Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
2.3 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitys<br />
Yl<strong>ei</strong>skuva 7<br />
Työpaikkoja Helsingin seudulla oli vuonna 2000 yhteensä 648 300, josta YTV-alueella 566 500 ja<br />
kehyskunnissa 81 800. YTV arvioi työpaikkojen lisääntyvän vuoteen 2025 mennessä samassa<br />
suhteessa väestönkasvun kanssa, 26 prosentilla 815 000:en.<br />
Helsingin seudun elink<strong>ei</strong>norakenne on palveluvaltainen. Rahoitus- ja vakuutustoiminta, liikeelämän<br />
palvelut, rakennusala ja kauppa ovat kehittyneet voimakkaasti. 1990-luvulla kasvu oli<br />
voimakkainta informaatioalaan kuuluvilla toimialoilla, niin palvelu-, sisältö- kuin tavaratuotantosektor<strong>ei</strong>llakin.<br />
Koko maan informaatioalan työpaikat ovat keskittyneet voimakkaasti Helsingin<br />
seudulle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Koko maassa informaatioaloilla työskentelee 17%<br />
työvoimasta ja tästä lähes puolet Helsingin seudulla.<br />
Uuden tuotannollisen toiminnan perustana ovat huippuosaamisen ja korkean teknologian yritykset.<br />
Helsingin seudulle on keskittynyt yritystoiminnan kehittymisen kannalta tärkeät alat: liike-elämän<br />
palvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä tietoliikenneala. Osaavan työvoiman saatavuus tulee<br />
olemaan kriittinen tekijä niin osaamisintensiivisten alojen kuin palvelualojen kehitykselle.<br />
Uudellamaalla tarvittavan uuden työvoiman kokonaistarve saadaan työllisten työvoimapoistuman<br />
ja arvioidun työpaikkamuutoksen summana. Ennustejakson 2000 – 2015 työvoimapoistuman<br />
korvaamiseen tarvitaan lähes 256 000 uutta työntekijää, eli vuotuinen poistuma on keskimäärin<br />
noin 17 000 henkeä. Perusuravaihtoehdossa, joka on eräänlainen vähimmäisarvio, Uudenmaan<br />
työpaikkamäärä kasvaisi 26 500:lla vuoteen 2015, kun taas jatkuvaan kasvuun perustuvan tavoiteuralaskelman<br />
mukaan työpaikkalisäys olisi yli 134 000 eli 20 prosenttia.<br />
Uuden työvoiman tarve Uudellamaalla on siis perusuravaihtoehdossa runsaat 282 000 (41 % vuoden<br />
2000 työllisistä) ja tavoitteellisissa laskelmissa lähes 390 000 (57 % vuoden 2000 työllisistä)<br />
uutta työntekijää. Vuositasolla uuden työvoiman tarve asettuu siis välille 18 800 – 26 000. Eniten<br />
työpaikkoja ennustejaksolla avautuu palvelutyössä (56 000), johto- ja asiantuntijatyössä, tuotannossa<br />
ja liikenteessä sekä taloudessa ja hallinnossa (86 000) ja hoitotyössä (39 000).<br />
Jotta ennakoitu työvoiman kysyntä Uudellamaalla voidaan tyydyttää, tulee sen olla sopusoinnussa<br />
työvoiman tarjonnan kanssa. Monténin ja Tuomalan mukaan 8 työvoimavaje on ennakoiduilla työvoiman<br />
tarjonnan tasoilla perusurassa vuositasolla 3900 henkeä ja tavoiteurassa 6500 työntekijää.<br />
Uudenmaan liiton arvio 9 uusien työntekijöiden vuotuisesta lisätarpeesta Uudellemaalle on lähes 6<br />
000, eli hyvin samanlainen edellisen kanssa. Työvoimavaje tulee kyetä tyydyttämään työllisyysasteen<br />
nousun, työllisten muuttovoiton sekä pendelöinnin yht<strong>ei</strong>svaikutuksena. Laskelmien valossa<br />
7 Luvun tiedot ja taulukot perustuvat suurelta osin Antti Moision /VATT keväällä 2004 julkaistavaan<br />
selvitykseen Helsingin ja muun Suomen välisistä rahavirroista.<br />
8 Mainitut perus- ja tavoiteura tarkastelut perustuvat Monténin-Tuomalan tutkimukseen ”Muuttoliike,<br />
työssäkäynti ja työvoimavarat Uudellamaalla, VATT 2003.<br />
9 Uudenmaan maakuntakaavaehdotus 22.9.2003, SELOSTUS. Uudenmaan liitto.<br />
25
Change language