Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Recommendations

Info

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja – yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen 6 Helsingin seutu tarvitsee päätöksentekijänsä 6.1 Helsingin seudun piiriin kuuluvat kunnat Kehittyvä Uusimaa Uudenmaan ytimenä on Helsinki ja sen ympärille kehittynyt kaupunkirakenne. Tästä muodostuu miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutu. Sitä ympäröi laajeneva ja väestöltään nopeasti kasvava kehyskuntien alue, jonka väestömäärä on 250 000 (8 kuntaa). Tällä alueella on kiinteät yhteydet pääkaupunkiseudulle, minkä näkyvänä osoituksena on laaja työssäkäynti pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudusta ja kehyskunnista yhdessä muodostuu toiminnallinen kokonaisuus: 1,25 miljoonan asukkaan Helsingin seutu (14 kuntaa). Lohja, Hyvinkää- Riihimäki, Hämeenlinna, Lahti ja Porvoo ympäristöineen muodostavat Helsingin seudun kanssa tiiviin verkoston, jonka yhteistyö ja vuorovaikutus on läheistä ja tiivistä. Se lisääntyy vielä entisestään, kun suuret raide- ja väylähankkeet lähivuosina valmistuvat. Pääkaupunkiseudulla on jo käsitteenä pitkä perinne, joka on muodostunut YTV:n toiminnan pohjalta. Viime vuosina Uudellamaalla on noussut uudenlainen kuntien yhteistyöverkosto, jolla pyritään vahvistamaan Uudenmaan kuntien sisäistä toimintarakennetta. Lohjan ympärille on muodostunut Hiisi-pilotin nimellä kulkeva seuturyhmä, joka rakentaa pääkaupunkiseudun länsipuolelle kehityskykyistä omaleimaista aluekokonaisuutta. Tämän alueen yhteydet pääkaupunkiseutuun tiivistyvät entisestään E-18 valtatien myötä. Keski-Uudellemaalle on parissa vuodessa syntynyt aktiivisesti kehittyvä Keski-Uudenmaan kuntien yhteistyöalue KUUMA. Siihen kuuluu viisi kuntaa: vanhan Tuusulan alueelta Järvenpää, Kerava ja Tuusula sekä lisäksi nopeasti kasvava Nurmijärvi ja oikoradan varren Mäntsälä. Myös Pornainen on tulossa tähän yhteistyöhön. Tällä alueella on asukkaita lähes 160 000. Hyvinkää Uudeltamaalta sekä Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi Kanta-Hämeestä muodostavat oman yhteistyöalueensa. Sen hallinnollista kehitystä rajoittaa maakuntaraja, joka jakaa alueen. Itä-Uusimaa on oma maakuntansa, jossa Porvoon asema on vahva. Sipoo kuuluu perinteellisesti tähän alueeseen, mutta toiminnallisesti se liittyy entistä kiinteämmin Helsingin seutuun. Porvoo säilyttää vankan itsenäisen asemansa ympäristönsä keskuksena siitä riippumatta, minkälaisiin hallinnollisiin ratkaisuihin päädytään. Porvoo lähenee joka tapauksessa toiminnallisesti Helsinkiä ja Helsingin seutua, vaikka säilyykin kulttuurisesti omaleimaisena alueena. Uuteenmaahan kuuluu vielä lännessä Raaseporin ja idässä Loviisan seutukunnat. Näiden alueiden kehitys on ollut muuhun Uuteenmaahan verrattuna hidasta. Ne omaavat vahvan kielellisen identiteetin ja historiallisen taustan, mutta niiden itsenäiset kehittymismahdollisuudet ovat rajalliset. Seutukunnat tarvitsevat paitsi sisäisten yhteistyömuotojen kehittämistä, myös kumppanuutta tahoillaan Lohjan ja Porvoon suuntaan. 45
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja – yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Uudellamaalla on käynnissä selkeä seutukuntapohjainen voimavarojen kokoamiseen tähtäävä kehitys. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että seudun kunnat tulevat jatkossa yhä useammin puhumaan oman seutunsa kootulla äänellä, mikä varmuudella vahvistaa niiden asemaa Uudenmaan sisäisessä kehittämisessä. Tällainen "blokkiajattelu" on tärkeää myös Helsingin seudun näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun on huomattavasti selkeämpää toimia vuorovaikutuksessa naapurialueidensa kanssa, kun asioita käsitellään kokonaisuuksina. Tämä myös alentaa niitä asenteellisia ongelmia, joita yhteistyössä on ollut, paljolti juuri kokoeroista ja asioiden luonteesta johtuen. Vireillä olevaa seutuistumiskehitystä Uudellamaalla on syytä tukea. Uudellamaalla on myös eräitä kuntia, joilla on suhteessa Helsingin seutuun ja omaan seutukuntaansa "kaksoisrooli". Tämän ei tarvitse rikkoa todettuja periaatteita. Kussakin tapaukselle on löydettävä tasapainoinen ratkaisu, joka ottaa huomioon molemmat näkökohdat. Kuva 1. Helsingin seutu ja seutukuntajako Pääkaupunkiseutu 46 SM/AHO/MH/26.2.2004 Pääkaupunkiseutuun on perinteisesti kuulunut neljä kaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kokonaisuus on ollut luonteva ja se on korostanut kaupunkirakenteellisesti yhtenäisen, joskin sisäisesti hajanaisen alueen merkitystä. Tämän selvitystyön aikana on monilta varteenotettaviltakin tahoilta vaadittu, että vain kuntaliitos on todellinen ratkaisu pääkaupunkiseudun ongelmiin.
Page 1 and 2: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 3 and 4: SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI
Page 29 and 30: Yhteiset tavoitteet Ihmisten arki e
Page 45: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 87 and 88: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 97 and 98:
Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
PKS:lle sukkuloivien osuus kunnan t
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193:
show all

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?