Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> – yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
Valtiontalouden rahoitusasema oli vielä vuonna 2003 lievästi ylijäämäinen, mutta se on<br />
muuttumassa alijäämäiseksi suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämän on arvioitu hieman<br />
kasvavan, mutta jäävän alle yhden prosentin suhteessa kokonaistuotantoon vuoteen 2007<br />
mennessä. Valtion menoja lisäävät mm. tulonsiirrot ja kunnallistalouden kasvu, joka näkyy<br />
erityisesti terveydenhuollossa ja hoivapalveluissa.<br />
Tulopohjan epävarmuudet ja lisääntyvät menopaineet pitävät myös kuntien rahoitustilanteen<br />
kireänä. Kuntatalous pysyy lähivuodet alijäämäisenä. Toiminnallisia säästöjä on haettava<br />
rakent<strong>ei</strong>sta, menettelytavoista ja yht<strong>ei</strong>styöstä. Käyttötalouden epätasapaino h<strong>ei</strong>jastuu myös<br />
investoint<strong>ei</strong>hin ja lainanottoon.<br />
Ennusteen toteutumiseen vuoteen 2007 vaikuttavat tehtyjen selvitysten mukaan mm. seuraavat<br />
tekijät:<br />
• kotimaisen kysynnän kehitys ja työllisyyskehitys<br />
• kunnallisverotuksen (vähennysten) kehitys<br />
• valtionosuuksien kokonaistaso (nelivuotiskatsaus, indeksit<strong>arki</strong>stukset)<br />
• uusien tehtävien aiheuttamat menonlisäykset (kansallinen terveyshanke, sosiaalialan<br />
kehittämishanke)<br />
• kuntien veroprosenttien korotukset ja<br />
• pitemmällä aikavälillä: eläkkeelle siirtymisen ajoittuminen, maan sisäinen muuttoliike,<br />
palvelurakenteen muutos, alueellinen työpaikkakehitys.<br />
Kokonaisuutena Helsingin seudun kuntien talous <strong>ei</strong> ole muuhun maahan verrattuna h<strong>ei</strong>kko.<br />
Seudun sisällä erot kuntien välillä ovat kuitenkin huomattavat. Vuosikatteen ja poistojen<br />
vertailun perusteella Helsingin seudun kuntien talous on ollut suhteellisen hyvin tasapainossa<br />
vuosina 1997-2002. Nop<strong>ei</strong>nta kasvu oli tuolloin Helsingissä ja Espoossa, joissa yht<strong>ei</strong>söveron<br />
osuus oli suurin.<br />
Vuonna 2002 talous taas kiristyi erityisesti Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa. Tähän<br />
vaikutti kuntien yht<strong>ei</strong>söveron jako-osuuden alentaminen ja valtionosuuksien tasauksen kattosäännön<br />
poistaminen. Näitä kuntia koski eniten myös aiempi arvonlisäveron palautuksen<br />
kuittaus ja talouden kehityksen kääntyminen laskuun. Muissa Helsingin seudun kunnissa em.<br />
toimenpit<strong>ei</strong>den vaikutus oli neutraali tai jopa liikkumavaraa lisäävä.<br />
Kuntien rahoitusasema <strong>ei</strong> lähivuosina olennaisesti parane verotulojen kasvun tai valtionosuuksien<br />
kautta. Kunnat ovat esittäneet niin väestön kasvun kustannuksiin kuin liikennemaksujen<br />
tasoittamiseen tai suuriin investointimenoihin lisää valtion erillisrahoitusta. Erikseen<br />
sovittavia poikkeuksellisia hankk<strong>ei</strong>ta lukuun ottamatta <strong>ei</strong> valtiolla ole raamien ulkopuolisia<br />
määrärahoja osoitettaviksi näihin tarkoituksiin.<br />
Toisaalta valtion on huolehdittava osaltaan, ett<strong>ei</strong>vät ministeriöt luo erillisehdotuksillaan kunnille<br />
uusia velvoitt<strong>ei</strong>ta tai kasvata sovittuja kuntien menoeriä. Valtion<strong>hallinnon</strong> voimakas sektoroituminen<br />
vaikeuttaa kokonaisnäkemyksen syntymistä.<br />
Ministeriöissä <strong>ei</strong> us<strong>ei</strong>n myöskään tiedosteta, että valtionosuudet ovat alle 20 % kuntien kokonaismenoista.<br />
Valtion rahan lisäksi tarvitaan uusiin menonlisäyksiin vielä useampikertaisesti<br />
kuntien omaa rahaa. Vastuu taloudesta on kunnilla itsellään tai yhdessä toisten kuntien kanssa.<br />
Valtio <strong>ei</strong> kuitenkaan voi vetäytyä omasta vastuustaan.<br />
24
Change language