Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
järjestämisestä. Erkki Tuomiojan johdolla toiminut komitea sai työnsä valmiiksi vuoden 1988<br />
alussa.<br />
Komitea ehdotti, että pääkaupunkiseudun hallinnosta säädettäisiin lailla ja että samalla kumottaisiin<br />
YTV:a koskeva laki. Uuden seutu<strong>hallinnon</strong> tehtävät ja toimivalta olisivat olleet laajemmat<br />
kuin YTV:n. Sen vastuulle olisi tullut seutukaavoitus, asuntopolitiikka, jätehuolto, ilmansuojelu,<br />
joukkoliikenne, seudulliset virkistysalueet ja vapaa-ajan laitokset sekä ammatillinen koulutus.<br />
Seutu<strong>hallinnon</strong> päätösvaltaa olisi käyttänyt suorilla vaal<strong>ei</strong>lla valittu seutuvaltuusto.<br />
Tämänkään komitean ehdotukset <strong>ei</strong>vät johtaneet toimenpit<strong>ei</strong>siin seudullisen <strong>hallinnon</strong> kehittämiseksi.<br />
Seutu<strong>hallinnon</strong> vastustajat pelkäsivät, että Helsinki saisi näin ylivallan naapur<strong>ei</strong>staan. Erityisesti<br />
viitattiin seutuvaltuuston suoraan vaaliin, jonka yhden vaalipiirin järjestelmässä epäiltiin<br />
johtavan Helsingin yliedustukseen.<br />
Kansainväliset esimerkit kuitenkin osoittavat, että us<strong>ei</strong>lla suurkaupunkiseuduilla on nähty tarpeelliseksi<br />
luoda monitasoinen hallintomalli. Myöskään Helsingin kaupunkiseutua <strong>ei</strong> voi menestyksellisesti<br />
ohjata lainsäädännöllä, joka on luotu suomalaista keskivertokuntaa varten.<br />
Uudenmaan liiton rooli Helsingin seudun yht<strong>ei</strong>styön edistämisessä<br />
Uudenmaan liiton historia pääkaupunkiseudun osalta juontaa juurensa Helsingin seutukaavaliittoon,<br />
joka perustettiin vuonna 1946 ratkaisemaan seudullisella tasolla sodanjälk<strong>ei</strong>sestä asuttamispolitiikasta<br />
aiheutuvia asumisen ongelmia. Erilaisten organisaatiouudistusten ja lainsäädännön<br />
kehittymisen myötä Helsingin seuduksi vakiintui 1970-luvulla kymmenen kunnan alue<br />
(Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vihti).<br />
Runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana laaditut seutukaavat ovat vaikuttaneet merkittävällä<br />
tavalla seudun nykyiseen rakenteeseen ja alu<strong>ei</strong>den käyttöön. Viheralu<strong>ei</strong>den kaavassa luotiin sittemmin<br />
pysyvä rajankäynti viheralu<strong>ei</strong>den (virkistys- ja suojelualueet) ja rakennettavien alu<strong>ei</strong>den<br />
välille. Pääosalle nykyisiä jätehuollon laitoksia löydettiin sijaintipaikat jätehuollon vaihekaavassa,<br />
400 kW:n sähköjohdon linjaus määriteltiin energiahuollon vaihekaavassa ja viim<strong>ei</strong>n ns. Helsingin<br />
suursatama asettui eri vaihtoehtojen tarkastelujen jälkeen Vuosaareen.<br />
Alu<strong>ei</strong>den käytön lisäksi Helsingin seutukaavaliitolla oli vahva rooli tutkimus- ja kehittämistöissä<br />
monilla toimialoilla. Nyt ajankohtaisista asioista sekä liikenteen että asumisen suunnittelutehtävissä<br />
panos oli merkittävä. Valtion tuki asuntotuotantoon määriteltiin kuntien vuosittaisten<br />
asunto-ohjelmien pohjalta. Niiden laadintaan osallistuminen ja seudullinen yhteensovittaminen<br />
oli suuri pysyväisluontoinen työ samoin kuin edunvalvonta hyväksyttäviä tonttihintoja määriteltäessä.<br />
Uudenmaan liiton perustaminen merkitsi suurta uudistusta tehtävissä. Aluekehittämisvastuun<br />
siirtyminen maakunnan liitoille antoi käyttöön uuden, entistä tehokkaamman k<strong>ei</strong>novalikoiman.<br />
Kun kehittäminen Uudellamaalla perustuu vain vähäisessä määrin erilaisiin tukiin, on aluekehittämisen<br />
sisältönä tulevaisuuden rakentaminen alueen omien voimavarojen varaan. Uudenmaan<br />
ja Itä-Uudenmaan liittojen tehtäviä on kuvattu tarkemmin luvussa 3.<br />
8
Change language