Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> – yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
4 Seudun julkisten palveluiden<br />
vaikuttavuuden lisääminen<br />
4.1 Rakent<strong>ei</strong>den muutoksilla hyvinvointipalveluita<br />
turvaamaan<br />
Tämän selvityshankkeen tavoitteeksi on toimeksiannossa asetettu seudun julkisten palveluiden<br />
ja toimintojen yhteensovittaminen niiden vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Pääkaupunkiseuduille<br />
on kansainvälisestikin tyypillistä, että niissä palvelualojen nettokustannukset ja<br />
vielä erityisesti terveydenhuollossa ovat suhteellisesti koko maata korkeammat. Helsingin<br />
perusterveydenhuollon nettokustannukset/asukas ovat olleet 28 % ja erikoissairaanhoidon 17 %<br />
korkeammat kuin maassa keskimäärin. Saman suuntaista kehitystä on muillakin aloilla.<br />
Tässä selvityshankkeessa <strong>ei</strong> ole ollut mahdollista <strong>ei</strong>kä tarkoituskaan yksityiskohtaisesti paneutua<br />
palvelusektor<strong>ei</strong>den sisältöön. Tavoitteena on nostaa esiin eräitä asiaan ja rakent<strong>ei</strong>den uudistamiseen<br />
liittyviä tekijöitä, joista lopullisen vastuun kantavat seudun poliittinen johto ja toimintaalat<br />
kukin itse.<br />
Lähtökohtana kuitenkin on, että puuttumalla menettelytapoihin ja rakent<strong>ei</strong>siin voidaan luoda<br />
liikkumatilaa varsinaiselle palvelutuotannolle ja edelleen tasokkaiden hyvinvointipalveluiden<br />
säilyttämiselle ja kehittämiselle.<br />
Sosiaali- ja terveystoimi<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus pääkaupunkiseudun kaupunkien kokonaismenoista on<br />
keskimäärin puolet. Helsingin ja sen naapurikuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä yleensä<br />
hyvinvointipalvelujen kehityshaasteet liittyvät toisaalta asukasmäärien lisääntymiseen ja urbaanialueen<br />
sisäiseen eriytymiseen sekä toisaalta ikä- ja palvelurakent<strong>ei</strong>den yhteensovittamiseen.<br />
Hyvinvointiin, terveyteen ja mielenterveyteen myötävaikuttavat taustatekijät ovat pääasiallisesti<br />
muiden <strong>hallinnon</strong>alojen kuin sosiaali- ja terveysalan vastuulla. Siksi pääkaupunkiseudulla<br />
tarvitaan ehkäiseviin ja edistäviin toimiin keskittyvä laaja-alainen urbaanin hyvinvointipolitiikan<br />
ohjelma, jossa analysoidaan kaikkien <strong>hallinnon</strong> alojen vastuut ja mahdollisuudet<br />
vaikuttaa kehitykseen.<br />
Yleensäkin alueen kaupunkipolitiikkaa olisi tarpeen suunnata viime vuosikymmentä selkeämmin<br />
hyvinvointia, terveyttä ja mielenterveyttä määrittävien erilaisten tekijöiden tukemiseen ja<br />
määrätietoiseen kehittämiseen. Seudullisen urbaanin hyvinvointipoliittisen ohjelman toimeenpanoon<br />
on asianomaisille <strong>hallinnon</strong>aloille varattava riittävät voimavarat. Ohjelman toimeenpanon<br />
sosiaalisia ja terveysvaikutuksia sekä vaikuttavuutta on myös aktiivisesti seurattava ja<br />
arvioitava asiaankuuluvilla tieteellisesti pätevillä menetelmillä.<br />
38