Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Recommendations

Info

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja – yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Kehyskunnissa painopiste on asumisessa. Erityisesti seudun pientalorakentaminen painottuu näihin kuntiin (ja Espooseen). Työpaikkaomavaraisuus kasvaa vain paikoin. Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien vuorovaikutus maankäytön ja asumisen sekä julkisen liikenteen yhteistyössä on ollut niukkaa. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa vähätellään kehyskuntien merkitystä seudun kehitykselle. Yhteistyön tarvetta ei nähdä tai ainakaan sitä ei haluta tunnustaa. Kehyskunnissa taas pelätään, että suuret kaupungit haluavat määrätä naapuriensa toiminnoista. Myös oletettuihin koko seudun yhteisiin kustannuksiin osallistumista arastellaan. Aiemmin myös kehyskuntien keskinäinen kanssakäyminen oli epäluuloista. Käynnistynyt KUUMA- yhteistyö näyttää selvästi pehmentäneen asenteita. Jatko näyttää lupaavalta. Kun Helsingin seutua ja sen kehittämistä tarkastellaan maankäytön, asumisen, liikenteen, joukkoliikenteen, teknisten rakenteiden ja palveluiden näkökulmasta on selvää, että seutu muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, joka tarvitsee yhteisiä tavoitteita ja yhteistä päätöksentekoa. Helsingin seutu on ehkä Euroopan hajautunein miljoonakaupunki. Alueella on asukkaita/km2 vähemmän kuin koko Hollannissa. Tätä pidetään joskus myönteisenä suomalaisena kaupunkimallina - onhan meillä tilaa! Suunnittelemattomasta yhdyskuntarakenteesta on kuitenkin selvät haitat. Julkisen liikenteen ja palveluiden järjestäminen vaikeutuu. Liikkumisen ja teknisen verkoston kustannukset nousevat, etäisyydet kasvavat ja liikenteen ympäristöhaitat lisääntyvät. Suunnitelmallinen rakentaminen, joka ottaa huomioon liikkumisen, ympäristön ja palvelut, on myös viihtyisän pientaloasumisen lisäarvo. Se on paras tapa toteuttaa suomalaista mielenmaisemaa ja kulttuuriympäristöä. Vireillä oleva maakuntakaava ohjelmineen antaa hyvän pohjan seudun asumisen ja maankäytön koordinoinnille ja linjauksille. Se on lähtökohta. Seudullisessa päätöksenteossa otetaan askel pitemmälle. Siinä otetaan kantaa yhteisiin tavoitteisiin ja niihin sitoutumiseen. Tämä vaatii pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien, Helsingin seudun, yhteistä päätöksentekoa. 3.3 Helsingin seudun maankäytön ja asumisen tavoitteet ja strategiat Yhteiset lähtökohdat Helsingin seudun kuntien maankäyttöä, asumista ja rakentamista koskevat tavoitteet lähtevät kunkin kunnan omista arvioista, arvoista ja mahdollisuuksista. Ne eivät tietoisesti tähtää seudun kilpailukyvyn, tasapainoisen yhdyskuntarakenteen ja työvoiman saannin turvaamisen kannalta tärkeiden määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamiseen vaan näkökulma jää korostetun kunnalliseksi. Tulokset eivät yhdessä vastaa seudun kokonaistarpeita. Todellinen tai kuviteltu vapaamatkustaminen hiertää kuntien keskinäistä suhtautumista. Tilanteen selkeyttäminen vaatii yhteisten tavoitteiden luomista. 33
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja – yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Seudun maankäyttöä suunnitellaan nykyisin maakunta-, yleis- ja asemakaavoilla. Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntakaavan lisäksi maakuntasuunnitelma ja alueiden kehittämislakiin perustuva maakuntaohjelma. Asunto-olojen kehittämistä ja maapolitiikkaa suunnitellaan kuntien asunto-ohjelmissa ja maapoliittisissa ohjelmissa. Seudun liikennejärjestelmä on suunniteltu pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ) sekä kehysalueiden KEHYLI- suunnitelmassa. Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehityksen saamiseksi hallintaan, samoin kuin asumisen yhteisten kokonaistavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi, seudulle on tarpeen laatia yhteinen asumisen ja maankäytön strategia ja sitä koskevat tavoitteet. Siinä osoitetaan asumisen, maapolitiikan, liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen kehittämistä koskevat seudulliset tavoitteet, samoin kuin niihin liittyvät infrastruktuuria ja palveluita koskevat velvoitteet, sekä näiden toteuttamisen ajoitus, rahoitus ja muut strategian toteutusta tukevat toimenpiteet. Strategiatyössä on kysymys jo olemassa olevien erillissuunnitelmien ja ohjelmien sekä päätösten yhteensovittamisesta kokonaisuudeksi, joka kuvaa seudun tarpeita, tavoitteita ja niiden toteuttamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä. Kysymys ei siis ole uudesta suunnitelmasta ja sen työstämisestä, vaan palapelin palojen kokoamisesta ja sovittamisesta yhdeksi kokonaiskuvaksi. Uutta sen sijaan on tarkastelun kattavuus. Se koskee sekä pääkaupunkiseutua että kehysalueita (KUUMA-aluetta ja Hyvinkäätä sekä Vihtiä). Taustalla on koko Uusimaa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat PLJ ja KEHYLI yhdistetään. Luodaan maankäytön ja asumisen neuvottelujärjestelmä MAJ. Asumisen ja maankäytön strategia sisältäisi mm.: • asuntorakentamisen määrälliset ja laadulliset tavoitteet • toteuttamismuotoja ja erityisasumista koskevat tavoitteet • maan käyttöön saantia koskevat edellytykset ja toimenpiteet sekä suositukset • sosiaalisen asuntotuotannon kuntakohtaisen vastuunjaon • asumista koskevan työvoimapoliittisen tarpeen ja tarjonnan kohtaamisen • maahanmuuttajien asunnon tarpeen selvittämisen ja sen edellyttämät ratkaisut • tavoitteiden toteuttamisedellytyksiä ja -toimenpiteitä koskevat ratkaisut sekä ajoituksen Strategiaa laadittaessa on otettava huomioon • maakuntakaavojen sekä yleis- ja asemakaavojen maankäyttö ja muut keskeiset suunnitteluperiaatteet • maakuntaohjelma • kuntien asunto-ohjelmat ja niiden yhteensopivuus ja • PLJ- ja muut seudun liikennejärjestelmälinjaukset, joukkoliikenne mukaan luettuna. Strategiamenettelyn toteuttamiseen liittyy seudullisen päätöksenteon selkeyttäminen. 34
Page 1 and 2: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 3 and 4: SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI
Page 29 and 30: Yhteiset tavoitteet Ihmisten arki e
Page 33: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 85 and 86:
Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 87 and 88:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
PKS:lle sukkuloivien osuus kunnan t
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193:
show all

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?