Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> – yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
7. Seudun ja valtion suhde<br />
Helsingin seudun kehittämisen mittavat haasteet edellyttävät valtion ja seudun kuntien yht<strong>ei</strong>styön<br />
tiivistämistä, mikä on tunnustettu myös pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa.<br />
Selvityksessä on käsitelty seudun ja valtion suhdetta julkisten palveluiden ja merkittävien<br />
kehittämishankk<strong>ei</strong>den rahoituksen sekä poliittisen yht<strong>ei</strong>styön ja neuvottelujärjestelmien<br />
kehittämisen näkökulmasta.<br />
Kuntien saamaa valtion rahoitusta palveluiden järjestämiseen on aiemmin tarkasteltu otsikon<br />
”Julkisen talouden liikkumatila kapenee” alla. Kun hallitus on uudistamassa valtionosuusjärjestelmää<br />
vuodelle 2005 ja toisaalta samanaikaisesti valmistelee peruspalveluohjelmaa ja –<br />
budjettia, on Helsingin seudun ja muidenkin suurten kaupunkien erityisolosuhteet otettava<br />
huomioon hallitusohjelman mukaisesti.<br />
Valtion menoista kohdistuu Uudellemaalle suunnilleen sen väestöosuutta vastaava määrä<br />
rahoitusta, mutta toisaalta valtio kerää alueelta veroja selvästi enemmän kuin muualta Suomesta.<br />
Nettomääräisesti Uusimaa on suurin maksajamaakunta. Vuonna 2000 Uudeltamaalta kerätyt<br />
verotulot ylittivät Uudellemaalle kohdistetut menot noin 3,3 miljardilla eurolla. Seudun kehittämisen<br />
kannalta merkittäviä valtion määrärahoja ovat muun muassa liikennehankk<strong>ei</strong>siin,<br />
koulutukseen ja tutkimukseen sekä asuntotuotantoon suunnattava rahoitus.<br />
Seudun yhdyskuntarakenteen kehittämistä koskevat hankkeet sekä seudun ja valtion yht<strong>ei</strong>styön<br />
kehittämisehdotukset hankk<strong>ei</strong>den edistämiseksi on käsitelty aiemmin kohdassa 3.4. Hallituksen<br />
liikenneväyläpolitiikkaa valmisteleva ministerityöryhmä on tehnyt helmikuussa 2004 ehdotuksen<br />
kaikkien liikennemuotojen monivuotiseksi investointiohjelmaksi. Ministerityöryhmän<br />
ehdotuksessa kansallisesti merkittävien hankk<strong>ei</strong>den kiireellisyysjärjestyksestä Helsingin seudun<br />
kesk<strong>ei</strong>set liikennehankkeet ovat suurelta osin mukana. Ehdotuksessa on mukana sekä pääkaupunkiseudun<br />
aiesopimuksen mukaiset hankkeet että myös kehyskuntien kannalta merkittäviä<br />
liikennehankk<strong>ei</strong>ta. Ministerityöryhmän ehdotus antaa hyvän pohjan seudullisesti merkittävien<br />
hankk<strong>ei</strong>den toteuttamiseen.<br />
Valtion koulutukseen ja tutkimukseen suunnattavista määrärahoista Helsingin seudun osuus on<br />
huomattava. Myös valtion t&k –rahoitus suuntautuu voimakkaasti Uudellemaalle. Tämä on<br />
hyvä lähtökohta Helsingin seudun kehittämisen kannalta. Valtion t&k –rahoituksen lisääntyminen<br />
hallituksen päätösten mukaisesti antaa seudun elink<strong>ei</strong>noelämälle lisää kehittämisedellytyksiä.<br />
• Helsingin seudun kehittämisen kannalta on olennaista varmistaa korkeakoulujen<br />
perustoiminnan riittävä rahoitus. Helsingin seudun korkeakoulujen kansainvälistä<br />
kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta on kasvatettava muun muassa yht<strong>ei</strong>styötä tiivistämällä.<br />
Valtion tukeman asuntotuotannon määrärahat ovat selkeästi suurimmat alueellisesti suunnattavat<br />
asuntopoliittiset erät. Määrärahat on suunnattu jo pitkään erityisesti Helsingin seudulle ja<br />
muihin kasvukeskuksiin ja seudulla on voitu rahoittaa käytännöllisesti katsoen kaikki lainoituskelpoiset<br />
hankkeet. Hallituksen tammikuussa 2004 hyväksymään asuntopoliittiseen ohjelmaan<br />
56
Change language