Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> – yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
perh<strong>ei</strong>den kriisiasumisen kustannukset ovat keskimäärin runsaat 2000 € kuukaudessa. Asuntolaasuminen<br />
maksaa 70 € vuorokaudessa ja yhden syrjäytyneen julkiselle taloudelle aiheuttamat<br />
välittömät kustannukset ovat 15 000 € vuodessa. Sosiaalisen asumisen kustannukset pitäisikin<br />
nähdä kokonaisuutena <strong>ei</strong>kä vain asumis- ja toimeentulotuen kustannuksina.<br />
Helsingin seudun koko asumista koskeva perusongelma on, ett<strong>ei</strong> seudulla ole yht<strong>ei</strong>siä poliittisia<br />
tavoitt<strong>ei</strong>ta <strong>ei</strong>kä myöskään tahtoa nähdä, miten asumisen haasteet ratkaistaan työvoimapoliittisesti<br />
ja sosiaalisesti , veronmaksupohjaakaan unohtamatta.<br />
Markkinat hoitavat joka tapauksessa kaksi kolmannesta koko vaihdannasta. Vanhaan kantaan<br />
voidaan puuttua vain välillisin toimenpit<strong>ei</strong>n Jäljelle jää suorien tukien lisäksi asuntojen<br />
määrällinen tarjonta ja sosiaalinen asuntotuotanto sekä sen jakauma.<br />
Seudun asumista koskevassa strategiassa on asetettava yht<strong>ei</strong>svastuullista asuntopolitiikkaa<br />
koskevat tavoitteet, jotka ottavat huomioon myös asumisen erityistarpeet. Tämä koskee kaikkia<br />
kuntia.<br />
Maa- ja sopimuspolitiikka sekä kaavoitus ovat kuntien vahvat<br />
ohjausvälineet<br />
Kuntien tärk<strong>ei</strong>mmät ohjausvälineet ovat edelleen maa-, sopimus- ja tonttipolitiikka sekä<br />
kaavoitus. Hyvin hoidettu maapolitiikka on niin tasapainoisen yhdyskuntarakenteen luomisen<br />
kuin asuntotuotannon ja rakentamiseen tarvittavan tonttitarjonnan perusedellytys. Tonttitarjonnan<br />
ylläpitäminen kasvukunnissa edellyttää paitsi riittävää kunnan omistamaa maareserviä,<br />
myös kunnan vahvaa panostusta kunnallistekniikan, katujen, puistojen sekä peruspalvelujen<br />
rakentamiseen.<br />
Erityisesti pääkaupunkiseudun kunnissa eletään tällä hetkellä tonttitarjonnassa pitkälle kädestä<br />
suuhun. Sen vuoksi kaavoituksen häiriöt tai muut rakentamista lykkäävät toimenpiteet koetaan<br />
raskaina. Selvitykset osoittavat, ett<strong>ei</strong> esimerkiksi kaavavalituksissa tilanne suinkaan ole pahentunut<br />
vaan mieluumminkin tasaantunut. Vähäinen liikkumavara nostaa ongelmat heti esiin.<br />
Lainsäädäntömme tarjoaa kunnille monipuoliset mahdollisuudet aktiivisen maanhankinnan tai<br />
sopimusmenettelyn avulla kattaa myös yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvia kustannuksia.<br />
Tilanne ja maapoliittiset toimintatavat vaihtelevat huomattavasti Helsingin seudun kunnissa.<br />
Olennainen kysymys on, missä määrin maa- ja sopimuspolitiikan k<strong>ei</strong>noja ja kaavoitusta todella<br />
halutaan käyttää rakentamisen ohjaukseen, vai jääkö koko vastuu markkinoille.<br />
Ympäristöministeriön ja Suomen Kuntaliiton toimeksiannosta laadittu tonttibarometri 2003-<br />
2004 kertoo Helsingin seudun kuntien osalta muun muassa, että kaavoitettavien alu<strong>ei</strong>den<br />
omistajien kiinnostus maankäyttösopimusten tekemiseen on lisääntynyt, mutta raakamaan<br />
myyntiin kunnalle vähentynyt ja sen odotetaan edelleen vähenevän.<br />
Tämä viestittää kiistatta, että aloite maapolitiikassa on yhä enemmän maanomistajilla eli<br />
pääosin rakentajilla. Sopimusmenettely voi osin korjata tätä tilannetta, mutta kunnan omalla<br />
maanomistuksella on edelleen suuri merkitys tasapainoisen yhdyskuntarakenteen kehittämisessä.<br />
Barometrissä maapoliittiset ongelmat kiteytyivät seuraavasti:<br />
30