Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Recommendations

Info

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Väestön ikärakenne on Uudellamaalla ja muualla Suomessa varsin erilainen. Sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien huippu näkyy kummallakin alueella rakenteellisesti yhtä suurena, mutta Uudellamaalla on tämän lisäksi myös toinen ikähuippu, 1963-68 syntyneet. Tällä Uudenmaan omanlaisella ikärakenteella on merkitystä toisaalta työvoiman tarjonnan kannalta, toisaalta tulevan työvoimapoistuman näkökulmasta. Uudellamaalla suurimmat yksittäiset ikäluokat vuonna 2000 olivat kooltaan yli 22 000, mutta iältään nuorten ja perinteisten suurten ikäluokkien välissä olevat – 1951-58 syntyneet – ovat nekin yli 19 000 hengen ikäluokkia eli varsin suuria. Taulukko 4. Työllisen työvoiman ennakoitu kysyntä ja tarjonta Uudellamaalla 2000 - 2015; keskimäärin vuotta kohti Ennakoitu työvoiman vuosikysyntä Alueen omat ikäluokat Työvoiman tarjonta / vuosi 37 Muuttovoitto Nettopendelöinti Työllisten kysynnän ja tarjonnan erotus Perusura 18 800 12 900 1 050 950 3 900 Tavoiteura 26 000 12 900 5 300 1 300 6 500 Työvoiman tarjonnan arviossa on huomioitu Uudenmaan tulevien nuorisoikäluokkien 80 prosentin työllisyysaste, viiden prosentin nettopendelöinti laskettuna työvoimakysynnästä ja tavoiteurassa työllisten muuttovoitto väestöennusteen trendivaihtoehdon ja omavaraisvaihtoehdon erotuksena. Perusurassa väestöennuste on alhaisempi ja siten myös työllisten muuttovoitto pienempi kuin tavoiteurassa. Jotta ennakoitu työvoiman kysyntä Uudellamaalla voidaan tyydyttää, tulee sen olla sopusoinnussa työvoiman tarjonnan kanssa. Näillä työvoiman tarjonnan tasoilla työvoimavaje on perusurassa vuositasolla 3900 henkeä ja tavoiteurassa 6500 työntekijää. Perusuravaihtoehdon lähtökohta on jo se, että työvoimatarjonnan niukkuus estää työpaikkojen syntyä entiseen malliin. Perusurassa ennustejakson 2000–2015 työpaikkakasvu on vain vajaa neljä prosenttia ja se painottuu jakson alkuun. Vuoden 2010 jälkeen työpaikkamäärä kääntyisi tässä vaihtoehdossa jo lievään laskuun. Ennustejakson uuden työvoiman tarve on vuositasolla keskimäärin 18 800 henkeä. Tavoiteuravaihtoehdossa sen sijaan työvoiman saatavuusongelmia ei juurikaan esiintyisi ja työpaikkakasvu jatkuisi suunnilleen entiseen malliin. Vuosittainen työvoimatarve on tässä vaihtoehdossa keskimäärin 26 000 uutta työntekijää. Uutta työvoimaa työmarkkinoille tulee pääasiassa uusien nuorisoikäluokkien siirtyessä työmarkkinoille, muuttoliikkeen kautta, työmatkapendelöinnin avulla sekä alueen oman väestön työvoimavarannosta (työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista työikäisistä), mikä näkyy työllisyysasteen muutoksina. Nuorten työvoimatarjonnan ja entisenlaisen muuttoliikkeen ja pendelöinnin tuottaman työvoimatarjonnan jälkeen Uudellamaalla jää vielä usean tuhannen työntekijän vuosittainen vaje, joka pitäisi siis tyydyttää omista varannoista työllisyysastetta nostamalla. Vuoden 2001 tasosta työllisyysasteen tulisi nousta vuosittain keskimäärin 0,5 prosenttia, jotta työvoiman kysynnän ja
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen tarjonnan ero voitaisiin täyttää. Uudenmaan työllisyysaste nousisi tällöin 76,5 prosenttiin ja työttömyysasteen tulisi pudota 2,8 prosenttiin. Laskelmien valossa näyttää siltä, että Uudenmaan työpaikkakasvulukujen toteutumisen esteeksi nousee työvoiman riittävä saatavuus. Nettomuutto on viime vuosina laskenut ja siirtolaisuuden osuus siinä noussut. Kun työvoimapoistuma kasvaa ja nuorista saatava tarjonta supistuu muillakin alueilla, työpaikkaperäinen muutto Uudellemaalle saattaa vähentyä, koska työpaikkoja alkaa avautua myös omalla alueella aiempaa enemmän. Sama koskee osittain myös pendelöintiä, kun oman alueen työvoimakysyntä kasvaa. Omien väestöresurssien tehokkaampi käyttö eli työllisyysasteen nostaminen on sitkeän ja pitkäaikaistyöttömyyteen voimakkaasti painottuvan työttömyyden vuoksi vaikeaa. Työvoiman kysynnän kasvu toki jonkin verran vetää väkeä työmarkkinoille työvoiman ulkopuolelta. Eläköitymisiän nostotavoitteet toteutuessaan kasvattavat jossain määrin työvoimatarjontaa. Kuitenkin, vain kolmannes työvoimasta poistuvista siirtyy vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkeiän nosto ei siis yksin riitä, vaan alentamispyrkimyksiä tulisi kohdistaa myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyviin. 38
Page 1 and 2:
Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 3 and 4:
SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI
Page 5 and 6:
Page 7 and 8:
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Yhteiset tavoitteet Ihmisten arki e
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 87 and 88: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 95: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 101 and 102: PKS:lle sukkuloivien osuus kunnan t
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193:
show all

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?