Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
2.2 Talouden ja tuotannon kehitys 5<br />
Helsingin seutu toimi laman jälkeen Suomen kansantalouden veturina. Vuosina 1994 - 2000<br />
seudun talous kasvoi keskimäärin noin viiden prosentin vauhtia, mikä nosti Helsingin Euroopan<br />
dynaamisimpien kaupunkiseutujen joukkoon. Helsinki oli 1990-luvun jälkipuoliskolla Dublinin<br />
jälkeen Euroopan nop<strong>ei</strong>mmin kasvava kaupunkiseutu.<br />
Seudun kasvu perustui ennen kaikkea informaatiosektorin menestykseen globaal<strong>ei</strong>lla markkinoilla.<br />
Tieto- ja viestintätekniikan lisäksi monet innovaatiovetoiset toimialat kasvoivat ja saivat aikaan<br />
kerrannaisvaikutuksia erityisesti liike-elämää palvelevilla toimialoilla.<br />
Helsingin seudun kehitys oli koko maan keskiarvoa selvästi parempaa erityisesti vuosina 1995-<br />
2001, kun kehitystä mitataan bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestön muutoksilla (ns. BTVindikaattori,<br />
jossa em. tekijöiden kehitystä verrataan koko maan kehitykseen). Seutukunnittain<br />
tarkasteltuna kärjessä on näinä vuosina ollut kuitenkin tuotantoaan huimasti kasvattanut Salon<br />
seutu. Toisella tilalla on Oulun kaupunkiseutu. Kolmantena on Helsingin seutu ja neljäntenä<br />
metropolialueeseen kuuluva Lohjan seutu.<br />
Tuotannon kehitys 1995 - 2001<br />
Tuotannon volyymi (kiinteähintainen arvonlisäys) on kasvanut eniten Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla,<br />
joissa se vuonna 2001 oli 44% korkeampi kuin vuonna 1995. Uudenmaan suurimmat<br />
kontribuutiotoimialat ovat samat kuin koko maan kärkiryhmässä - järjestys vain on eri. ITklusterin<br />
osuus arvonlisäyksen kasvusta on Varsinais-Suomessa yli ja Pohjois-Pohjanmaalla lähes<br />
puolet, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla kolmannes. Uudenmaan kasvun toisen tukijalan muodostavat<br />
kauppa- ja liikennetoimialat vajaan kolmanneksen kasvuosuudellaan.<br />
Seutukunnista tuotannon kasvun selvänä ykkösenä kaudella 1995 - 2001 on Salon seutukunta.<br />
Seuraavina ovat Lohjan ja Oulun seutukunnat. Kaikkien kolmen kasvun vauhdittajana on ollut ITala.<br />
Helsingin seutukunnan arvonlisäyksen volyymin muutos oli Maarianhaminan jälkeen viidenneksi<br />
suurinta. Koko maan bkt:n volyymin kasvun 29 % ylitti yhdeksän seutukuntaa.<br />
Investointien kasvu 1995 - 2001<br />
Investointien kasvu on ollut poikkeuksellisen suurta laman jälkeen. Helsingin metropolialueen<br />
kasvu ylitti selvästi koko maan tason, mutta metropolialueen investointiaste on kuitenkin alempi<br />
kuin maassa keskimäärin. Aivan 1990-luvun lopulla investointiaste milt<strong>ei</strong> saavutti koko maan<br />
tason, mutta kääntyi sen jälkeen jälleen laskuun.<br />
5 Tarkastelussa on käytetty pääosin seuraavia läht<strong>ei</strong>tä: Rakennemuutoskatsaus 2003, Helsingin seudun<br />
toimialakatsaus 2003/4 (Helsingin kauppakamari/Kaupunkitutkimus Oy), Helsingin seudun suunnat 4/2003,<br />
Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 2003.<br />
17
Change language