000 asiakasta. Kertoimina käytin
tavallisen kerrostaloasunnon MI-lukuja (Kotakorpi ym. 2008). Kerrostaloasunnon
TMR-luku on 65 kiloa neliömetriä kohden vuodessa. Lisäksi laskin mukaan
sähkönkulutuksen, noin 0,16 kiloa käyntikertaa kohden. Yhden hiustenleikkuun
TMR-luku on noin 1,3 kiloa.
Kirjasto
Laskin MIPS-luvun samoin kuin edellisen. Arviot kävijämäärästä (190 000 käyntiä
vuodessa) ja pinta-alasta (1 000 neliömetriä) olen laskenut Helsingin kirjastojen
keskiarvosta. Rakennuksen MIPS-lukuna käytin arviota 65 kiloa neliömetriä kohden
vuodessa, koska keskimäärin kirjastossa esimerkiksi sähkön- ja vedenkulutus on
lähempänä kerrostaloasuntoa kuin suurta sairaalarakennusta. Sähkönkulutuksen
arvioin vievän noin 0,05 kiloa luonnonvaroja käyntikertaa kohden. Kirjoja lainataan
niin monta kertaa, että yhden lainauskerran luonnonvarojen kulutus jää hyvin
pieneksi. Yhden kirjastokäynnin TMR-luku on noin 0,39 kiloa.
104