Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
Väestön ikärakenne on Uudellamaalla ja muualla Suomessa varsin erilainen. Sodan jälkeen syntyn<strong>ei</strong>den<br />
suurten ikäluokkien huippu näkyy kummallakin alueella rakenteellisesti yhtä suurena,<br />
mutta Uudellamaalla on tämän lisäksi myös toinen ikähuippu, 1963-68 syntyneet. Tällä Uudenmaan<br />
omanlaisella ikärakenteella on merkitystä toisaalta työvoiman tarjonnan kannalta, toisaalta<br />
tulevan työvoimapoistuman näkökulmasta. Uudellamaalla suurimmat yksittäiset ikäluokat vuonna<br />
2000 olivat kooltaan yli 22 000, mutta iältään nuorten ja perint<strong>ei</strong>sten suurten ikäluokkien välissä<br />
olevat – 1951-58 syntyneet – ovat nekin yli 19 000 hengen ikäluokkia eli varsin suuria.<br />
Taulukko 4. Työllisen työvoiman ennakoitu kysyntä ja tarjonta Uudellamaalla<br />
2000 - 2015; keskimäärin vuotta kohti<br />
Ennakoitu<br />
työvoiman<br />
vuosikysyntä<br />
Alueen omat<br />
ikäluokat<br />
Työvoiman tarjonta / vuosi<br />
37<br />
Muuttovoitto Nettopendelöinti<br />
Työllisten<br />
kysynnän ja<br />
tarjonnan<br />
erotus<br />
Perusura 18 800 12 900 1 050 950 3 900<br />
Tavoiteura 26 000 12 900 5 300 1 300 6 500<br />
Työvoiman tarjonnan arviossa on huomioitu Uudenmaan tulevien nuorisoikäluokkien 80 prosentin<br />
työllisyysaste, viiden prosentin nettopendelöinti laskettuna työvoimakysynnästä ja tavoiteurassa<br />
työllisten muuttovoitto väestöennusteen trendivaihtoehdon ja omavaraisvaihtoehdon erotuksena.<br />
Perusurassa väestöennuste on alhaisempi ja siten myös työllisten muuttovoitto pienempi kuin<br />
tavoiteurassa.<br />
Jotta ennakoitu työvoiman kysyntä Uudellamaalla voidaan tyydyttää, tulee sen olla sopusoinnussa<br />
työvoiman tarjonnan kanssa. Näillä työvoiman tarjonnan tasoilla työvoimavaje on perusurassa<br />
vuositasolla 3900 henkeä ja tavoiteurassa 6500 työntekijää.<br />
Perusuravaihtoehdon lähtökohta on jo se, että työvoimatarjonnan niukkuus estää työpaikkojen<br />
syntyä entiseen malliin. Perusurassa ennustejakson 2000–2015 työpaikkakasvu on vain vajaa neljä<br />
prosenttia ja se painottuu jakson alkuun. Vuoden 2010 jälkeen työpaikkamäärä kääntyisi tässä<br />
vaihtoehdossa jo lievään laskuun. Ennustejakson uuden työvoiman tarve on vuositasolla keskimäärin<br />
18 800 henkeä. Tavoiteuravaihtoehdossa sen sijaan työvoiman saatavuusongelmia <strong>ei</strong><br />
juurikaan esiintyisi ja työpaikkakasvu jatkuisi suunnilleen entiseen malliin. Vuosittainen työvoimatarve<br />
on tässä vaihtoehdossa keskimäärin 26 000 uutta työntekijää.<br />
Uutta työvoimaa työmarkkinoille tulee pääasiassa uusien nuorisoikäluokkien siirtyessä työmarkkinoille,<br />
muuttoliikkeen kautta, työmatkapendelöinnin avulla sekä alueen oman väestön työvoimavarannosta<br />
(työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista työikäisistä), mikä näkyy työllisyysasteen<br />
muutoksina. Nuorten työvoimatarjonnan ja entisenlaisen muuttoliikkeen ja pendelöinnin tuottaman<br />
työvoimatarjonnan jälkeen Uudellamaalla jää vielä usean tuhannen työntekijän vuosittainen vaje,<br />
joka pitäisi siis tyydyttää omista varannoista työllisyysastetta nostamalla. Vuoden 2001 tasosta<br />
työllisyysasteen tulisi nousta vuosittain keskimäärin 0,5 prosenttia, jotta työvoiman kysynnän ja
Change language