Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> – yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
Laman jälkeen työllisyys kasvoi vuoteen 2002 mennessä 325 000:lla. Työllisyys kasvoi kaikkialla<br />
muualla paitsi Lapissa ja Kainuussa. Vain Uudellamaalla kuitenkin ylitettiin lamaa<br />
edeltävä taso.<br />
Helsingin seudulla ainoastaan Helsingissä on työpaikkoja enemmän kuin työssä käyvää työvoimaa.<br />
Espoon ja Vantaan työpaikkaomavaraisuus lähenee kuitenkin jo 100 %:a. Nopean<br />
väestönkasvun kehyskunnissa työpaikkaomavaraisuus on sen sijaan jopa laskenut. Pendelöinnin<br />
suuri määrä osoittaa kuinka laaja Helsingin toiminnallinen kaupunkiseutu itse asiassa on.<br />
Työvoimapulan ja rakennetyöttömyyden kierre<br />
Työvoimapulasta puhuminen jää vielä korkean työttömyyden varjoon. Muutos on kuitenkin<br />
nopea ja käytännössä monilla aloilla jo todellisuutta. Vaarana on, että rakenteellinen työttömyys<br />
ja työvoimapula jäävät molemmat pysyviksi ilmiöiksi. Ne <strong>ei</strong>vät ole toisiaan pois sulkevia. Siksi<br />
molemmista on huolehdittava aktiivisin toimenpit<strong>ei</strong>n. Ell<strong>ei</strong> tässä onnistuta, tilanne kiihdyttää<br />
eriytymiskehitystä ja sen tuomia kielt<strong>ei</strong>siä ilmiöitä, mikä taas vaikuttaa koko seudun kilpailuasemaan.<br />
Helsingin seudulla tarvitaan oman työvoiman lisäksi myös Suomen ulkopuolelta tulevaan<br />
työvoimaa.<br />
Oma lukunsa ovat eri puolilta maailmaa tulevat koulutetut erityisosaajat, joita tarvitaan<br />
Suomessa toimivien yritysten, kansainvälisen toiminnan tai tutkimuslaitosten tehtäviin. H<strong>ei</strong>lle<br />
on pystyttävä tarjoamaan niin asumisen, koulutuksen kuin elinympäristönkin osalta olosuhteet<br />
ja palvelut, jotka houkuttelevat h<strong>ei</strong>tä tänne ja saavat h<strong>ei</strong>dät myös viihtymään. Kaikkien<br />
osapuolten tekemiset ja tekemättä jättämiset vaikuttavat seudun vetovoimaan.<br />
2.2 Asunto-olot työvoiman saannin kynnys<br />
Asunto-olot ovat työvoiman saannin turvaamisen tärk<strong>ei</strong>n kynnys.<br />
Helsingin ja Espoon kauppakamarit ovat asuntoministeri Hannes Manniselle toimittamassaan<br />
kirjelmässä kiinnittäneet asiaan huomiota. Asuntojen saatavuus ja asumiskustannusten korkeus<br />
<strong>ei</strong> saa muodostua esteeksi seudun kehitykselle.<br />
Kirjelmässä tähdennetään, että ”Helsingin seudun asuntotarjontaa on voimistettava työvoiman<br />
saannin edellytysten turvaamiseksi. Elink<strong>ei</strong>noelämän kehitys on eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien<br />
kasvaessa entistäkin riippuvaisempaa muualta Suomesta ja ulkomailta tulevasta työvoimasta.”<br />
Huomiota kiinnitetään myös maankäytön sääntelyn raskauteen, <strong>hallinnon</strong> tehottomuuteen ja<br />
viranomaisten h<strong>ei</strong>kkoon yht<strong>ei</strong>styöhön, jotka hidastavat asuntotuotantoa ja nostavat sen kustannuksia.<br />
27
Change language