Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> – yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
6 Helsingin seutu tarvitsee päätöksentekijänsä<br />
6.1 Helsingin seudun piiriin kuuluvat kunnat<br />
Kehittyvä Uusimaa<br />
Uudenmaan ytimenä on Helsinki ja sen ympärille kehittynyt kaupunkirakenne. Tästä muodostuu<br />
miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutu. Sitä ympäröi laajeneva ja väestöltään nopeasti kasvava<br />
kehyskuntien alue, jonka väestömäärä on 250 000 (8 kuntaa). Tällä alueella on kiinteät yhteydet<br />
pääkaupunkiseudulle, minkä näkyvänä osoituksena on laaja työssäkäynti pääkaupunkiseudulla.<br />
Pääkaupunkiseudusta ja kehyskunnista yhdessä muodostuu toiminnallinen kokonaisuus: 1,25<br />
miljoonan asukkaan Helsingin seutu (14 kuntaa).<br />
Lohja, Hyvinkää- Riihimäki, Hämeenlinna, Lahti ja Porvoo ympäristöineen muodostavat Helsingin<br />
seudun kanssa tiiviin verkoston, jonka yht<strong>ei</strong>styö ja vuorovaikutus on läh<strong>ei</strong>stä ja tiivistä.<br />
Se lisääntyy vielä entisestään, kun suuret raide- ja väylähankkeet lähivuosina valmistuvat.<br />
Pääkaupunkiseudulla on jo käsitteenä pitkä perinne, joka on muodostunut YTV:n toiminnan<br />
pohjalta. Viime vuosina Uudellamaalla on noussut uudenlainen kuntien yht<strong>ei</strong>styöverkosto, jolla<br />
pyritään vahvistamaan Uudenmaan kuntien sisäistä toimintarakennetta. Lohjan ympärille on<br />
muodostunut Hiisi-pilotin nimellä kulkeva seuturyhmä, joka rakentaa pääkaupunkiseudun<br />
länsipuolelle kehityskykyistä omal<strong>ei</strong>maista aluekokonaisuutta. Tämän alueen yhteydet pääkaupunkiseutuun<br />
tiivistyvät entisestään E-18 valtatien myötä.<br />
Keski-Uudellemaalle on parissa vuodessa syntynyt aktiivisesti kehittyvä Keski-Uudenmaan<br />
kuntien yht<strong>ei</strong>styöalue KUUMA. Siihen kuuluu viisi kuntaa: vanhan Tuusulan alueelta Järvenpää,<br />
Kerava ja Tuusula sekä lisäksi nopeasti kasvava Nurmijärvi ja oikoradan varren Mäntsälä. Myös<br />
Pornainen on tulossa tähän yht<strong>ei</strong>styöhön. Tällä alueella on asukkaita lähes 160 000.<br />
Hyvinkää Uudeltamaalta sekä Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi Kanta-Hämeestä muodostavat<br />
oman yht<strong>ei</strong>styöalueensa. Sen hallinnollista kehitystä rajoittaa maakuntaraja, joka jakaa alueen.<br />
Itä-Uusimaa on oma maakuntansa, jossa Porvoon asema on vahva. Sipoo kuuluu perinteellisesti<br />
tähän alueeseen, mutta toiminnallisesti se liittyy entistä kiinteämmin Helsingin seutuun.<br />
Porvoo säilyttää vankan itsenäisen asemansa ympäristönsä keskuksena siitä riippumatta, minkälaisiin<br />
hallinnollisiin ratkaisuihin päädytään. Porvoo lähenee joka tapauksessa toiminnallisesti<br />
Helsinkiä ja Helsingin seutua, vaikka säilyykin kulttuurisesti omal<strong>ei</strong>maisena alueena.<br />
Uuteenmaahan kuuluu vielä lännessä Raaseporin ja idässä Loviisan seutukunnat. Näiden<br />
alu<strong>ei</strong>den kehitys on ollut muuhun Uuteenmaahan verrattuna hidasta. Ne omaavat vahvan kielellisen<br />
identiteetin ja historiallisen taustan, mutta niiden itsenäiset kehittymismahdollisuudet ovat<br />
rajalliset. Seutukunnat tarvitsevat paitsi sisäisten yht<strong>ei</strong>styömuotojen kehittämistä, myös kumppanuutta<br />
tahoillaan Lohjan ja Porvoon suuntaan.<br />
45
Change language