Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Recommendations

Info

40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 31 Helsingin seutukunta, pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Oulun seutukunnat keskimäärin, pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä Koko Suomi, pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Oulun seutukunnat keskimäärin, alle 25-vuotiden osuus työttömistä Koko Suomi, alle 25-vuotiden osuus työttömistä Helsingin seutukunta, alle 25-vuotiden osuus työttömistä Kuva 4 Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kaikista työttömistä Helsingin seutukunnassa ja muissa suurissa kaupunkiseutukunnissa ja koko maassa Työvoiman koulutus ja osaaminen Väestö Uudellamaalla ja erityisesti Helsingin seutukunnassa sekä pääkaupunkiseudulla on selvästi koulutetumpaa kuin muualla Suomessa. Korkeasti koulutettujen osuus työssäkäyvistä on Helsingin seudulla maan korkein, noin 23%. Toisaalta myös pelkästään perusasteen koulutuksen omaavien osuus on myös korkea; seudun korkea työllisyysaste ja palvelualojen suuri osuus tarjoavat työtilaisuuksia myös heikommin koulutetuille. Tutkijakoulutetun väestön osuus oli pääkaupunkiseudulla 1,3% vuonna 2000, koko Uudellamaalla 1,1%, maan keskiarvon ollessa 0,5%. Uudellemaalle tullaan opiskelemaan muualta maasta selvästi enemmän kuin Uudeltamaalta mennään muualle. Osa näistä opiskelemaan tulleista aikanaan myös jää Uudenmaan työmarkkinoille. Tämän lisäksi Uusimaa saa myös huomattavan osan muissa maakunnissa koulutuksensa hankkineista. Tarkasteltuna aikana koko maassa valmistui ja työelämään sijoittui runsaat 132 000 henkeä. Näistä vajaat 33 000 opiskeli Uudellamaalla ja lähes 44 000 työllistyi Uudellemaalle. Uusimaa sai siis 11 000 koulutetun nettovoiton kyseisenä ajanjaksona vuosikeskiarvon ollessa yli 3000 tutkinnon suorittanutta. Uudenmaan ammattirakenteiden muutoksissa on nähtävissä joitakin pitkän ajan kehitystrendejä, joista yksi on se, että työelämä tuntuu tarvitsevan jatkuvasti korkeammin koulutettua työvoimaa.
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Työelämän työtehtävissä korkeaa koulutusta edellyttävien työpaikkojen osuus nousee. Poistumaa korvaava työvoiman tarve puolestaan painottuu enemmän ns. suorittavan tason työtehtäviin. Niinpä poistuman suuresta osuudesta johtuen tulevassa uuden työvoiman kokonaistarpeessa korkeakoulutuksen saaneen työvoiman tarve korostuu vähemmän, kuin mitä ammattirakenteen muutoksista voisi päätellä. Ennustejaksolla 2000-2015 suhteellisesti voimakkaimmin kasvavia ammattialoja ovat rakennustyö ja erilaiset asiantuntija- ja johtotyötehtävät tuotannossa sekä talouden ja hallinnon alalla. Eniten työpaikkaosuuksiaan näyttävät Uudellamaalla menettävän toimistotyön ammatit sekä muutenkin pieni maa- ja metsätalousala. Työvoimapoistuma ja uuden työvoiman tarve 15 Arvioitaessa uuden työvoiman tulevaa tarvetta, on poistuman merkitys keskeinen. Poistumalla tarkoitetaan työvoimasta pysyvästi poistuvien työllisten määrää. Se koostuu kolmesta komponentista eli kuolleisuudesta, työkyvyttömyydestä ja vanhuuseläkkeelle siirtymisestä. Seuraavaan taulukkoon on koottu työllisyyden muutos ja poistuma Uudellamaalla perusura- ja tavoiteuravaihtoehdossa ennustejaksolla 2000-2015. Laskelmat on tehty Opetushallituksessa. Taulukko 3. Työllisten muutos ja poistuma Uudellamaalla aikana 2000 - 2015 perusura- ja tavoiteuravaihtoehtojen mukaan sekä muutoksen ja poistuman osuus vuoden 2000 työllisistä Perusuravaihtoehdossa työpaikkojen määrä Uudellamaalla kasvaa ennustejaksolla 2000 - 2015 vajaat neljä prosenttia, tavoiteuravaihtoehdon mukaan vastaavasti lähes 20 prosenttia. Poistuma lasketaan vuoden 2000 työllisistä, ja se on sama kummassakin kehitysvaihtoehdossa. Poistumasta 15 Perustuu Seppo Monténin ja Juha Tuomalan tutkimukseen ”Muuttoliike, työssäkäynti ja työvoimavarat Uudellamaalla, VATT 2003. 32
Page 1 and 2:
Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 3 and 4:
SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI
Page 5 and 6:
Page 7 and 8:
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Yhteiset tavoitteet Ihmisten arki e
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 87 and 88: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 89: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 101 and 102: PKS:lle sukkuloivien osuus kunnan t
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193:
show all

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?