Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
Tutkimus- ja kehittämismenot 1995 - 2001<br />
Tutkimus- ja kehitysmenot (t&k -menot) ovat kiinteän pääoman bruttomuodostukseen rinnastettavia<br />
investointeja. Ne ovat pitkävaikutt<strong>ei</strong>sia, toimialan ja alueen tulevaan kehitykseen ja<br />
kilpailukykyyn vaikuttavia panostuksia. Koko maassa tutkimus- ja kehittämismenot kasvoivat<br />
vuosina 1995-1998 puolitoistakertaisiksi. Jakson 1998 - 2001 aikana t&k-menojen kasvu aluksi<br />
hidastui ja vuonna 2001 kasvu lähes pysähtyi. Tutkimus- ja kehittämismenojen osuuttaan on eniten<br />
kasvattanut Pirkanmaa.<br />
Tutkimus- ja kehittämismenot voidaan suhteuttaa arvonlisäykseen samalla tavoin kuin investoinnit<br />
investointiasteen laskennassa (t&k -menot % arvonlisäyksestä). Tutkimus- ja kehittämisasteen<br />
muutos kuvaa tietointensiivisen panostuksen osuutta alueen tuotantotoiminnan edellytysten<br />
luojana ja alueen kilpailukyvyn edistäjänä. T&K -aste on yksi alueen tietointensiivisyyden ja<br />
innovatiivisuuspyrkimysten mittari.<br />
Tutkimus- ja kehittämisaste on kork<strong>ei</strong>n Pirkanmaan maakunnassa, Pohjois-Pohjanmaa on aivan<br />
tuntumassa. Uusimaa on kolmantena, mutta ero kärkikaksikkoon on selvä. Pääkaupunkiseudun<br />
osalta on kuitenkin todettava, että t&k -menot ovat vain yksi inhimillisen ja sosiaalisen pääoman<br />
mittari. Men<strong>ei</strong>llään olevassa tieto- ja viestintäalan kehitysvaiheessa t&k -menojen lisäykset ovat<br />
saattaneet kulkeutua ohi Uudenmaan.<br />
Inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasautumista Helsingin seudulle kuvaa se, että Suomen<br />
ylimmän tutkimuksen ja koulutuksen painopiste sijaitsee kiistattomasti metropolialueella, jossa on<br />
neljä tiedeyliopistoa ja neljä taideyliopistoa. Pääkaupunkiseudun yliopistoihin hyväksytään vuosittain<br />
noin 9 000 opiskelijaa, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueen ammattikorkeakouluissa<br />
aloitti vuonna 2001 nuorten koulutuksessa noin 6 800 opiskelijaa.<br />
Suomen Akatemian nimeämistä tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen 42 huippuyksiköstä 28 sijaitsee<br />
Helsingin yliopistossa tai Teknillisessä korkeakoulussa (osa yht<strong>ei</strong>siä jonkun toisen yliopiston<br />
kanssa). Tutkimus- ja kehitystoiminnan volyymi on Uudellamaalla maan kork<strong>ei</strong>n, myös väkilukuun<br />
suhteutettuna. Vuonna 2000 se oli lähes 1 500 euroa asukasta kohden. TEKESin rahoituksesta<br />
liki puolet suuntautuu Uudellemaalle.<br />
Kasvu taittui 2000-luvulla<br />
Helsingin seutu on viime vuosina menettänyt asemaansa kansantalouden moottorina. Talouden<br />
kasvu on ollut lähinnä kotimaisen kysynnän varassa.<br />
Yritystoiminnan kokonaisliikevaihdon kasvu taittui Uudellamaalla vuoden 2001 alussa. Voimakkaimmin<br />
muutos näkyi teollisuudessa, myös rakentamisen liikevaihto kääntyi selvään laskuun.<br />
Parhaiten on menestynyt palvelusektori, jonka liikevaihto on jatkanut kasvuaan. Myös kaupan<br />
osalta tapahtui lievää kasvua, joka oli kuitenkin h<strong>ei</strong>kompaa kuin koko maassa keskimäärin.<br />
Uudenmaan osaamistoimialojen (ICT, bioala, lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologia, aktiivimateriaalit<br />
sekä digitaalinen sisällöntuotanto ja media) liikevaihdon kasvu kääntyi laskuun tai<br />
pysähtyi vuoden 2001 aikana, mutta sen jälkeen liikevaihdon lievää nousua on tapahtunut eri<br />
sektor<strong>ei</strong>lla.<br />
18
Change language