Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> – yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
Kaupunkien yhdistäminen olisi todella selk<strong>ei</strong>n vaihtoehto voimavarojen kokoamiselle ja se<br />
myös poistaisi yht<strong>ei</strong>sen päätöksenteon ongelmat. Toisaalta tällainen ratkaisu vaatisi demokraattisessa<br />
järjestelmässä laajan kaupunginosa<strong>hallinnon</strong> luomista asukkaiden lähidemokratian<br />
turvaamiseksi. Kansainväliset esimerkit kuvaavat niitä haast<strong>ei</strong>ta, joita näiden yhteydessä syntyy.<br />
Asenteet liitosratkaisua kohtaan ovat voittopuol<strong>ei</strong>sesti kielt<strong>ei</strong>siä. Jos tämä vaihtoehto nostetaan<br />
tässä yhteydessä kesk<strong>ei</strong>seksi tavoitteeksi, on ilm<strong>ei</strong>stä, että koko virinnyt keskustelu tiivistyvästä<br />
yht<strong>ei</strong>styöstä vaarantuu. Pääkaupunkiseudun hallintoa on yritetty vuosikymmenten aikana<br />
uudistaa lukuisia kertoja. Aina se on epäonnistunut. Nyt on tärk<strong>ei</strong>ntä saada muutosprosessi<br />
liikkeelle. Jos tässä onnistutaan, kuntaliitoskeskustelu voi olla seuraavan kierroksen asia. Nyt<br />
siihen <strong>ei</strong> olla kypsiä.<br />
Pääkaupunkiseudun alueeseen on kohdistunut laajentumisodotuksia kolmelta suunnalta. Kerava<br />
on pääradan varressa ollut sidoksissa Vantaaseen ja yhteyksiltään Helsinkiin. Keravan kuuluminen<br />
pääkaupunkiseutuun olisi tästä näkökulmasta perusteltua. Toisaalta Kerava on kuitenkin<br />
kiinteä osa Keski-Uuttamaata, vanhaa Tuusulaa ja uutta KUUMA-aluetta. Tämän kokonaisuuden<br />
rikkomisesta olisi ilm<strong>ei</strong>sesti enemmän haittaa kuin hyötyä seudulle. Tämän vuoksi Keravaa<br />
<strong>ei</strong> esitetä osaksi pääkaupunkiseutua, mikä <strong>ei</strong> vähennä sen merkitystä yht<strong>ei</strong>styökumppanina.<br />
Kirkkonummi on nopeasti kasvanut pääkaupunkiseudun läntiseksi jatkeeksi. Kirkkonummella <strong>ei</strong><br />
ole Espoo-Helsinki yhteydelle muuta vaihtoehtoista yht<strong>ei</strong>styösuuntaa. Siuntiokin on hakeutumassa<br />
Lohjan seudun yhteyteen. Kirkkonummen päättäjät ovat keskusteluissa olleet kiinnostun<strong>ei</strong>ta<br />
tulemaan mukaan pääkaupunkiseudun yht<strong>ei</strong>styöhön.<br />
Sipoosta on Helsingin yhteydessä puhuttu ehkä eniten. Sipoon raja on vain 13 km Helsingin<br />
keskustasta. Uudet Vuosaaren sataman ja lentokentän logistiset ratkaisut ovat nostaneet<br />
Helsingin itäisten alu<strong>ei</strong>den kehityksen vahvasti esiin. Näillä on yhteys myös eteläisen Sipoon<br />
tuleviin ratkaisuihin. Pohjoisessa Nikkilän keskuksen ympäristö taas on lähellä Keravaa.<br />
Helsingin läh<strong>ei</strong>syydestä huolimatta Sipoo on ollut vähän suorassa vuorovaikutuksessa Helsingin<br />
suuntaan. Yht<strong>ei</strong>styötä on tehty, mutta vain tapauskohtaisesti. Sipoossa on pelätty Helsingin<br />
puuttumista kunnan päätöksentekoon, missä yhtenä syynä on ollut Helsingin laajat maanomistukset<br />
Sipoossa. Joissakin puheenvuoroissa on Sipoon merkitystä aika ajoin myös korostettu<br />
tavalla, jossa kunnan luonnetta ja perinnettä <strong>ei</strong> ole otettu huomioon. Asenteet <strong>ei</strong>vät ole<br />
sopineet yhteen.<br />
Sipoon tulevaisuus kytkeytyy Helsingin suuntaan. On tärkeää, että Sipoo olisi mukana niissä<br />
tarkasteluissa ja suunnitelmissa, joilla Helsingin itäpuolta kehitetään. Selvää myös on, että tässä<br />
yht<strong>ei</strong>styössä Sipoo on itsenäinen toimija, joka päättää oman kuntansa tekemisistä. Sipoon luonnonmaisemat<br />
ja kulttuuriympäristö ovat koko seudulle yhtä tärk<strong>ei</strong>tä kuin sipoolaisillekin.<br />
Sipoolaisten taholta on esitetty selk<strong>ei</strong>tä varauksia yht<strong>ei</strong>styön tiivistämisestä pääkaupunkiseudun<br />
suuntaan. Edessä olevat haasteet, kuitenkin selkeästi puoltavat tällaista kehitystä.<br />
Kysymyksessä <strong>ei</strong> ole kuntien yhdistäminen tai päätäntävallan rajoittaminen. Tavoitteena on<br />
saada Sipoo mukaan vaikuttamaan pääkaupunkiseudun yht<strong>ei</strong>seen päätöksentekoon ja kehitystyöhön,<br />
jonka osa Sipoo on. Tämä <strong>ei</strong> rajoita Sipoon perinteellisten kulttuuriyhteyksien<br />
säilymistä Itä-Uudellamaalla.<br />
47
Change language