Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
Ulkomaalaisten osuus Helsingin seudulle muuttan<strong>ei</strong>sta on 1990-luvulla ollut noin 20%. Ulkomaalaisten<br />
määrä on Helsingin seudulla kasvanut 1990-luvulla 3,5-kertaiseksi, yhteensä 42 000:en.<br />
Noin puolet kaikista Suomen ulkomaalaisista asuu Helsingin seudulla (3,5% seudun väestöstä),<br />
venäläisten ja virolaisten ollessa suurimmat kansallisuudet.<br />
Maakunnittain määriteltyjen kasvutavoitt<strong>ei</strong>den toteutuminen edellyttäisi maahanmuuton voimakasta<br />
kasvua. Taloudellisen yhdentymisen jatkuessa ja työvoiman kysynnän kasvaessa on todennäköistä,<br />
että maahanmuuttajien määrä Helsingin seudulla tulee kasvamaan nykyisestä. Helsingin<br />
seudusta kehittyy entistä monikulttuurisempi. Kyky integroida maahanmuuttajia on edellytys niin<br />
seudun sosiaalisen eheyden säilymiselle kuin työvoiman saatavuuden turvaamiselle.<br />
Työllisyys<br />
Lama koetteli Helsingin seutua yhtä ankarasti kuin muutakin Suomea, työttömiä oli vuonna 1996<br />
seudulla 87 000. Lamasta toipuminen oli Uudellamaalla selvästi nopeampaa, työttömyys laski<br />
vuoden 2001 loppuun mennessä tästä kolmasosaan eli noin 7 prosenttiin. Uusimaa oli työpaikkamäärässä<br />
saavuttanut lamaa edeltävän tason jo vuonna 2000.<br />
Uudenmaan, Helsingin seutukunnan ja Pääkaupunkiseudun työttömyysaste on koko maan tasoa<br />
selvästi alhaisempi. Pääkaupunkiseudulla työttömyys on hieman korkeampi kuin Helsingin seutukunnassa<br />
tai Uudellamaalla. Helsingin seutukunnassa pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä<br />
on 1990-luvun alun laman jälkeen jäänyt suuremmaksi kuin esim. muissa suurissa kaupung<strong>ei</strong>ssa<br />
tai maassa keskimäärin. Positiivinen asia on kuitenkin, että pitkäaikaistyöttömyys on Uudellamaalla<br />
selvästi vähentynyt vuodesta 1995 vuoteen 2003. Myös alle 25-vuotiaiden työttömien<br />
osuus työttömistä on Helsingin seutukunnassa alhaisempi kuin muualla. Nuorten osuus työttömistä<br />
on Uudellamaalla myös pudonnut selvästi vuodesta 1995 vuoteen 2003.<br />
Uudenmaan väestönkasvu hidastui kuitenkin vuonna 2002, johtuen pääasiassa muuttovoiton<br />
hiipumisesta maan sisäisen muuttoliikkeen osalta. Myös nettosiirtolaisuus kääntyi laskuun.<br />
Työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi Uudellamaalla kasvuun vuoden 2002 alussa ja myös<br />
työttömyysaste on hieman noussut. Samalla työllisen työvoiman määrän kasvu on pysähtynyt.<br />
Työsuht<strong>ei</strong>den luonteen muuttuminen näkyy selvästi Helsingin seudulla; aiemmin epätyypillisinä<br />
pidetyistä työsuht<strong>ei</strong>sta on tullut <strong>arki</strong>päivää. Määräaikaiset, tilapäiset, osa-aikaiset ja kausiluont<strong>ei</strong>set<br />
työsuhteet ovat yl<strong>ei</strong>simpiä uusilla työntekijöillä. Työttömyydenkin vallitessa informaatioalat sekä<br />
monet palvelualat ovat kärsineet työvoimapulasta ammattitaitovaatimuksien, matalapalkkauksen ja<br />
asunnonsaantiongelmien vuoksi.<br />
30
Change language