Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Yht<strong>ei</strong>set tavoitteet<br />
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> – yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
Nämä kannanotot kuvaavat monia ajankohtaisia asumisen ongelmia, joihin on kiinnitetty huomiota<br />
muualtakin. Seudulle pitäisi tehtyjen arvioiden mukaan rakentaa vuosittain noin 13 000<br />
uutta asuntoa. Seudun kuntien asunto-ohjelmat yltävät kuitenkin yhteensä vain noin 10 000<br />
asunnon tasolle. Vuotuiset toteutuneet tuotantomäärät jäävät vielä tämänkin alle.<br />
Kunnilla <strong>ei</strong> ole yht<strong>ei</strong>siä asumisen tavoitt<strong>ei</strong>ta seudun asunnontarpeen tyydyttämiseksi. Jokainen<br />
kaupunki ja kunta tarkastelee asiaa omista tarp<strong>ei</strong>staan ja mahdollisuuksistaan kokonaisuutta<br />
ajattelematta. Valikoidulla tarjonnalla pyritään myös tietoisesti siirtämään sosiaalista vastuuta<br />
toisille.<br />
Asuntojen kysyntä ja tarjonta <strong>ei</strong>vät seudulla kohtaa. Nykyisin puhutaan paljon suurista<br />
asunnoista. Todellisuudessa pulaa on pienistä vuokra-asunnoista. Vuonna 2003 Helsingin<br />
seudun vuokra-asunnonhakijoista 56 % oli yhden ja 23 % kahden hengen asuntokuntia.<br />
Haettavana olevista asunnoista vain 31 % oli yhden tai kahden huoneen asuntoja (k<strong>ei</strong>ttiö<br />
mukaan luettuna). Varmasti moni hakijoista saattaisi haluta väljemmän asunnon. Kynnys on<br />
Helsingin seudulla asumisen kustannukset.<br />
Vuokra-asuntomarkkinat ovat jonkin verran helpottuneet, mikä on tyypillistä hitaan talouden<br />
kehityksen olosuht<strong>ei</strong>ssa. Kysyntään vaikuttaa myös toisaalta vuokrien korkea taso ja toisaalta<br />
erittäin alhainen asuntolainojen nimelliskorko. Vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla nousseet<br />
vuoden 1994 tasosta lähes 60 % ja pienissä asunnoissa Helsingissä vieläkin enemmän<br />
(nykyinen taso11-18 €/m2/kk).<br />
Lähellä 3 % oleva asuntolainan korko houkuttelee pitkän maksuajan kanssa suurenkin velan<br />
ottamiseen. Aika näyttää, miten suhdanteet, korot ja hinnat kehittyvät jatkossa. Raskaasti<br />
lainoitettujen asuntojen markkinat <strong>ei</strong>vät välttämättä pysy vakaina.<br />
Asumisen kustannukset työvoiman saannin kilpailutekijä<br />
Ongelman ydin on, miten nuoret ihmiset ja perheet saavat ilman peruspääomaa itselleen<br />
maksukykyään vastaavan kohtuullisen asunnon. Kilpailukyvyn ja seudun kehityksen kannalta<br />
nämä koulutuksen ja ammatin omaavat elämäänsä rakentavat nuoret muodostavat tukipilarin,<br />
jonka varaan niin Suomen kuin Helsingin seudunkin tulevaisuutta rakennetaan. Suurimmat<br />
työvoimatarpeen alat ovat Helsingin seudulla kysynnän mukaan<br />
• palvelu- ja hoivatyö<br />
• tuotannon ja talouden johto- ja asiantuntijatyö<br />
• teollinen työ<br />
• opetus- ja kulttuuri sekä<br />
• rakennustyö.<br />
Kysymys on pääosin tavallisista koulutetuista keskipalkkaisista ihmisistä, joista pääosalla <strong>ei</strong> ole<br />
vielä merkittäviä säästöjä tai perittyä varallisuutta. Mielenkiintoiseksi asian tekee vertailu maan<br />
muihin kasvukeskusalu<strong>ei</strong>siin. Vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräinen hinta oli muilla<br />
28