You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>MhyLehti</strong><br />
Metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti 1/2011 • 25.3.2011<br />
Jokilääni<br />
KiiKisSuo<br />
Loimaan seutu<br />
Länsi-Satakunta<br />
Metsämaa-<br />
Kojonkulma<br />
Teljä<br />
sivu 2<br />
Puumarkkinat<br />
sivu 6<br />
Taimien talviuni,<br />
metsänviljelytaimet<br />
pakastetaan talven<br />
ajaksi<br />
sivu 8<br />
Riistahallinto<br />
uudistuu –<br />
pieneneekö hirvikanta?<br />
Tämä lehti on<br />
painettu<br />
suomalaiselle<br />
sanomalehtipaperille.<br />
PEFC/02-21-15
2 <strong>MhyLehti</strong> 1/2011<br />
Puukauppa kiihtyy hiljalleen<br />
Tällä hetkellä ei uskoisi, että puukaupassa<br />
on odotettavissa vilkas<br />
vuosi. Vuoden vaihteessa päättynyt<br />
verohuojennuskausi ja ostajien<br />
vetäytyminen markkinoilta hiljensi<br />
puumarkkinat. Ostajittain ja<br />
alueittain markkinatoiminnassa<br />
on isoja eroja. Tukkipuumarkkina<br />
hiljeni muutamia poikkeuksia<br />
lukuun ottamatta lähes kokonaan,<br />
mutta ostajien puolelta on kerrottu<br />
jatkuvasta kuitupuun tarpeesta.<br />
Samaan aikaan kuitupuun hinnat<br />
liukuivat jopa alaspäin. Tilanteen<br />
ihmeellisyyttä lisää vielä se,<br />
että selluteollisuus tekee rajua tulosta<br />
ja kalliin tuontikuidun käyttö<br />
on jälleen lisääntymässä. Puheet<br />
puumarkkinoiden toimivuuden<br />
parantamisesta eivät valitettavasti<br />
näy käytännön toiminnassa.<br />
Onneksi teollisuuden lopputuotemarkkinat<br />
näyttävät vähintään<br />
kohtuullisilta ja puun ostohalu-<br />
Nopealla aikataululla valmisteltu<br />
Kestävän metsätalouden rahoituslain<br />
(Kemera) uudistus sekä samassa<br />
yhteydessä luotu laki pienpuun<br />
energiatuesta (PETU) antavat<br />
odottaa itseään. Lait läpäisivät<br />
kotimaan käsittelyn viime syksynä,<br />
mutta vielä on epäselvää milloin<br />
lakien notifiointi Brysselissä<br />
saadaan hoidettua. Pahimmillaan<br />
lakiuudistusten voimaantulo viivästyy<br />
jopa ensi vuoteen.<br />
jen pitäisi vilkastua lumien sulamisen<br />
myötä.<br />
Metsäteollisuudella takana<br />
hyvä vuosi<br />
Helmikuussa kuultiin hyviä uutisia<br />
kotimaiselta suurelta metsäteollisuudelta.<br />
UPM, Storaenso ja<br />
Metsäliitto kaikki tekivät hyvän<br />
tuloksen vuonna 2010. Myös näkymät<br />
vuodelle 2011 ovat varovaisen<br />
positiiviset. Saneerausten<br />
jälkeen firmoilla on tarjolla tuotevalikoima,<br />
jolla voidaan menestyä.<br />
Näkymät pidemmälle tulevaisuuteen<br />
ovat pääsääntöisesti<br />
hyvät.<br />
Tiettyjä epävarmuustekijöitä<br />
markkinoilla kuitenkin on. Esimerkiksi<br />
mahdollinen Euroopan<br />
taloustilanteen heikentyminen sekä<br />
eri maiden rahoituskriisit voivat<br />
vaikuttaa metsäteollisuuden<br />
markkinoita heikentävästi.<br />
Synkkiä pilviä metsäalan ylle<br />
on tuonut myös kuohunta Pohjois-<br />
Afrikassa. Esimerkiksi Egypti on<br />
suomalaisille männyn jalostajille<br />
tärkeä markkina-alue. Jo lyhyet<br />
markkinahäiriöt voivat aiheuttaa<br />
vakavia vaikeuksia osalle puun jalostajista.<br />
Metsänomistajien kannattaa<br />
varmistaa puunmyyntitulojen<br />
saanti sekä ostajien taloudellinen<br />
asema ennen puukaupan solmimista.Metsänhoitoyhdistyksestä<br />
löytyy neuvoja myös ostajien<br />
maksukykyyn liittyen. Mikäli<br />
puun ostajille ilmaantuu maksuvaikeuksia,<br />
on syytä ryhtyä välittömiin<br />
toimenpiteisiin saatavien<br />
turvaamiseksi.<br />
Puun kysyntä elpyy vielä<br />
tänä vuonna<br />
Talvella puuta on ollut paljon varastossa<br />
ja suurimmat ostotarpeet<br />
on tyydytetty. Talvikorjuukohteita<br />
on ollut vaikea saada kaupaksi.<br />
Kesäkorjuukohteiden kysyntä elpyy<br />
ja maksuhalukkuuskin kasvanee<br />
sahatavaran kausiluonteisen<br />
kysynnän käännyttyä markkinoiden<br />
aktivoitumiseksi. Tämän hetken<br />
markkinaviestien mukaan nyt<br />
kannattaa keskittyä kuitupuuleimikoiden<br />
kilpailuttamiseen. Tukkipuun<br />
menekki vaihtelee alueittain<br />
runsaasti. Kokonaisuutena<br />
teollisuuden puun ostotarpeet lienevät<br />
tänä vuonna samankaltaiset<br />
kuin vuonna 2010.<br />
Vaalien läheisyys saattaa nostaa<br />
esiin tarkoitushakuisia kommentteja<br />
puumarkkinoiden toimivuudesta.<br />
Markkinoiden toimivuutta pohdittaessa<br />
on syytä muistuttaa puun<br />
ostojen loppumisesta ja tuontipuu-<br />
Julkaisijat<br />
<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong> Jokilääni,<br />
KiiKisSuo, Loimaan seutu,<br />
Länsi-Satakunta, Metsämaa-<br />
Kojonkulma ja Teljä<br />
hun panostamisesta viime vuoden<br />
lopulla. Samaan aikaan myyntihalukkuutta<br />
olisi vielä ollut. Puuta<br />
on aina saatavilla, kunhan halukkuus<br />
ostaa ja maksaa puusta ovat<br />
todellisia. Joka tapauksessa puukauppa<br />
tulee elpymään ja vuodesta<br />
2011 tulee hyvä puukauppavuosi.<br />
Ensin on kuitenkin puulle löydyttävä<br />
oikeaa kysyntää. Kysyntää<br />
ei ole valitus tiedotusvälineis-<br />
Metsänhoidon rahoitus muutoksessa<br />
Lakiuudistuksessa Kemerasta<br />
muodostuu puhtaasti metsänhoidollinen<br />
rahoitusjärjestelmä.<br />
Uudesta Kemerasta on poistettu<br />
energiapuun korjuu- ja haketustuki.<br />
Metsäenergian tuotantoa edistetään<br />
pienpuun energiatuella.<br />
On hyvä asia, että tuleva rahoituslaki<br />
suuntautuu entistä puhtaammin<br />
metsien hoitoa edistäväksi.<br />
Uusiutuvaa energiaa koskevien<br />
säädösten vienti lakiin pien-<br />
puun energiatuesta ei ole kuitenkaan<br />
metsänomistajan kannalta<br />
ongelmaton. Pyrkimyksenä<br />
on moninkertaistaa metsäenergian<br />
käyttö, mutta samalla saatetaan<br />
heikentää metsänomistajalle<br />
suunnattavaa rahoitusta. Syynä<br />
orastavaan hölmöyteen on metsäteollisuuden<br />
huoli kuitupuun polttamisesta.<br />
Huoli on aiheeton. Ensiharvennuksille<br />
suunnattavalla<br />
pienpuun energiatuella ei ole vai-<br />
kutusta metsäteollisuuden kuitupuun<br />
saantiin. Jos lain rajoitukset<br />
johtavat nuoren metsänhoidon laiminlyöntiin,<br />
on kuitupuun saanti<br />
tulevaisuudessa vaikeampaa.<br />
Toteutuessaan lakiuudistukset<br />
parantavat metsätalouden rahoitustilannetta.<br />
Vuodelle 2011 on<br />
varattu uutta PETU-rahaa 13,5<br />
miljoonaa euroa. Metsätalouden<br />
kannalta on ongelmallista, että tämä<br />
rahoitus on käytettävissä vain<br />
Vastaava toimittaja<br />
Heli Mutkala-Kähkönen<br />
020 413 3704<br />
Toimituskunta<br />
Julkaisijayhdistysten<br />
toiminnanjohtajat<br />
Lähde Metla/Metinfo<br />
sä, vaan aktiivinen tarjoaminen<br />
esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten<br />
kautta tarjolla oleviin valtakirjakauppakohteisiin.<br />
Marko Mäki-Hakola<br />
johtaja<br />
Metsänomistajien liitto<br />
Länsi-Suomi<br />
lain voimaan tullessa. Nyt on jo<br />
nähtävissä Kemera-rahoituksen<br />
puutteellisuus ja PETU:n lainsäädännön<br />
viivästyessä olisi tämä jo<br />
varattu 13,5 miljoonaa euroa ehdottomasti<br />
siirrettävä Kemeran<br />
piirissä käytettäväksi.<br />
Marko Mäki-Hakola<br />
Taitto<br />
M-Print Oy, Vilppula<br />
Paino<br />
Salon Lehtitehdas, Salo<br />
Kannen kuva<br />
Olli Mäki
<strong>MhyLehti</strong> 1/2011 3<br />
Uskoa tulevaisuuteen mhy-väki!<br />
Metsänkasvatus on pitkäjänteistä<br />
toimintaa. Aika taimikon perustamisesta<br />
uudistuskypsäksi metsäksi<br />
on lähes sata vuotta, ja juuri<br />
uudistushakkuusta kertyy pääosa<br />
metsän tuloista. Metsäverotuksen<br />
siirtymävaihe 90-luvulla kannusti<br />
reippaisiin uudistushakkuisiin,<br />
mikä olikin verotuksen näkökulmasta<br />
tuolloin varsin järkevää.<br />
Nyt Teljänkin alueelta löytyy tiloja,<br />
joilla hakkuumahdollisuudet<br />
on käytetty, mutta hoitotyöt jääneet<br />
tekemättä. Jos tällaisella tilalla<br />
on tehty sukupolvenvaihdos,<br />
saattaa uudelle omistajalle pahimmillaan<br />
jäädä vain metsien hoito,<br />
ja vasta seuraava sukupolvi pääsee<br />
taas nauttimaan metsätulosta.<br />
Metsälain keskeisin periaate<br />
on uudistamisesta huolehtiminen.<br />
Usein olemme tyytyväisiä,<br />
kun alue on istutettu, vaikka se<br />
on vasta ensimmäinen askel uudeksi<br />
tukkimetsäksi. Uudistusala<br />
vaatii usein heinäystä, perkausta<br />
ja taimikonhoitoa ennen ensimmäistä<br />
myyntituloa antavaa harvennushakkuuta.<br />
Metsänhoitoyhdistys on tarjonnut<br />
viime vuosina metsänomistajille<br />
hyvällä menestyksellä hoitopakettia,<br />
jossa metsänhoidollisista<br />
hakkuista kertyvillä tuloilla metsä<br />
on laitettu kerralla kasvukun-<br />
Kevät alkaa heti, kun metsätalouden<br />
veroilmoitus on täytetty. Uusi<br />
kausiveroilmoitus oli ihan positiivinen<br />
kokemus ainakin, kun<br />
sen ensimmäisen ilmoituksen sai<br />
lähetettyä sähköisesti. Varmaa<br />
on, että metsänomistajilta vuoden<br />
mittaan hukkuu joku kuitti tai veroilmoitukseen<br />
tulee erehdys. On<br />
syytä olla tarkkana esimerkiksi<br />
sen kanssa, onko metsätalouden<br />
pääomatulosta verotettavaa 50, 75<br />
vai 100 prosenttia. Vero- ja muuta<br />
neuvontaa on metsänomistajille<br />
tarjolla runsaasti. Kaikki haluavat<br />
olla kavereita.<br />
Verottaja ja metsäyhtiöt ovat<br />
kiinnostuneita tilakohtaisista metsävaratiedoista.<br />
On oikein, että kyseiset<br />
tiedot ovat pelkästään omistajilla,<br />
jotka voivat päättää, antaako<br />
niitä eteenpäin vai ei. Pankkioma3<br />
ja metsäsalaisuuksien pitäisi olla<br />
yhdenvertaisia.<br />
Kevät toi pörssinotkahduksen<br />
Nokialle, mutta toisin kävi metsäyhtiöille<br />
ja koivuklapille. Kysyntää<br />
on, ja kesän jälkeen tulee<br />
taas talvi. Lumi ja talvi kuuluvat<br />
yhteen, mutta vähempikin olisi<br />
kyllä piisannut. Erityishatunnosto<br />
metsureille ja hankintahakkaajille,<br />
joille lumi ei ole este, vaan<br />
hidaste. Hakkuukelit ovat kuitenkin<br />
hyvät, kun maa on jäässä.<br />
Tulevaisuuden uskoa suomalaisissa<br />
on aina ollut, ja sitä tarvitsee<br />
koko metsäsektori. <strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong><br />
odottavat, mitä<br />
muuttolintujen mukana tulee<br />
Brysselistä. Tärkeintä on kuitenkin,<br />
että tulevaisuudessa kaikista<br />
metsänomistajista ja metsistä pidetään<br />
huolta. <strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong><br />
ovat oiva vaihtoehto antamaan<br />
puolueetonta neuvontaa ja<br />
ajamaan jäsentensä etuja. Elämme<br />
arvomaailmassa, ja on hienoa<br />
kuulla, että nykyajan ihmiset hakevat<br />
voimia metsästä puita halaamalla.<br />
Metsä ja suomalaiset kuuluvat<br />
aina yhteen.<br />
Mikko Setälä<br />
hallituksen puheenjohtaja<br />
Mhy Teljä<br />
Hoidettu metsä palkitsee omistajansa<br />
toon. Muutos metsässä on ollut<br />
todella suuri. Tiheiköt ovat muuttuneet<br />
nuoriksi tuottaviksi metsiksi,<br />
joissa maan kasvuvoima<br />
käytetään myyntituloa tuottaviin<br />
puihin. Myös metsänomistajille<br />
muutos on ollut positiivinen yllätys.<br />
Metsä on saatu kasvukuntoon<br />
ja usein on jäänyt vielä kantorahatuloa.<br />
Tämä malli on toiminut hyvin<br />
tiloilla, joilla on ollut hakkuumahdollisuuksia.<br />
Se toimii myös<br />
silloin, kun metsänomistajalla on<br />
mahdollisuus panostaa taloudellisesti<br />
metsän hoitoon.<br />
Moni metsänomistaja miettii<br />
tulevaa sukupolvenvaihdosta<br />
ja pohtii, miten kertyneen varallisuuden<br />
voisi siirtää seuraavalle<br />
sukupolvelle mahdollisimman<br />
pienin veroseuraamuksin. Näissäkin<br />
tilanteissa olisi usein järkevää<br />
käyttää osa varoista ennen sukupolvenvaihdostametsänhoidollisten<br />
rästien kuntoon laittamiseen.<br />
Näin nykyinen omistaja kantaisi<br />
vastuunsa aikanaan saamilla hakkuutuloilla<br />
ja uusi omistaja voisi<br />
lähteä puhtaalta pöydältä tekemään<br />
omaa osuuttaan metsän pitkässä<br />
kiertokulussa.<br />
Puuta tarvitaan tänäkin<br />
vuonna<br />
Viime vuonna Teljän alueella<br />
myytiin puuta 282 000 kuutiometriä.<br />
Siitä kertyi kantorahatuloa<br />
noin kymmenen miljoonaa euroa.<br />
Hakkuut painottuivat kasva-<br />
tushakkuisiin, mikä metsien kannalta<br />
oli hyvä asia. Puun keskihinta<br />
nousi havutukilla 18 prosenttia<br />
ja mänty- ja koivukuidulla keskimäärin<br />
4 - 5 % edellisvuodesta.<br />
Kuusikuidun hinta laski kolme<br />
prosenttia.<br />
Puun kysyntä näyttää vuonna<br />
2011 hyvältä. Metsäteollisuuden<br />
käyntiasteet varsinkin kemiallisella<br />
puolella ovat varsin korkeat, joten<br />
puuta tarvitaan. Myös metsänomistajat<br />
ja metsäteollisuus tarvitsevat<br />
toisiaan. Siksi on tärkeää, että<br />
puukauppa saataisiin käyntiin.<br />
Metsänomistaja saa metsätulonsa<br />
puun myynnistä. Onkin varsin<br />
ymmärrettävää, että metsänomistajat<br />
myyvät puuta, kun hinta on<br />
hyvä. Tämä on hyvä malli varsinkin<br />
päätehakkuissa, mutta sielläkään<br />
pelkästään huippuhintojen<br />
hakeminen ei välttämättä ole järkevää.<br />
Kasvatushakkuissa asiaa<br />
kannattaa miettiä myös metsänhoidollisesta<br />
näkökulmasta. Harvennus<br />
ja ylispuiden poisto tulee<br />
tehdä aina ajallaan. Jo muutaman<br />
vuoden viivästys hakkuun ajoituksessa<br />
voi aiheuttaa huomattavat<br />
kasvutappiot.<br />
Olli Mäki<br />
toiminnanjohtaja<br />
Mhy Teljä
4 <strong>MhyLehti</strong> <strong>MhyLehti</strong> 1/2011<br />
Ensimmäinen SilvaNetin<br />
käyttäjä Kokemäellä<br />
kehuu ohjelmaa<br />
Ensimmäinen verkkometsäsuunnitelmantilaaja<br />
Kokemäen alueella<br />
oli mv. Jaana Aakula joulukuussa<br />
2009. Käyttökokemukset<br />
ovat olleet hyviä.<br />
Odotukset ovat täyttyneet.<br />
Jaana Aakulan viimeisin metsäsuunnitelma<br />
oli valmistunut 2005<br />
ja suunnitelman päivittämisen jälkeen<br />
metsäsuunnitelma siirrettiin<br />
verkkoon syksyllä 2010. Päivityksen<br />
yhteydessä Aakulalle tehtiin<br />
hakkuuehdotukset kiireellisistä<br />
harvennushakkuukohteista. Taimikot<br />
oli hoidettu edellisten vuosien<br />
aikana, joten hoitotyöehdotuksia<br />
ei tällä kertaa ollut.<br />
Kokemuksia SilvaNetin<br />
käytöstä<br />
Jaana Aakula toteaa SilvaNetin<br />
hyötyjen olevan selvät. Aina ajan<br />
tasalla oleva suunnitelma on valtava<br />
apu metsätaloudessa. Silva-<br />
Nettiin päivitetään esim. tehdyt<br />
metsänhoitotyöt mhy:n saatua<br />
työmaat valmiiksi. Tärkeänä Aakula<br />
pitää myös sitä, että suunnitelman<br />
tarjoaa metsänomistajien<br />
oma yhdistys, jolloin metsäsuunnitelma<br />
ei ole sidoksissa liiaksi<br />
yhteen tiettyyn puunostajaan.<br />
Metsät aina käsillä,<br />
kunhan netti pelaa<br />
Aakula on jo ehtinyt tutustua ohjelman<br />
käytettävyyteen ja tote-<br />
Hirvieläimet aiheuttavat edelleen<br />
metsänomistajille pahoja taimikkotuhoja<br />
Kokemäen, Huittisten,<br />
Harjavallan ja Köyliön alueilla.<br />
Metsäkeskus teki vuonna 2010<br />
Teljän alueella tuhoarvioita 64<br />
hehtaarin alalla, mikä on 47 prosenttia<br />
koko Satakunnan määrästä.<br />
Näistä tulee uudelleenmetsitettäväksi<br />
21 hehtaaria, eli peräti 73<br />
prosenttia koko Satakunnan pahoista<br />
hirvituhoalueista. Asia on<br />
ollut metsänomistajien huolena<br />
jo usean vuoden ajan, mutta yrityksistä<br />
huolimatta hirvieläinkantaa<br />
ei ole haluttu alentaa.<br />
Riistahallintolain uudistuksessa<br />
haluttiin myös metsänomisoma4<br />
Metsänomistaja Jaana Aakula toteaa SilvaNetin vastanneen hyvin niihin odotuksiin ja tarpeisiin,<br />
joita hänellä oli verkkometsäsuunnitelmalle.<br />
aa sen olevan helppokäyttöinen<br />
ja hyvin ohjeistettu. Tosin mielellään<br />
hän antaa myös palautetta,<br />
jos huomaa ohjelman käytössä<br />
parannettavaa. Etuna SilvaNetin<br />
käytössä Aakula pitää muun muassa<br />
sitä, että se on mahdollista<br />
missä vaan, kunhan on nettiyhteys<br />
käytettävissä, ja suurempienkin<br />
kokonaisuuksien seuraaminen on<br />
mahdollista. Koko suunnitelmaa<br />
ei tarvitse kantaa mukana matkoilla,<br />
ja tarvittavat paperit, kuten<br />
kartat, saa aina tulostettua.<br />
Aakula toteaa SilvaNetin vastanneen<br />
hyvin niihin odotuksiin ja<br />
tarpeisiin, joita hänellä oli verkkometsäsuunnitelmalle.<br />
Seuraavaksi<br />
hän odottaa saavansa myös Kokemäen<br />
ulkopuolella olevat metsäpalstansa<br />
myös SilvaNettiin.<br />
Teljän metsiä jo 8 000<br />
hehtaaria verkossa<br />
Teljän metsänomistajat ovat voineet<br />
hankkia metsänhoitoyhdistyksestä<br />
verkkometsäsuunnitelma<br />
SilvaNetin joulukuusta 2009 alkaen.<br />
Moni metsänomistaja on jo ottanut<br />
ohjelman käyttöön, ja tila-<br />
SilvaNettiin voi tutustua osoitteessa<br />
www.silvadata.fi /silvanetti<br />
Demoversion<br />
käyttäjätunnus = Metsämaa<br />
salasana = Mustikka<br />
uksia tulee yhdistykseen tasaiseen<br />
tahtiin. Kokemäen alueella verkkoon<br />
siirrettyjen suunnitelmien<br />
pinta-ala on jo yhteensä yli 2 000<br />
hehtaaria ja koko mhy Teljän alueella<br />
noin 8 000 ha.<br />
Yhteisomistajille kätevä<br />
työväline<br />
SilvaNettiä ovat kehuneet niin<br />
nuoret kuin iäkkäämmätkin metsänomistajat,<br />
ja palaute verkkometsäsuunnitelmasta<br />
on ollut hyvää.<br />
Helppokäyttöisyys on tärkeä<br />
asia metsätalouden verkkopalveluissa.<br />
Etenkin perikunnissa<br />
ja metsäyhtymissä, joissa on<br />
monta omistajaa, ohjelma on kätevä.<br />
Kun kaikilla on tunnukset,<br />
he pääsevät helposti kotonaan tutustumaan<br />
suunnitelmaan ja viestimään<br />
samalla ohjelmalla keskenään<br />
esimerkiksi hoitotöistä. Tämä<br />
on iso etu, kun asioista päätetään<br />
yhdessä.<br />
Jaakko Herrala<br />
metsänhoidonneuvoja<br />
Mhy Teljä<br />
Hirvieläintuhot<br />
jatkuivat pahoina<br />
Teljän alueella<br />
METSÄNOMISTAJAN PARHAAKSI 100 VUOTTA<br />
METSÄNOMISTAJAVIIKON<br />
METSÄTAPAHTUMA<br />
KOKEMÄELLÄ 12.4.2011<br />
klo 12 – 17<br />
Opastus maastokohteelle Kokemäen Seuratalon<br />
parkkipaikalta<br />
• Maastokohteella METSÄNOMISTAJAN koneellista PARHAAKSI energiapuun 100 korjuuta VUOTTA<br />
• Taukopaikalla makoisaa makkaraa<br />
• Mhy:n OTSIKKO toimihenkilöiltä (Myriad tietoa bold ajankohtaisista 12 p) metsäasioista<br />
• 4H-luontopolulla Teksti (Myriad Roman voi testata 9 p) metsällisiä tietoja<br />
• Kaikkien tapahtumaan osallistuneiden kesken arvotaan palkinto:<br />
Metsuri päiväksi töihin metsääsi. Yhdistyksen logo tähän,<br />
Tutustu Kokemäen Lämmön toimintaan<br />
• Poikkea tutustumaan myös kotimaisista raaka-aineista<br />
lämpöä tuottavaan laitokseen<br />
• Hakkuri ja puunmurskain toiminnassa<br />
Tervetuloa !<br />
tajien edustus paikallisten riistanhoitoyhdistystenhallitukseen,<br />
jolla on keskeinen rooli hirvieläinlupien<br />
hakemisessa. Jos<br />
uudistuksen tavoitteena on lisätä<br />
metsänomistajien vaikutusmahdollisuuksia<br />
riista-asioissa, olisi<br />
luonnollista, että valittavat henkilöt<br />
eivät itse harrastaisi metsästystä.<br />
Näin he pystyisivät paremmin<br />
tuomaan metsänomistajan<br />
näkökulman käsiteltäviin asioihin.<br />
Toivotaan, että myös Teljän<br />
alueella hirvieläinkannat mitoitetaan<br />
tasolle, joka mahdollistaa<br />
metsien kasvatuksen myös tulevaisuudessa.<br />
poista kehys<br />
TELJÄ
<strong>MhyLehti</strong> 1/2011 5<br />
Metsänomistajien edusmies<br />
luottaa metsänhoitoyhdistykseen<br />
Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen<br />
uusi puheenjohtaja, agronomi<br />
Timo Junnila, asuu Porissa ja<br />
toimii ProAgria Satakunnan toimitusjohtajana.<br />
Metsänhoito järjestyy<br />
puhelimen, sähköpostin, SilvaNetin<br />
ja ennen kaikkea metsänhoitoyhdistyksen<br />
avulla. Kun lumet sulavat,<br />
taimikoiden tarkastus on tapa<br />
rentoutua ja unohtaa työasiat.<br />
Junnila viljeli vaimonsa Elinan<br />
kanssa entisessä Lapin kunnassa<br />
sijaitsevaa kotitilaansa 1990luvun<br />
alusta viime vuosiin asti,<br />
mutta nyt suurin osa pelloista on<br />
vuokrattuna. Hän on etämetsänomistaja,<br />
vaikka etäisyydet eivät<br />
huimia olekaan. Asuinpaikka on<br />
Pori, metsät sijaitsevat Rauman<br />
ja Huittisten kaupungeissa. Jotenkaupunkilaismetsänomistajaksi<br />
Timo Junnilaa voi nimittää<br />
täydellä syyllä. Hän on myös mhy<br />
Länsimetsän hallituksen jäsen.<br />
Neuvonnassa tarvitaan<br />
asiakasnäkökulmaa<br />
Päivätyö ProAgria Satakunnan<br />
johdossa ja luottamustehtävät<br />
metsänomistajien edunvalvonnassa<br />
tarjoavat näköalapaikan. Onko<br />
maatalous- ja metsäneuvonnassa<br />
eroja?<br />
- Mielestäni molemmissa on<br />
olennaisinta asiakkaan edun ja<br />
hyödyn hakeminen. Koska heidän<br />
tavoitteensa toiminnalle voivat<br />
poiketa toisistaan, on niin maakuin<br />
metsätaloudessakin neuvojan<br />
muistettava kuunnella asiakasta<br />
ja hänen odotuksiaan. Tietysti<br />
maa- ja metsäpuolen toiminnassa<br />
on myös eroja, kuten esimerkiksi<br />
metsänhoitoyhdistysten taimikonhoito-<br />
ja korjuupalvelut. Pro-<br />
Agria keskittyy pelkästään asiantuntijapalveluihin,<br />
eikä tarjoa urakointia.<br />
Onko yhdistyksellä väliä?<br />
Junniloilla on metsää kahden satakuntalaisenmetsänhoitoyhdistyksen<br />
alueella ja he ovat käyttäneet<br />
molempien palveluja. Merkittäviä<br />
eroja ei palveluissa ole ollut.<br />
Viime aikoina on esitetty muutosta,<br />
jonka mukaan metsänomistaja<br />
saisi valita, että on vain yhden<br />
mhy:n jäsen, jos metsää on<br />
eri alueilla.<br />
- Ymmärrän, että on metsänomistajalle<br />
helpompaa, jos voi<br />
asioida vain yhden neuvojan<br />
kanssa. Metsäpalsta sijaitsee kuitenkin<br />
paikassaan, jossa myös<br />
työt on tehtävä. Itse en ole kokenut<br />
ongelmaksi hoitaa asioita kahden<br />
mhy:n kanssa.<br />
Farmari täyttää ja<br />
pidentää päivät<br />
Tänä keväänä ja kesänä Länsi-<br />
Suomen metsänomistajien uuden<br />
edusmiehen ajankäyttö vaatii hyvää<br />
suunnittelua, ja päivät venyvät<br />
pitkiksi. ProAgria Satakunta<br />
järjestää Farmari maatalousnäyttelyn<br />
Porin Kirjurinluodossa heinäkuun<br />
alussa.<br />
- Farmariin asti päivät ovat koko<br />
meidän väelle työntäyteiset. Normaalin<br />
neuvontatyön lisäksi näyttely<br />
vaatii paljon etukäteisvalmisteluja.<br />
Liikenne, pysäköinti, näyttelyvieraiden<br />
tarvitsemat palvelut<br />
ja monta muuta asiaa vaativat tarkat<br />
suunnitelmat.<br />
Tavoitteena on saada paikalle<br />
yli 400 näytteilleasettajaa. Farmarissa<br />
on koneiden, eläinten<br />
ja kotimaisen ruuan lisäksi esillä<br />
monipuolisesti myös metsä. Jo<br />
nyt voi todeta, että näyttelystä tulee<br />
monipuolinen ja täysipainoinen<br />
tapahtuma niin maanviljelijöille,<br />
metsänomistajille kuin kuluttajillekin.<br />
Voiko raha<br />
kasvaa puusta?<br />
Tapiolassa voi. Tutustu nyt Tapiola Pankin, menestyneiden rahastojemme<br />
sekä uudenlaisen Private varainhoitopalvelumme tarjoamiin mahdollisuuksiin<br />
– ja sadonkorjuu jatkuu puukauppojen jälkeenkin.<br />
Tutustu osoitteessa tapiola.f i/metsa<br />
tai ota yhteyttä<br />
Tapiolan edustajaan.<br />
Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy.<br />
Metsänomistajajärjestön<br />
luottamustehtävät innostavat<br />
Timo Junnilaa. Ajankäyttö on<br />
vain suunniteltava tarkkaan.<br />
Yhteistyö on tärkeää<br />
Junnila kokee uuden luottamustehtävän<br />
haastavaksi ja ottaa sen<br />
vastaan mielenkiinnolla.<br />
- Metsänomistukseen liittyen<br />
on menossa monenlaisia asioita,<br />
joissa pitää olla mukana. Metsänhoitomaksusta<br />
ja kiinteistöverosta<br />
puhutaan jatkuvasti. Meneillään<br />
oleviin organisaatiomuutoksiin<br />
pitää olla vaikuttamassa siten,<br />
että metsänomistajat eivät unohdu.<br />
Mutta metsänomistajien liittokin<br />
on vain yksi osa isossa verkostossa<br />
ja yhteistyön tekeminen<br />
metsäalalla on tärkeää, toteaa Timo<br />
Junnila.<br />
Elinvoima<br />
Terveys<br />
Hyvä kasvu<br />
Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä<br />
ja elinvoimaa varmistavat mm.<br />
• hyvälaatuinen siemenaines<br />
• nykyaikainen kasvatustekniikka<br />
• huolellinen ja osaava hoito<br />
Laajasta valikoimastamme löydät oikeat<br />
taimet eri istutuskohteisiin.<br />
Uutta tehoa tuhotorjuntaan<br />
antaa patentoitu<br />
TUKKI-TAPIO<br />
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen<br />
taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen<br />
ja ympäristöystävällinen<br />
Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin<br />
torjuntaan.<br />
Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista<br />
sen käyttöön jo nyt.<br />
Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain<br />
Taimitapiolta.<br />
www.taimitapio.fi<br />
Minun<br />
METSOni<br />
Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi<br />
käynnistää Minun METSOni<br />
-hankkeen, jossa tuotetaan tietoa<br />
vapaaehtoisuuteen perustuvasta<br />
METSO-ohjelmasta.<br />
Suojelusopimuksen tehneitä<br />
maanomistajia haastatellaan ja heidän<br />
kokemuksiaan jaetaan muille<br />
metsänomistajille. Näin levitetään<br />
tietoa METSO-ohjelman mahdollisuuksista,<br />
sopimuskeinoista ja<br />
konkreettisesta merkityksestä yksityiselle<br />
maanomistajalle. Kokemuksia<br />
kerätään kaikista METSOohjelman<br />
toimenpiteistä – määräaikaisen<br />
tai pysyvän suojelusopimuksen<br />
tehneiltä sekä luonnonhoitohankkeisiin<br />
osallistuneilta maan-<br />
omistajilta.<br />
Hanke toimii Etelä-Pohjanmaan,<br />
Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen<br />
maakunnissa tämän<br />
vuoden toukokuusta vuoden 2012<br />
huhtikuuhun.<br />
Rahoitusta saadaan Maa- ja metsätalousministeriöltä.<br />
Etsimme nyt maanomistajia jakamaan<br />
METSO-kokemuksiaan.<br />
Mikäli olette kiinnostuneita kertomaan<br />
omakohtaisista kokemuksistanne<br />
vapaaehtoisessa metsien<br />
suojelussa, ottakaa yhteys metsänomistajien<br />
liitto Länsi-Suomen ympäristöpäällikkö<br />
Markus Nissiseen<br />
puh. 040 573 1131 tai sähköpostilla<br />
os. markus.nissinen@mhy.fi.
6 <strong>MhyLehti</strong> 1/2011<br />
Taimien talviuni<br />
Kevät lähestyy päivä päivältä,<br />
vaikka jutun kirjoitusajankohdan<br />
(25.2.) ulosvilkaisulla kevään tulo<br />
kuulostaakin utopistiselta. Lunta<br />
on vähintään kotitarpeiksi ja pakkanen<br />
paukkuu.<br />
Metsänviljelykausi käynnistyy<br />
perinteisesti vapun jälkeen<br />
ja miljoonat puuntaimet aloittavat<br />
matkansa metsänhoitoyhdistysten<br />
toimittamina maakunnan<br />
metsänomistajille. Taimet toimitetaan<br />
ammattitermein joko ”pakkasesta”<br />
tai ”kentältä”.<br />
Taimien pakastaminen<br />
lisääntyy<br />
Miksi taimia pakastetaan keinollisesti?<br />
Jäätyväthän ne kasvatuskentilläkin,<br />
saattaa moni kummastella.<br />
Pakkasvarastoinnin hyötyjä valottavat<br />
kaksi taimituotannon ammattilaista,<br />
taimitarhanhoitaja Timo<br />
Raudus ja tuotantoesimies<br />
Heikki Runsten FinForelia Oy:n<br />
Nurmijärven taimitarhalta.<br />
Nurmijärven tarhan kokonaistuotantomäärä<br />
on noin 12 miljoonaa<br />
tainta vuodessa, joista 10<br />
milj. kuusta, 1,5 milj. mäntyä ja<br />
loput koivua. Tuotannosta menee<br />
pakkasvarastoon nykyisin kolme<br />
neljäsosaa, tavoitteena on nostaa<br />
määrä jopa 90 prosenttiin.<br />
Puukauppagallup<br />
Jouko Arve, Harjavalta<br />
1. Mahdollisesti<br />
2. Ehkä jopa molempina<br />
3. Myyntipäätökset teen metsänhoidollisen<br />
tarpeen mukaan, mutta hinta pitää<br />
olla kohdallaan<br />
4. 2-4<br />
5. Aika usein n. joka toinen vuosi<br />
Pakkasvarastoinnilla<br />
hallittu talvi taimille<br />
Pakastettavien taimien pakkaaminen<br />
aloitetaan lokakuun puolivälin<br />
paikkeilla, jolloin taimien<br />
luontainen puutuminen talvea<br />
varten on tapahtunut; puutuminen<br />
varmennetaan versojen kuiva-ainepitoisuuden<br />
mittauksilla. Pakkasvarastoilla<br />
jäljitellään taimien<br />
luontaista talvehtimista - hallituissa<br />
oloissa. Keinollisella talvehtimisella<br />
vältetään moninaiset vau-<br />
Elämää ja kasvua maalla<br />
Satakunta valmistautuu valtakunnalliseen<br />
Farmari näyttelyyn<br />
1. - 3.7. 2011 Porin Kirjurinluoto<br />
Arenan täyttää Farmari – Suomen<br />
maatalousnäyttely.<br />
Näyttely rakentuu teemalla<br />
”Elämää ja kasvua maalla”.<br />
Näyttelyn valmistelut ovat täysillä<br />
käynnissä. Näytteilleasettajia<br />
on maaliskuun alkuun mennessä<br />
ilmoittautunut jo reilusti yli 200.<br />
Näyttelyyn odotetaan 500 näytteilleasettajaa<br />
ja 70 000 näyttelyvierasta.<br />
Nähtävää kaikille<br />
Näyttelyssä esittäytyvät omilla<br />
osastoillaan mm. metsä, energia,<br />
koneet, kotieläimet, kädentaito ja<br />
satakuntalainen maaseutu. Ammattiasiaa<br />
on tarjolla useilla neuvonnallisilla<br />
osastoilla.<br />
Näyttelyn kävijöistä noin 50 %<br />
on viljelijöitä, metsänomistajia ja<br />
muita maa- ja metsätalouden parissa<br />
työskenteleviä. Lähes yhtä<br />
suuri määrä kävijöistä on kaupunkilaisia<br />
ja muita asiasta kiinnostuneita<br />
kuluttajia.<br />
1. Aiotko myydä puuta tänä vuonna? 4. Kuinka monta ostotarjousta yleensä saat?<br />
2. Harvennus- vai päätehakkuuna? 5. Teetkö puukauppoja usein?<br />
3. Miten puun hinta vaikuttaa myyntipäätökseesi?<br />
Petri Mäki, Humppila<br />
1. En.<br />
2. ----<br />
3. Vaikuttaa jonkin verran, yleensä omat<br />
investoinnit helpottavat myyntipäätöksen<br />
tekemistä.<br />
4. 3 - 6 kpl riippuen leimikosta.<br />
5. Keskimäärin joka toinen vuosi.<br />
riot. Kenttäolosuhteissa taimiainesta<br />
uhkaa juuristovauriot, myyrätuhot,<br />
homevauriot, ahava, peurat,<br />
kauriit, jänikset jne. Kaikki<br />
mainitut uhat vältetään pakkashallin<br />
suojissa stabiilissa n. -4 asteen<br />
lämpötilassa.<br />
Kuljetus nopeutuu ja<br />
varmistuu<br />
Taimien onnistuneen talvehtimisen<br />
varmistamisen lisäksi löytyy<br />
muitakin hyötyjä. Sesonkiajan<br />
Energiaa luonnosta<br />
Farmarissa tulee olemaan metsä<br />
ja energia-asiat näyttävästi esillä.<br />
Mukana on metsäalan yrityksiä<br />
ja muita metsätoimijoita. Kentältä<br />
löytyy isäntälinjan metsäkoneita<br />
ja metsälavalla on asiaohjemaa<br />
päivittäin. Porin Farmarista<br />
on muotoutumassa todella hyvä<br />
näyteikkuna metsätalouden nykytilaan<br />
ja tulevaisuuteen.<br />
Näyttelyyn on helppo tulla<br />
Näyttelyalueeksi on varattu Kir-<br />
koittaessa taimet on valmiiksi pakattuina<br />
trukkilavoille ja logistiikka<br />
toimii jouheammin. Pakkastaimia<br />
voidaan kuljettaa suuremmissa<br />
erissä pelkäämättä vaurioita,<br />
kasvussa olevat taimet ovat alttiimpia<br />
vioittumiselle logistiikkaketjussa.<br />
Nykyisten tuotantomäärien<br />
pakkaaminen kentältä istutuskauden<br />
kuluessa vaatisi lähes ihmetekoja.<br />
Pakkaaminen syksyllä<br />
halliolosuhteissa antaa paremman<br />
mahdollisuuden myös laadunval-<br />
jurinluodosta 14 hehtaaria. Aivan<br />
näyttelyalueen vieressä on 20<br />
hehtaaria tilaa pysäköintiä varten.<br />
Parkkipaikoille ajo<br />
on suoraan 8-tieltä.<br />
Keskikaupungilta on<br />
helppo tulla alueelle<br />
kävellen tai polkupyörällä.<br />
Farmari Suomen<br />
maatalousnäyttely<br />
järjestetään kerran<br />
kesässä eri puolilla<br />
Suomea.<br />
Kalevi Lahtiranta, Kisko<br />
1. Jos hintaa tarkistetaan,<br />
niin todennäköisesti.<br />
2. Päätehakkuuta.<br />
3. Hyvinkin ratkaiseva tekijä!<br />
4. Yleensä kolme tarjousta.<br />
5. Nykyään tullut tehtyä. Harvennushakkuut<br />
on syytä tehdä ajallaan<br />
vontaan. Pakkaamista ei ole täysin<br />
automatisoitu vaan se hoidetaan<br />
”puolimanuaalisesti”, jolloin<br />
pakkaajat tarkistavat kasvatuskennot<br />
myös silmävaraisesti. Pelkkä<br />
optinen tarkastus voisi laskea läpi<br />
myös epäkuranttia ainesta.<br />
Istutuskausi pitenee<br />
Haittapuolia pakkasvarastoinnista<br />
löytyy oikeastaan vain hakemalla.<br />
Hallin lämpötilan ylläpito<br />
on arvokasta ja pakkausmateriaali<br />
myös, mutta hyödyt kumoavat<br />
haitat kirkkaasti, kertovat Raudus<br />
ja Runsten.<br />
Loppukäyttäjäpäässä huomattava<br />
hyöty saadaan mahdollisuutena<br />
pidentää viljelykautta. Taimia herätellään<br />
sitä mukaa, kun ne saadaan<br />
istutettua. Eli omatoimiset<br />
metsänomistajat voivat helpommin<br />
limittää viljelyt muiden töiden<br />
suhteen, yhdistysten työvoimatarpeen<br />
piikkiä saadaan tasoitettua,<br />
mahdollinen välivarastointi<br />
helpottuu jne.<br />
Pakkastaimien sulattaminen on<br />
oma taiteenlajinsa, johon neuvot<br />
löytyy omasta metsänhoitoyhdistyksestä.<br />
Risto Viertola<br />
toiminnanjohtaja<br />
Mhy Jokilääni<br />
Näyttelyn päävastuullinen järjestäjä<br />
on ProAgria Satakunta.<br />
Lisätietoja www.farmari.net<br />
Markku Helander, Loimaa<br />
1. Kyllä<br />
2. Molempia, kuusikoissa päätehakkuita.<br />
3. Ratkaisevasti! Huonolla hinnalla ei<br />
kannata myydä.<br />
4. Myyn pääasiassa yhdelle ostajalle.<br />
5. Kerran vuodessa pyrin tekemään.
<strong>MhyLehti</strong> 1/2011 7<br />
Yhteistyökumppanimme<br />
Minna Kauppi on vuoden urheilija<br />
Suunnistuksen keskimatkan ja<br />
viestin MM-kultaa vuonna 2010<br />
voittanut metsänhoitoyhdistysten<br />
sponsoroima Minna Kauppi valittiin<br />
Vuoden urheilijaksi.<br />
Jo vuosia suunnistusmaailman<br />
huipulla ollut 28-vuotias Kauppi<br />
keräsi äänestyksessä 118 ykkössijaa.<br />
- Olen todella ylpeä, että suunnistus<br />
sai vihdoin näin suuren tunnustuksen,<br />
vaikka totisesti olen<br />
myös yllättynyt, Minna tunnustaa.<br />
Hän uumoili ennen gaalaan<br />
lähtöään kirjoittamassaan blogissa,<br />
että suunnistus pienenä ja median<br />
näkökulmasta epäkiinnostavana<br />
lajina tuskin koskaan saa kovinkaan<br />
suurta huomiota tai tunnustusta<br />
osakseen.<br />
- Vuoden urheilijan valinta on<br />
joka kerta ristiriitaista. Toisaalta<br />
voittaja on varmasti voiton ansainnut,<br />
mutta koska eri lajeja aina<br />
arvostetaan eri tavoin, joissakin<br />
lajeissa kulta on aina kirkkaampi.<br />
Toimittajien tehtävä onkin tässä<br />
suhteessa suorastaan mahdoton,<br />
kirjoittaa Minna blogissaan.<br />
Katse kohti harjoittelua ja<br />
opintoja<br />
Minnalla on edessään vielä loppusuora<br />
opettajaopinnoissaan Jy-<br />
Metsänhoitoyhdistysten<br />
kotisivut ovat uudistuneet.<br />
Ne näkyvät nyt<br />
näytölläsi leveämpinä,<br />
eikä reunoille jää enää<br />
tyhjää valkoista tilaa.<br />
Uusi ilme on myös värikkäämpi.<br />
Metsällisten toimijoiden<br />
mielivärin vihreän<br />
lisäksi on uskallettu<br />
käyttää pirteää oranssia ja<br />
rauhoittavaa sinistä väriä,<br />
kuvien käyttöä on myös lisätty,<br />
ainakin etusivulla.<br />
Osoitteesta www.mhy.fi<br />
löytää tien kaikkien metsänhoitoyhdistystennettisivuille.<br />
Haun voi tehdä<br />
kunnan tai yhdistyksen<br />
nimellä. Nykyvirtauksen<br />
mukaan mhy.fi-sivuilla seikkailevat<br />
yhdistyskentän blogistit kirjoitellen<br />
ajatuksistaan kuka milläkin<br />
tyylillä. Metsä, metsänomistajat<br />
ja metsänhoitoyhdistys ovat<br />
kaikkia yhdistävä tekijä.<br />
Etusivulta löytyy nyt myös tapahtumakalenteri,<br />
johon on koot-<br />
Jukka Westerlund<br />
väskylässä. Loppusyksy meni tiiviihkösti<br />
koulunpenkillä auskultointia<br />
ja ruotsin opintoja suorittaessa<br />
ja kaikissa mahdollisissa väleissä<br />
treenatessa. Edellisen haastattelunkin<br />
Minna antoi polkiessaan<br />
maastopyörällä yliopistolta<br />
kotiin varusteita vaihtamaan. Nyt<br />
mieli palaa jo treenaamaan kun-<br />
nolla, mm. lumihankijuoksu on<br />
tällä hetkellä erittäin suosittu harjoittelumuoto.<br />
Metsässä pienestä pitäen<br />
Minna ei ole lähtöisin metsänomistajaperheestä,<br />
mutta Minnan<br />
lapsuudessa koko perhe vietti<br />
metsässä paljon aikaa.<br />
Mhy-kotisivuilla uusi<br />
iloisempi ilme<br />
tu kaikkien yhdistysten järjestämät<br />
tapahtumat metsänomistajille.<br />
Niin koulutukset kuin työnäytökset<br />
ja metsäretket. Oman yhdistyksen<br />
tulossa olevat tapahtumat<br />
löytyvät vastaavasti yhdistyksen<br />
omalta etusivulta. Ajankohtaistaotsikon<br />
alla on linkkejä ajankoh-<br />
taisiin asioihin tai uutisiin.<br />
Vaikka muutos saattaa käyttäjän<br />
silmään näyttää pieneltä, on<br />
se aiheuttanut sivujen ylläpitäjille<br />
melkoisesti työtä, joten pahoittelemme,<br />
elleivät kaikkien yhdistysten<br />
sivut muutoksen jäljiltä ole<br />
vielä ihan terävässä iskussa.<br />
- Isä on sellainen lintubongari,<br />
joten aika paljon tuli vaellettua<br />
ja retkeiltyä koko perheen voimin<br />
pienestä pitäen, Minna kertoo.<br />
Varhaisimpia metsämuistoinaan<br />
Minna pitää perheen yhteisiä<br />
marjastus- ja sienestysreissuja.<br />
Silloin ei uskaltanut kovin kauas<br />
vanhemmista ajautua kun pelkäsi<br />
Kaikille metsänomistajille,<br />
jotka teettävät<br />
omalla metsänhoitoyhdistyksellään<br />
puukaupan valtakirjakauppana,tarjotaan<br />
nyt lahjana kahden<br />
kk:n Aarteet!<br />
Kun valtakirjakauppa<br />
on tehty, saat<br />
metsänhoitoyhdistyksesitoimihenkilöltä<br />
kiitokseksi yhteistyöstä<br />
Aarteen<br />
lehtilahjakortin.<br />
Voit käyttää lahjakortin<br />
joko itse tai –<br />
jos olet jo entuudestaan Aarteen<br />
tilaaja – ilahduttaa lahjatilauksella<br />
ystävääsi, naapuriasi,<br />
sukulaistasi tai vaikkapa<br />
muualla asuvaa lastasi.<br />
Kortissa on valmiina postitusosoite,<br />
ja Aarre maksaa lahjakortin<br />
postimaksun.<br />
Tilaus on maksuton ja määräaikainen,<br />
se siis päättyy sen<br />
jälkeen kun lahjan saaja on<br />
saanut kaksi seuraavaa Aarteen<br />
numeroa.<br />
Metsänomistajille suunnat-<br />
eksymistä. Tosin mitään yksittäistä<br />
muistoa on vaikea löytää sillä<br />
Minnasta tuntuu, että silloin ”oltiin<br />
kyllä metässä koko ajan.”<br />
Lempeää metsänhoitoa ja<br />
sieniherkkuja, kiitos<br />
Metsänhoito, avohakkuilla vai ilman?<br />
- Ilman. Pitkän miettimisen jälkeen<br />
pakko vastata ilman. En tiedä,<br />
mikä metsänhoidollisesti olisi<br />
paras tapa, mutta jotenkin hirvittää<br />
semmoinen, missä kannot ja<br />
juuretkin revitään maasta, Minna<br />
perustelee. Ja naurahtaa lopuksi,<br />
että laita sinne että sellainen vielä<br />
mitä tehdään hevosella!<br />
Minnan lempimetsä on sellaista<br />
”peikkometsää”. Vanhaa, sammalpeitteistä<br />
ja isopuustoista. Ja sieniä<br />
pitää olla kanssa. Suunnistaessa<br />
ei ehdi sienestää, mutta muuten<br />
Minna on intohimoinen sienestäjä<br />
ja sieniruoan ystävä. Silloin kun<br />
ei voi tai jaksa juosta, Minna siis<br />
karauttaa mieluiten pyörällä sieneen.<br />
Marjastuksesta hän ei liiemmin<br />
välitä, sillä se ”jumittaa liikaa”.<br />
Siis takareidet ovat koetuksella<br />
kyykkimisen vuoksi.<br />
AARRE<br />
LASERKEILAUS � PYSTYKARSINTA � METSÄTIEAUTO T ����RENTO UDU TURVESAUNASSA<br />
LEHTI<br />
METSÄSTÄ.<br />
�����������������������������������������������������������������<br />
Mikko<br />
Tiirola:<br />
Lisää<br />
vapautta<br />
metsän-<br />
omistajille!<br />
s. 28<br />
Tarinoita<br />
hevos-<br />
ajosta<br />
s. 58<br />
Pilkkijän<br />
saalis<br />
pannulle<br />
s. 76<br />
Metsänomistajan<br />
MONET TAVOITTEET<br />
HANNA PYHÄRANTA PERHEINEEN HOITAA JA VAALII KAHDEN SUVUN PERINTÖMETSIÄ, S. 8<br />
Anne Rauhamäki<br />
Teetä valtakirjakauppa –<br />
saat Aarre-lehden lahjaksi!<br />
2/11 8,90 �<br />
MAALISKUU<br />
tu Aarre on laadukas ja monipuolinen<br />
aikakauslehti, jossa<br />
on paljon mielenkiintoista<br />
metsäaiheista luettavaa. Lukijoilta<br />
erittäin hyvää palautetta<br />
saanut Aarre ilmestyy 10 kertaa<br />
vuodessa. Aarteen kustantaja<br />
on Viestilehdet Oy.<br />
Tarjous on voimassa<br />
31.12.2011 asti ja koskee uusia<br />
kotimaan tilauksia.<br />
Kysy asiasta lisää omasta<br />
metsänhoitoyhdistyksestäsi!<br />
www.aarrelehti.fi
8 <strong>MhyLehti</strong> 1/2011<br />
Riistahallinto uudistui – mikä muuttuu?<br />
Suomen riistakeskus<br />
aloitti toimintansa maaliskuun<br />
alussa. Sen myötä<br />
maanomistajien edustus<br />
riistahallinnossa vahvistui.<br />
Saadaanko muutoksella<br />
hirvikannat ja<br />
-vahingot kuriin?<br />
Maaliskuun alussa astui voimaan<br />
uusi riistahallintolaki. Sen pohjalta<br />
syntyi Suomen riistakeskus. 15<br />
maakunnallista riistanhoitopiiriä<br />
ja Metsästäjäin keskusjärjestö yhdistettiin<br />
yhdeksi organisaatioksi.<br />
Entiset riistanhoitopiirit toimivat<br />
nyt riistakeskuksen aluetoimistoina.<br />
Uudistuksen tarkoituksena on<br />
poistaa hallinnon päällekkäisyyksiä<br />
ja tehostaa toimintaa. Sidosryhmät<br />
ovat aiempaa paremmin<br />
edustettuina riistahallinnossa.<br />
Maanomistajien ääni<br />
kuuluviin<br />
Kuntatasolla toimivat 298 riistanhoitoyhdistystä<br />
jatkavat toimintaansa<br />
itsenäisinä. Niiden hallituksiin<br />
tulee uuden lain myötä<br />
maanomistajien edustaja. Edustajan<br />
ja hänen varahenkilönsä nimittää<br />
tänä vuonna poikkeuksellisesti<br />
Suomen riistakeskus maanomistajajärjestöjen<br />
esittämistä<br />
henkilöistä. Jatkossa valinnan tekevät<br />
riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset<br />
vastaavasti esitetyistä<br />
henkilöistä.<br />
MTK ja alueelliset metsänomistajien<br />
ja maataloustuottajain liitot<br />
ovat ajaneet uudistusta. Se on<br />
Puiden kaataminen tai muu maisemaa<br />
muuttava toimenpide edellyttää<br />
usein kaava-alueilla maisematyölupaa.<br />
Tämä lupamenettely<br />
on voimassa vahvistetuilla asemakaava-<br />
ja yleiskaava-alueilla, mutta<br />
myös näiden kaavojen muutos-<br />
ja laadintavaiheessa, jos ympäristökeskus<br />
tai kunta on näin määrännyt.<br />
Käytännöt vaihtelevat<br />
Puuston käsittelyä ohjaavan maisematyöluvan<br />
rajoitteisiin on metsänomistajan<br />
ja metsänomistajaorganisaatioiden<br />
vaikutettava mahdollisimman<br />
paljon jo kaavan valmisteluvaiheessa.<br />
Mikään muu taho<br />
ei tätä edunvalvontatyötä tee.<br />
<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong> pyrkivät<br />
kunnittain seuraamaan kaavaprosesseja<br />
ja minimoimaan mai-<br />
Metsästysseura P-erästäjät onnistuneessa jahdissa Sulkavalla.<br />
maanomistajien edunvalvonnan<br />
kannalta merkittävä asia, sillä nyt<br />
esimerkiksi hirvikannan säätelyyn<br />
pystytään vaikuttamaan entistä tehokkaammin.Maanomistajaedustajien<br />
mukanaolo riistanhoitoyhdistysten<br />
hallinnossa on luontevaa<br />
senkin vuoksi, että metsästyslain<br />
mukaan metsästysoikeus kuuluu<br />
maanomistajalle. Tämän oikeuden<br />
maanomistajat voivat vuokrata<br />
haluamalleen taholle.<br />
Hirvikannat kuriin<br />
Hirvi on merkittävin taimikoiden<br />
vahinkojen aiheuttaja metsätaloudessa.<br />
Yksityismetsien hirvivahinkojen<br />
määrä on ollut vuosit-<br />
Maisematyöluvat vaikeuttavat metsän<br />
käsittelyä<br />
sematyöluvan haittavaikutuksia<br />
metsätalouden harjoittamiseen<br />
kaava-alueella.<br />
Näitä haittavaikutuksia ovat:<br />
- maisematyöluvan maksullisuus<br />
- luvan käsittelyviive, joka voi<br />
paikoin olla kuukausia<br />
- suuret lupaprosessierot kunnittain<br />
- alempi kantohinta kaava-alueella,<br />
koska puunkorjuu on kalliimpaa<br />
ja tämä vähentää myös<br />
kilpailua puun ostossa<br />
- maisematyölupaan mahdollisesti<br />
sisältyvät määräykset hakkuutähteen<br />
tai raivauspuuston<br />
keräämisestä metsänomistajan<br />
kustannuksella<br />
- uudistushakkuita rajaavat määräykset<br />
Kaavan rakentumiseen vaikutetaan<br />
lausunnoilla, mutta myös an-<br />
tain keskimäärin muutamia miljoonia<br />
euroja. Hirvikannan oikea<br />
koko tuntuu olevan ikuinen kysymys.<br />
Valtakunnalliseksi tavoitetasoksi<br />
on asetettu 2-4 hirveä tuhannelle<br />
hehtaarille. Tämä määrä<br />
toteutuu osittain. Tuhojen kannalta<br />
ongelmallisia alueita ovat hirvien<br />
talvehtimisalueet, joille kerääntyy<br />
hirviä laumoittain. Näillä<br />
alueilla hirvien ruokahuollon<br />
maksumieheksi joutuu yleensä<br />
taimikkovaltaisia metsiä omistava<br />
maanomistaja.<br />
Valtio ja monet firmat tekevät<br />
omilla maillaan bisnestä metsästyksellä.<br />
Milloin tähän bisnekseen<br />
haluavat lähteä mukaan myös yk-<br />
tamalla kaavan rakentajille ja maisematyöluvista<br />
päättäville henkilöille<br />
tietoa metsän erilaisista käsittelytavoista.<br />
Tarvittaessa näitä<br />
maisematyöluvista päättäviä henkilöitä<br />
viedään myös metsään tu-<br />
sityiset maanomistajat? Hirvisaaliin<br />
taloudellinen arvo vuosittain<br />
on noin 50 miljoonaa euroa - suurempi<br />
kuin koko Suomen porotalouden<br />
elinkeinotuotto. Pitäisikö<br />
myös yksityisen maanomistajan<br />
saada osuutensa tästä tuotosta?<br />
Julkisessa keskustelussa on<br />
haettu syypäitä hirvikantojen suureen<br />
kokoon. Syyllisten joukkoon<br />
ovat päässeet usein myös ministeriön<br />
ja etujärjestöjen päätöksentekijät<br />
sillä perusteella, että he itsekin<br />
kavereineen metsästävät, eivätkä<br />
näin ollen halua heikentää<br />
hirvikantoja. Oli syyllinen kuka<br />
hyvänsä, jokainen maanomistaja<br />
päättää itse, kuka hänen metsis-<br />
tustumaan metsätalouden harjoittamiseen.<br />
Kielteinen<br />
maisematyölupapäätös<br />
Jos kunnan rakennusvalvontavi-<br />
Heli Mutkala-Kähkönen<br />
sään metsästää. Eikä ole kiellettyä<br />
edellyttää tiettyjä asioita, kuten<br />
tavoitekantoja, metsästäjiltä.<br />
Hirvistrategiastako<br />
ratkaisu<br />
Tänä vuonna alkaa valtakunnallisen<br />
hirvistrategian laatiminen<br />
riistakeskuksen johdolla. Maanomistajilla<br />
on jälleen vaikuttamisen<br />
paikka. Tämän strategian tekijöinä<br />
tulevat olemaan näillä näkymin<br />
tutkijat, viranomaiset ja järjestöt.<br />
Toivottavasti tässä strategiassa<br />
käsitellään myös vahinkojen<br />
taloudellisen vastuun jakamista eikä<br />
pelkästään tulevia lupamääriä.<br />
Markus Peltola<br />
Projektipäällikkö<br />
Metsänomistajien liitto<br />
Länsi-Suomi<br />
Hirvet himoitsevat kasvavia<br />
männyntaimien latvuksia ja<br />
aiheuttavat suurta tuhoa.<br />
rasto voimakkaasti rajaa, tai jopa<br />
kieltää, metsän käsittelyn maisematyöluvassa,<br />
on metsänomistajalla<br />
mahdollisuus hakea kunnalta<br />
korvausta menetyksestä. Jos metsänomistaja<br />
ei voi käyttää metsäänsä<br />
kohtuullista hyötyä tuottavalla<br />
tavalla, on kynnys korvauksen<br />
saamiseen ylittynyt. Käytännössä<br />
näitä korvauksia haetaan<br />
harvoin, koska metsänomistajat<br />
eivät ole tietoisia oikeuksistaan.<br />
Lisätietoa kaavaprosesseista<br />
ja niiden vaikutuksista saa metsänhoitoyhdistykseltä.<br />
Erkki Eteläaho<br />
palveluesimies<br />
Mhy Pirkanmaa
<strong>MhyLehti</strong> 1/2011 9<br />
Ammattitaitoiset yrittäjät takaavat<br />
hyvän harvennusjäljen<br />
Mhy Teljän korjuupalvelu<br />
on tarpeellinen vaihtoehto<br />
metsänomistajille. Kokemäen<br />
Kauvatsalla työmailla<br />
toimivat hyvästä<br />
työjäljestään tunnetut<br />
yrittäjät omalta paikkakunnalta.<br />
Kauvatsalaiset Hannu ja Ville<br />
Kopo ovat monille paikkakuntalaisille<br />
metsänomistajille tuttuja<br />
hakkuukoneyrittäjiä. He työskentelevät<br />
pääosin metsänhoitoyhdistyksen<br />
korjuupalvelutyömailla.<br />
Hannu on aloittanut mhy:n töissä<br />
kaivuriyrittäjänä, mutta siirtyi<br />
noin 20 vuotta sitten hakkuiden<br />
urakointiin. Ensimmäinen<br />
hakkuukone oli maataloustraktorin<br />
nosturiin kiinnitetty kaatopää.<br />
Työt vievät suuren osan kiireisen<br />
miehen ajasta, mutta maanviljelyn<br />
ohella Hannu harrastaa kaikenlaista<br />
erähenkistä toimintaa,<br />
kuten metsästystä.<br />
Ville on isänsä jalanjäljillä<br />
suoritettuaan metsäopistossa<br />
metsäkoneenkuljettajan tutkinnon.<br />
Työt metsäkoneen puikoissa<br />
Ville aloitti heti armeijasta<br />
päästyään vuonna 2005. Hänellä<br />
on kokemusta myös ajokoneen<br />
kuljettamisesta. Villen vapaa-aikaan<br />
kuuluvat metsästysharrastus<br />
ja oman metsästyskoiran<br />
koulutus.<br />
Nykyaikaisessa koneessa<br />
paljon tekniikkaa<br />
Kopojen nykyinen kone on otettu<br />
käyttöön syksyllä 2009. Se luokitellaan<br />
kooltaan pieneksi hak-<br />
Läheisen kuolema on herkkä asia<br />
ja saa tunteet pintaan. On paljon<br />
hoidettavia asioita, joista yksi on<br />
perunkirjoitus. Usein metsän arvoa<br />
ei mietitä etukäteen, vaan<br />
se jää perunkirjoituksen pitäjän<br />
määritettäväksi. Kuitenkin lähes<br />
aina olisi järkevää keskustella<br />
arvion laatimisesta metsää<br />
hoitaneen ammattilaisen kanssa.<br />
Näin säästyttäisiin turhalta veron<br />
maksulta. Teemme metsänhoitoyhdistyksessämaanomistajien<br />
toimeksiannoista vuosittain<br />
erilaisia arvioita noin tuhannen<br />
hehtaarin alalle, mutta silti tulee<br />
eteen tapauksia, joissa metsä<br />
on yliarvostettu perunkirjoituksessa.<br />
oma9<br />
Hannu ja Ville Kopo vaihtavat työvuoroa.<br />
kuukoneeksi, mutta sillä pystyy<br />
käsittelemään melko järeitäkin<br />
tukkipuita. Työmaat ovat enimmäkseen<br />
ensiharvennuksia, joista<br />
kertyy kuitupuuta ja pikkutukkeja.<br />
Koneessa on normaalien mitta-<br />
ja värimerkkauslaitteiden lisäksi<br />
myös GPS-paikannin, joka kertoo<br />
koneen sijainnin reaaliajassa<br />
ja sen avulla voidaan piirtää vaikka<br />
ajourakartta ajokonetta varten.<br />
Mikä metsän arvoksi perukirjassa<br />
ja lahjoituksessa toehdoksi<br />
Verottajalta uudet ohjeet<br />
tilan arvon määrittämiseen<br />
Verohallitus antoi viime vuonna<br />
valtakunnallisen yhtenäistämisohjeen<br />
varojen arvostamiseksi perintö-<br />
ja lahjaverotuksessa. Tämä piti<br />
sisällään myös metsän arvostusohjeet.<br />
Ensisijaisesti verottaja haluaa<br />
ammattilaisen laatiman arvion<br />
metsän arvosta. Tämä edellyttää<br />
aina maastokäyntiä. Jos tilalla<br />
on uudehko metsäsuunnitelma,<br />
voidaan tilan arvo laskea päivittämällä<br />
tehdyt hakkuut ja lisäämällä<br />
suunnitelman laadinnan jälkeinen<br />
puuston kasvu. Verottaja ei<br />
kuitenkaan voi velvoittaa metsänomistajaa<br />
teettämään maksullista<br />
arviota. Silloin ainoaksi vaih-<br />
Myös kantokäsittely onnistuu kesäkorjuukohteissa.<br />
Hyvä ja huolellinen<br />
työjälki palkitsee<br />
Työmaaohjeet ja kartat lähetetään<br />
sähköisesti koneelle. Harvennuksilla<br />
kuljettaja valitsee poistettavat<br />
puut ja valmistaa niistä mahdollisimman<br />
arvokkaita puutavaralajeja.<br />
Kasvamaan jätettävät hyvälaa-<br />
jää laittaa metsälle keskimääräinen<br />
arvo, joka Mhy Teljän<br />
alueella on 3 600 e/ha.<br />
Miten metsän arvo<br />
lasketaan<br />
Verottajan ohjeiden mukaan metsän<br />
arvo perintö- ja lahjaverotuksessa<br />
muodostuu maapojan, taimikoiden<br />
ja puuston arvosta. Toisin<br />
kuin summa-arvomenetelmässä,<br />
jota käytetään yleisesti kiinteistön<br />
arvon määrittämiseen tilakauppojen<br />
yhteydessä, nuorille<br />
metsille ei lasketa odotusarvolisää.<br />
Maapohjalle on yksi hehtaariarvo<br />
ja taimikoille kaksi. Lisäksi<br />
näin saatuun arvoon tehdään 30<br />
prosentin ns. tukkualennus.<br />
tuiset puut pitäisi saada jäämään<br />
sopivaan tiheyteen, eikä kolhujakaan<br />
saisi tulla. Näissä ja monissa<br />
muissa asioissa kuljettajan ammattitaito<br />
punnitaan.<br />
Työalueena tuttu<br />
Kokemäki<br />
Työmaita Kopoille on löytynyt<br />
Kauvatsalta hyvin vuoden kaikkina<br />
aikoina. Kiireisempinä ai-<br />
Verosuunnittelu kannattaa<br />
aloittaa ajoissa<br />
Perunkirjoituksessa mahdollisuudet<br />
verosuunnitteluun ovat vähäiset.<br />
Useimmiten olisi järkevää<br />
miettiä metsätilan siirto jatkajalle<br />
jo hyvissä ajoin. Se toisi lisää<br />
vaihtoehtoja ja omistajanvaihdos<br />
voitaisiin ajoittaa pidemmälle<br />
ajanjaksolle, mikä taas vähentäisi<br />
maksettavan veron määrää.<br />
koina, kuten nyt talvella koneella<br />
tehdään kahta vuoroa. Monet metsänomistajat<br />
haluavat tutun paikkakuntalaisen<br />
yrittäjän metsäänsä,<br />
mikä kertoo yrittäjien ammattitaidosta<br />
ja mhy:n korjuupalveluvaihtoehdon<br />
tarpeellisuudesta.<br />
Kyösti Kantonen<br />
metsänhoidonneuvoja<br />
Mhy Teljä<br />
Verottajan arviossa käytetyt hinnoitteluperusteet<br />
Teljän alueella<br />
• Maapohjan arvo 200 e/ha<br />
• Alle 1,3 m taimikon arvo 1 100 e/ha, yli 1,3 m 2 200 e/ha<br />
• Puun hintana Metlan hintatilaston tuoreet keskihinnat<br />
• Edellisten summasta 30 %:n alennus<br />
Perunkirjoituksessakaan ei aina<br />
ole järkevää kirjata metsätilan<br />
arvoksi alinta mahdollista arvoa.<br />
Jos tila on tarkoitus myydä ulkopuoliselle,<br />
on myynnin yhteydessä<br />
syntyvä myyntivoitto usein kireämmin<br />
verotettua kuin perintö.<br />
Olli Mäki
10 <strong>MhyLehti</strong> 1/2011<br />
Muutoksia mhy Teljän<br />
organisaatiossa ja<br />
hallinnossa<br />
Metsänhoidonneuvoja Niko<br />
Schlesier irtisanoutui tehtävästään<br />
1.2.2011 alkaen. Turvataksemme<br />
jäsenillemme laadukkaat<br />
ja kilpailukykyiset palvelut myös<br />
tulevaisuudessa, olemme tehneet<br />
seuraavat muutokset organisaatiossamme.<br />
Muutokset tulivat voimaan<br />
helmikuun alusta.<br />
• Arto Piesala ottaa hoitaakseen<br />
Köyliöstä Raumantien eteläpuoleisen<br />
alueen. Lisäksi Arto<br />
hoitaa entisen Vampulan kunnan<br />
alueen ja Huittisissa Artolla<br />
aiemmin olleet alueet jäävät<br />
nyt pois.<br />
• Kari Kivisalo hoitaa Köyliöstä<br />
Raumantien pohjoispuolen, sekä<br />
hänellä aiemminkin olleen<br />
Harjavallan alueen. Kokemäellä<br />
olleet alueet jäävät pois.<br />
• Jaakko Herralalle siirtyi takaisin<br />
nykyisten lisäksi Peipohjan<br />
ja Pitkäjärven alueet sekä Tuomaalan<br />
yhteismetsä.<br />
• Heikki Pusa hoitaa Huittisista<br />
Loimi- ja Kokemäenjoen itäpuoleiset<br />
alueet.<br />
• Olli Mäen alueena on Huittisista<br />
Loimi- ja Kokemäenjoen länsipuoli.<br />
• Kyösti Kantosen alueeseen<br />
ei tullut muutoksia, hän jatkaa<br />
Kauvatsalla.<br />
• Toimistonhoitajana jatkaa Aila<br />
Hara.<br />
Tällä ratkaisulla pystymme<br />
myös toteuttamaan strategiaamme<br />
metsänhoitomaksun alentamisessa.<br />
Viime syksynä Teljän<br />
valtuusto hyväksyi vuodelle 2011<br />
toimintasuunnitelman ja talousar-<br />
oma10<br />
Metsänhoitoyhdistys Teljän yhteystiedot<br />
Olli Mäki<br />
Toiminnanjohtaja<br />
Alue Huittinen, Loimi- ja Kokemäenjoen<br />
länsipuoli<br />
Toimisto Väinöläntie 16, 32700 HUITTINEN<br />
Gsm 044 3776 211<br />
Sähköposti olli.maki@mhytelja.fi<br />
Aila Hara<br />
Toimistonhoitaja<br />
Toimisto Väinöläntie 16, 32700 HUITTINEN<br />
Puhelin (02) 6440 210<br />
Telefax (02) 566 982<br />
Sähköposti aila.hara@mhytelja.fi<br />
Kyösti Kantonen<br />
Metsänhoidonneuvoja<br />
Alue Kauvatsa, Kyttälä, Säpilä ja<br />
Sääksjärven pohjoisosa<br />
Toimisto Yttiläntie 248, 32920 KAUVATSA<br />
Gsm 044 3776 214<br />
Sähköposti kyosti.kantonen@mhytelja.fi<br />
Kari Kivisalo<br />
Metsänhoidonneuvoja<br />
Alue Harjavalta ja Köyliöstä Raumantien<br />
pohjoispuoli<br />
Toimisto Keskuskatu 2, 29200 HARJAVALTA<br />
Gsm 044 3776 212<br />
Sähköposti kari.kivisalo@mhytelja.fi<br />
vion, johon liittyi hehtaarikohtaisen<br />
metsänhoitomaksun laskeminen<br />
kymmenestä 9,5 %:iin.<br />
Muutokset<br />
hallintopaikoissa<br />
Kalle Kuiko jäi omasta aloitteestaan<br />
ja Markku Mäkinen ikäpykälän<br />
vuoksi pois hallituksesta.<br />
Heidän tilalleen valtuusto valitsi<br />
Heikki Virtasen Huittisista ja Timo<br />
Isotuovolan Vampulasta toimikaudeksi<br />
2011 - 2012.<br />
Hallitus valitsi ensimmäisessä<br />
kokouksessaan puheenjohtajaksi<br />
Mikko Setälän Harjavallasta ja<br />
varapuheenjohtajaksi Elina Junnilan<br />
Porista.<br />
Hallitukseen valittujen tilalle<br />
valtuustoon tulivat varajäsenet<br />
Sari Harjunmaa Huittisista ja<br />
Ari Rantala Harjavallasta.<br />
Ajankohtaista<br />
• Huhtikuun hangilla on hyvä aika tehdä kierros<br />
omassa metsässä ja tarkastaa tulevat hoito- ja<br />
hakkuutarpeet.<br />
• Ota yhteyttä omaan metsänhoidonneuvojaasi<br />
ja sovi kevään metsänviljelyasiat.<br />
• Metsänomistajaviikolla järjestämme Teljän yhteisen<br />
metsätapahtuman Kokemäellä, tule paikan<br />
päälle. Lue tarkemmin tämän lehden ilmoituksesta<br />
sivulta 4.<br />
• Jos olet Metsäliiton jäsen,muista äänestää edustajiston<br />
vaaleissa.<br />
www.mhy.fi /telja<br />
Arto Piesala<br />
Metsänhoidonneuvoja<br />
Alue Vampula ja Köyliöstä Raumantien eteläpuoli<br />
Toimisto Sallilantie 43, 32610 VAMPULA<br />
Gsm 044 3776 217<br />
Sähköposti arto.piesala@mhytelja.fi<br />
Heikki Pusa<br />
Metsänhoidonneuvoja<br />
Alue Huittinen, Loimi- ja Kokemäenjoen itäpuoli<br />
Toimisto Väinöläntie 16, 32700 HUITTINEN<br />
Gsm 044 3776 213<br />
Sähköposti heikki.pusa@mhytelja.fi<br />
Jaakko Herrala<br />
Metsänhoidonneuvoja<br />
Alue Kokemäki ja Tuomaalan yhteismetsä,<br />
(poislukien Kauvatsa, Kyttälä, Säpilä ja<br />
Sääksjärven pohjoisosa)<br />
Toimisto Teljänkatu 8, 32800 KOKEMÄKI<br />
Gsm 044 3776 215<br />
Sähköposti jaakko.herrala@mhytelja.fi<br />
Hallitus 2011<br />
Mikko Setälä, Pj Harjavalta 050 521 9831<br />
Elina Junnila, Vpj Pori 044 710 3395<br />
Timo Isotuovola Vampula 044 503 3365<br />
Rauno Heinola Kauvatsa 0400 267 934<br />
Päivi Kulmala Köyliö 0400 329 579<br />
Timo Pere Kokemäki 0400 796 055<br />
Heikki Virtanen Huittinen 040 572 3327<br />
www.mhy.fi /telja
<strong>MhyLehti</strong> 1/2011 11<br />
Metsäsertifiointi uudistuu<br />
Metsien sertifioinnissa alkoi<br />
uusi kausi. Sen mukaiselle<br />
metsätaloudelle asetetut<br />
kriteerit muuttuivat<br />
jonkun verran. Muutokset<br />
eivät ole metsänomistajan<br />
kannalta suuria.<br />
Metsien sertifiointi alkoi Suomessa<br />
vuonna 1999. Tänä vuonna sertifioinnin<br />
vaatimukset jälleen hieman<br />
uudistuivat. Metsänomistajien<br />
liitto Länsi-Suomi päätti joulukuussa<br />
hakea uutta PEFC-sertifikaattia<br />
kaikkien metsänomistajien<br />
ja metsätalouden toimijoiden puolesta.<br />
Liiton toimialuetta ovat Etelä-Pohjanmaa,<br />
Lounais-Suomi ja<br />
Pirkanmaa.<br />
Metsänomistajan kannalta muutokset<br />
eivät ole merkittäviä. Asiat<br />
on pyritty kuvaamaan selkeämmin.<br />
Vaatimuksia on täsmennetty<br />
ajan trendin mukaisiksi esim.<br />
energiapuunkorjuun ja metsien<br />
monikäyttöedellytysten osalta.<br />
Mhy:n jäsenet mukana<br />
yhdistyksen päätöksellä<br />
Metsäsertifioinnin vaatimusten<br />
muututtua sertifikaattia piti hakea<br />
uudestaan. Mukaan sertifiointiin<br />
ovat ilmoittautuneet metsänhoitoyhdistykset,<br />
metsäkes-<br />
Auvo Heikkilä on kouluttanutmetsäsertifiointiuudistusta<br />
ammattilaisille jo noin vuosi<br />
sitten.<br />
kus, merkittävimmät puunostajat<br />
sekä metsäalan järjestöt.<br />
Metsänhoitoyhdistysten valtuustot<br />
päättivät kokouksissaan<br />
maalis-huhtikuussa olla mukana<br />
ryhmäsertifioinnissa. Vaikka päätös<br />
tehtiin kaikkien metsänhoitoyhdistysten<br />
jäsenten puolesta,<br />
niin metsäsertifiointi on edelleen<br />
täysin vapaaehtoista. Jokaisella<br />
metsänomistajilla on mahdollisuus<br />
jättäytyä ulkopuolelle, jos<br />
katsoo, että ei ole valmis noudattamaan<br />
yhteisiä pelisääntöjä.<br />
Metsäsertifiointiin liittyvät tar-<br />
kastukset eivät aiheuta metsänhoitoyhdistyksen<br />
jäsenelle ylimääräisiä<br />
kuluja. Muut kuin yhdistyksen<br />
jäsenet maksavat pienen hallinnointimaksun.<br />
Tarkastusten kuluista<br />
huolehtivat metsänomistajien<br />
liitto ja puun ostajat.<br />
Uudet vaatimukset ovat<br />
selkeämmät<br />
Metsäsertifioinnin vaatimuksia<br />
on tarkistettu uuden kauden alkaessa.<br />
Länsi-Suomen metsätaloutta<br />
koskevia kriteerejä on nyt 27.<br />
Kokonaan uusia kriteerejä on kaksi:<br />
energiapuun kestävä korjuu ja<br />
metsien monikäyttöedellytysten<br />
edistäminen.<br />
Keskeisimpiä käytännössä huomioon<br />
otettavia asioita ovat mm.<br />
seuraavat:<br />
- Puuston terveydestä huolehtiminen<br />
(kriteeri 3) mm. estämällä<br />
juurikäävän leviämistä havupuumetsissä<br />
ja välttämällä korjuuvaurioita<br />
- Arvokkaiden elinympäristöjen<br />
ominaispiirteiden säilyttäminen<br />
(10), johon on tullut entiseen<br />
verrattuna muutoksia<br />
- Säästöpuiden jättäminen (13)<br />
- Vesistöjen ja pienvesien suojakaistan<br />
huomioiminen (17). Le-<br />
veys on nyt määritelty vähintään<br />
5 metriksi ja tällä vyöhykkeellä<br />
sallitut toimenpiteet on<br />
kerrottu selkeämmin.<br />
Monissa edellä luetelluissa asioissa<br />
on ollut edellisinä vuosina jonkin<br />
verran puutteita. Sen sijaan<br />
esim. luonnontilaisia soita ei ole<br />
ojitettu, pohjavesien laatua ei ole<br />
heikennetty ja taimikonhoitotarpeista<br />
on huolehdittu, eli hoidettu<br />
vähintään 60 prosenttia.<br />
Metsänomistajille kerrotaan uusista<br />
selkeytetyistä metsänhoidon<br />
vaatimuksista eri tilaisuuksissa.<br />
Lisätietoja saa omasta metsänhoitoyhdistyksestä,metsänomistajien<br />
liitosta, metsäkeskuksesta<br />
sekä puunostajilta.<br />
Metsäsertifioinnilla halutaan<br />
ennen muuta osoittaa puu- ja paperituotteiden<br />
ostajille kaikkialla<br />
maailmassa, että tuotteiden raakaaineena<br />
käytetty puu on kasvatettu<br />
hyvin hoidetuissa metsissä. Tämä<br />
turvaa suomalaisten tuotteiden<br />
menestymistä markkinoilla.<br />
Auvo Heikkilä<br />
metsänhoitopäällikkö<br />
Metsänomistajien liitto<br />
Länsi-Suomi<br />
Metsäpähkinät<br />
1. Mikä on kieppi?<br />
a) Saariselän majatalo<br />
b) makkaran lempinimi<br />
c) metsäkanalinnun lumiontelo<br />
d) käärme<br />
2. Syksyllä puut varastoivat<br />
lehdistä talteen?<br />
a) ligniinin<br />
b) selluloosan<br />
c) lehtivihreän<br />
3. Kaikista Suomen metsistä<br />
talousmetsiä on?<br />
a) 50 %<br />
b) 65 %<br />
c) 80 %<br />
d) 95 %<br />
4. Metsän kerroksiin kuuluu?<br />
a) pintakerros<br />
b) varpukerros<br />
c) kenttäkerros<br />
5. Alle kaksimetriset puiden<br />
taimet kuuluvat?<br />
a) puukerrokseen<br />
b) pensaskerrokseen<br />
c) taimikerrokseen<br />
d) pohjakerrokseen<br />
6. Tuoreen kankaan pohjakerroksessa<br />
kasvaa paljon?<br />
a) katajia<br />
b) sammalia<br />
c) jäkäliä<br />
Vastaukset:<br />
1. c, 2. c, 3. d, 4. c, 5. b, 6. b<br />
Tuottavan talousmetsän taustalla<br />
on terve ja hyvin hoidettu puusto.<br />
Sampolla harvennus onnistuu.<br />
Sampo–Rosenlew Oy | Konepajanranta 2, PL 50 | 28101 PORI | Puh. 0207 550 555, Fax. 02 632 6546 | www.sampo–rosenlew.fi
Etkö saa ääntäsi<br />
kuuluville?<br />
12 <strong>MhyLehti</strong> 1/2011<br />
Tapahtumia<br />
metsänomistajille<br />
Ti 12.4. klo 12 - 17 Mhy Teljän<br />
metsätapahtuma Kokemäellä.<br />
Energiapuun korjuuta,<br />
4H-luontopolku, ajankohtaisia<br />
metsäasioita yhdistyksen<br />
toimihenkilöiltä ja nuotiomakkaraa<br />
tarjolla. Opastus<br />
maastokohteelle Kokemäen<br />
seuratalon parkkipaikalta.<br />
Ti 12.4. klo 10 - 14 Mhy Jokilääni<br />
järjestää tilaisuuden<br />
metsänomistajille Kangasniemen<br />
metsästysmajalla<br />
Humppilassa. Teemoina taimikon-<br />
ja nuoren metsän hoito<br />
sekä energiapuuasiat.<br />
Ti 12.4. Mhy Loimaan seutu<br />
järjestää metsällisen maastotapahtuman.<br />
Tarkemmat<br />
tiedot paikallislehdissä!<br />
Ti 12.4. klo 18 Kuuluuko<br />
metsän ääni? Metsänomistajaviikon<br />
vaalitilaisuus Turun<br />
kristillisellä opistolla.<br />
Järjestäjinä metsänhoitoyhdistykset<br />
ja metsänomistajien<br />
liitto Länsi-Suomi.<br />
Ke 13.4. klo 10 - 15 Mhy Länsi-Satakunta<br />
järjestää metsänomistajilleenmaastotapahtuman<br />
Porin Pietniemessä.<br />
Tarjolla nokipannukahvit ja<br />
nuotiomakkaraa. Esittelemme<br />
harvennushakkuuta ja energiapuun<br />
korjuuta. Mahdollisuus<br />
keskustella oman alueneuvojasi<br />
kanssa. Arvomme<br />
osallistujien kesken 500 männyn<br />
tainta. Opastus Vanhalta<br />
Raumantieltä Ameriikantielle.<br />
Ota perhe mukaan!<br />
To 14.4. Mhy Loimaan seutu<br />
järjestää metsällisen maastotapahtuman.<br />
Tarkemmat<br />
tiedot paikallislehdissä!<br />
Ke 20.4. Mhy Kiikissuo järjestää<br />
yhdessä ML:n kanssa<br />
metsällisen tapahtuman<br />
Kiikalassa. Opastus Kiikala-<br />
Oinasjärvi -tieltä.<br />
Yhteinen ääni kuuluu ja vaikuttaa!<br />
����������� ������ ��� ������ �������� �������� ������� ����������� ���������� ��������� �����<br />
������ ��� ������ ����������� ������������ ��������������� ��� ����������� ������ �����������<br />
������������������������������������������������<br />
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys 6.-12.4. Varsinainen vaalipäivä 17.4.<br />
<strong>Metsänhoitoyhdistykset</strong> ja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi<br />
järjestävät valtakunnallisella metsänomistajaviikolla,<br />
12. huhtikuuta, metsäseminaarin Turun kristillisellä opistolla.<br />
Vihreä kasvu maalta<br />
on vastaus Suomen<br />
haasteisiin<br />
MTK eduskuntavaaleissa 2011 Menestystä maalle<br />
20 euron lahjakortin arvonta JOKA PÄIVÄ!<br />
������������������������������<br />
������������������������������������<br />
�����������������������������������<br />
�������������������������������������������<br />
�������������������������������������<br />
�������������������������������<br />
Kuuluuko<br />
metsän<br />
ääni?<br />
Metsänomistajaviikon iltaseminaari Turussa<br />
Tilaisuuden ohjelma:<br />
18.00 Kahvit<br />
18.30 Seminaarin avaussanat<br />
Erkki Haavisto, puheenjohtaja, MHY Lounametsä<br />
18.40 Metsäteemat seuraavalla hallituskaudella<br />
Juha Hakkarainen, metsäjohtaja, MTK<br />
19.00 Paneelikeskustelu puolueiden metsäpoliittisista<br />
linjauksista. Osallistujat: Pertti Hemmilä, Kokoomus,<br />
Esko Kiviranta, Keskusta, Seppo Lehtinen, SDP,<br />
Niklas Mannfolk, RKP, Seppo Rinne, Perus-suomalaiset,<br />
Saska Tuomasjukka, Vihreät<br />
Paneelin juontaja, Marko Mäki-Hakola, johtaja,<br />
Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi<br />
20.00 Katsaus puumarkkinoiden näkymiin<br />
Erno Järvinen, tutkimuspäällikkö, MTK<br />
20.30 Tilaisuus päättyy<br />
Tervetuloa kuulemaan ajankohtaista asiaa metsästä ja<br />
tuomaan kansanedustajaehdokkaille terveisiä metsästä!<br />
Ennakkoilmoittautumiset osoitteeseen<br />
maija-leena.rasku@mhy.fi<br />
Paikkoja on rajoitetusti.<br />
Juuri nyt, tai ainakin<br />
pian, on aika:<br />
1. Tehdä tarkastuskäynti<br />
metsään talven jälkeen.<br />
2. Katsastaa tuoreimmat istutukset<br />
ja mahdolliset<br />
tuhot.<br />
3. Vapauttaa pienet taimet<br />
heinien kynsistä.<br />
4. Kiertää taimikot ja pidätellä<br />
henkeä, ettei löytäisi<br />
hirvien talvijuhlien paikkaa<br />
sieltä.<br />
5. Suunnitella puukauppaa<br />
– Suomi elää edelleen<br />
metsästä.<br />
6. Tilata SilvaNetti -verkkometsäsuunnitelma<br />
mhy:ltä.<br />
7. Ottaa esiin sienikori ja<br />
-veitsi, valmistautua korvasienien<br />
poimintaan.<br />
8. Ulkoilla raikkaassa kevätilmassa<br />
ja poimia ensimmäiset<br />
leskenlehdet.<br />
9. Aloittaa järjestelyt metsänistutus-<br />
tai taimikonhoitotalkoisiin.<br />
10. Innostaa seuraavaa sukupolvea<br />
metsäasioiden pariin.<br />
METSÄTARVIKKEET<br />
- vaivattomasti<br />
- edullisesti<br />
NETTIKAUPASTAMME<br />
www.tarmet.fi<br />
Pohjolan<br />
vakuutukset<br />
ovat yllättävän<br />
maanläheisiä.<br />
Maa antaa ja ottaa. Maatilan arki ja haasteet<br />
ovat meille tuttuja, joten maatilavakuutuksemme<br />
ovat alansa parhaita. Voit turvata niillä ihmiset,<br />
rakennukset, eläimet, koneet ja kodin. Lisätietoja<br />
saat lähimmästä konttoristamme, numerosta<br />
0303 0303 tai osoitteesta pohjola.fi
Change language