Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> – yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
3 Seutu on yhtenäinen asunto- ja<br />
työpaikka-alue<br />
3.1 Asukkaille <strong>ei</strong>vät hallinnolliset rajat ole tärk<strong>ei</strong>tä<br />
Kasvun painopiste siirtyy Kehä III:n alueelle<br />
Helsingin seutu on yli 1,2 miljoonan asukkaan yhtenäinen asunto- ja työpaikka-alue, jossa ihmiset<br />
asuvat, käyvät työssä, hakevat palvelunsa ja harrastuksensa eri kunnista. Liikkuessaan h<strong>ei</strong>llä<br />
<strong>ei</strong> ole <strong>rajoja</strong>, mutta h<strong>ei</strong>llä on yht<strong>ei</strong>siä tavoitt<strong>ei</strong>ta, intressejä ja unelmia. Erityisesti työmatkaliikenne<br />
kuvaa seudun sisäistä toiminnallista kokonaisuutta.<br />
Väestön kasvu seudulla jatkuu. Kasvun painopisteen ennakoidaan siirtyvän seudun ydinalueelta<br />
Kehä III:n vyöhykkeelle ja sen ulkopuolisille alu<strong>ei</strong>lle. Radanvarsialueet säilyvät suurimman<br />
väestökasvun sektor<strong>ei</strong>na. Väestön kasvun suhteellisen painopisteen siirtyminen ydinalueen<br />
ulkopuolelle on haaste yhdyskuntarakenteen eheälle kehitykselle.<br />
Työpaikkojen kasvu on YTV:n arvioiden mukaan sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suurinta<br />
Kehä II:n ja III:n vyöhykkeellä. Hitainta kasvu on seudun ydinalueella. Sektor<strong>ei</strong>ttain kasvu on<br />
suurinta Länsiväylän ja pääradan varsilla, mutta suhteellisesti tarkasteltuna kasvu on nop<strong>ei</strong>nta<br />
metron vaikutuspiirissä. Vuosaaren sataman rakentaminen ja siihen liittyvä muu toiminta lisää<br />
itäisen Helsingin nykyisin hyvin alhaista työpaikkojen määrää. Tämä h<strong>ei</strong>jastuu myös Sipoon<br />
puolelle.<br />
Työpaikkojen kasvu seudun ydinalueella on väestökasvua hitaampaa, jolloin alueen työpaikkaomavaraisuusaste<br />
h<strong>ei</strong>kkenee hieman. Omavaraisuusaste kasvaa voimakkaasti ydinaluetta reunustavalla<br />
vyöhykkeellä, joka jatkossa vetää yhä enemmän myös työmatkaliikennettä.<br />
Juuri työmatkaliikenne kuvaa Helsingin seudun kokonaisuutta. Kunnat, jotka tässä selvityksessä<br />
luetaan kuuluviksi Helsingin seutuun ovat kaikki sellaisia, joista työmatkaliikenne -<br />
pendelöinti - pääkaupunkiseudulle on vähintään 35 % tai tulossa tälle tasolle. Viimeksi mainittuun<br />
luokkaan kuuluu Mäntsälä, joka oikoradan myötä lähestyy vauhdilla pääkaupunkiseutua.<br />
Pääkaupunkiseudun rakennetut kehysalueet kytkeytyvät yhä tiiviimmäksi osaksi toiminnallista<br />
kaupunkiseutua.<br />
3.2 Kehyskuntien merkitys kasvaa<br />
Paineet kehyskunnissa tapahtuvaan rakentamiseen ovat jatkuvasti suuret. Kuntien vastaanottokykyä<br />
rajoittaa taloudellinen ja osin tekninen valmius huolehtia uuden väestön palveluista ja<br />
rakentamisen infrastruktuurista.<br />
32