Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Recommendations

Info

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja – yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Erot väestön kasvussa seudun kuntien välillä ovat suuret. Vuonna 2002 kasvu oli suhteellisesti nopeinta Espoossa, Kirkkonummella, Vihdissä, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Sipoossa. Hitainta se oli Helsingissä. Tässä näkyy kehyskuntien rooli. Maahanmuuttajien merkitys kasvaa Ulkomaalaisten osuus Helsingin seudulle muuttajista on 1990-luvulla ollut noin 20 %. Ulkomaalaisia on nyt yhteensä runsas 40 000. Jatkossa maan sisäinen muuttoliike on aiempaa vähäisempää. Tämä johtuu työikäisen väestön määrän vähenemisestä sekä ikääntymisen myötä avautuvista työtilaisuuksista. Maahanmuutto sen sijaan kasvaa EU:n laajenemisen ja sen tuoman liikkumisen vapautumisen myötä. Maahanmuuttopolitiikalla on luotava edellytykset ottaa vastaan muualta tulevaa työvoimaa. Mitään Suomeen soveltuvan ammattitaitoisen työvoiman valmista reserviä ei lähialueilla kuitenkaan ole. Muuttajat vaativat sopeutuakseen koulutusta ja ohjausta. Helsingin seudun väestö on muuta maata keskimääräisesti nuorempaa. Tämä tarkoittaa, että ikääntymisen haasteet tulevat tälle seudulle viiveellä, mutta vaikuttavina. Tämä vaikeuttaa niin julkisen kuin yksityisen sektorin palvelualojen työvoiman saatavuutta. Kun eläkkeelle siirtyneet elävät vielä keskimäärin yli parikymmentä vuotta, väestö seudulla kasvaa, vaikka työpaikkojen kokonaismäärä ei lisääntyisi lainkaan. Helsingin seutu ei kilpaile kotimaan keskusten kanssa. Sen haastajina ovat kansainväliset markkinat ja suurkaupungit. Seudun kehitykseen on pakko panostaa jatkossakin, jos Suomi haluaa pysyä kansainvälisessä kehityksessä mukana. Osaavan työvoiman saanti kotimaasta Helsingin seudulle vaikeutuu. Ulkomaisen työvoiman kasvaessa Helsingin monikulttuurisuus lisääntyy. Maahanmuuttajien kotouttamisen merkitys kasvaa niin seudun sosiaalisen eheyden kuin työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Puolet Suomen maahanmuuttajista sijoittuu Helsingin seudulle. Ehdotus: Maahanmuutto on kansallinen kysymys, mutta Helsingin seutu tarvitsee omalta osaltaan yhteisen maahanmuuttopolitiikan ja sitä koskevan ohjelman. Julkisen talouden liikkumatila kapenee Kuntien tulot koostuvat pääosiltaan verotuloista, valtionosuuksista ja maksutuloista. Valtion verotulojen arvioidaan lähivuosina kasvavan maltillisesti. Kasvua hidastavat jo päätetyt veronalennukset, mutta myös verokilpailun oletetaan rajoittavan verotulojen kasvua. 23
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja – yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Valtiontalouden rahoitusasema oli vielä vuonna 2003 lievästi ylijäämäinen, mutta se on muuttumassa alijäämäiseksi suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämän on arvioitu hieman kasvavan, mutta jäävän alle yhden prosentin suhteessa kokonaistuotantoon vuoteen 2007 mennessä. Valtion menoja lisäävät mm. tulonsiirrot ja kunnallistalouden kasvu, joka näkyy erityisesti terveydenhuollossa ja hoivapalveluissa. Tulopohjan epävarmuudet ja lisääntyvät menopaineet pitävät myös kuntien rahoitustilanteen kireänä. Kuntatalous pysyy lähivuodet alijäämäisenä. Toiminnallisia säästöjä on haettava rakenteista, menettelytavoista ja yhteistyöstä. Käyttötalouden epätasapaino heijastuu myös investointeihin ja lainanottoon. Ennusteen toteutumiseen vuoteen 2007 vaikuttavat tehtyjen selvitysten mukaan mm. seuraavat tekijät: • kotimaisen kysynnän kehitys ja työllisyyskehitys • kunnallisverotuksen (vähennysten) kehitys • valtionosuuksien kokonaistaso (nelivuotiskatsaus, indeksitarkistukset) • uusien tehtävien aiheuttamat menonlisäykset (kansallinen terveyshanke, sosiaalialan kehittämishanke) • kuntien veroprosenttien korotukset ja • pitemmällä aikavälillä: eläkkeelle siirtymisen ajoittuminen, maan sisäinen muuttoliike, palvelurakenteen muutos, alueellinen työpaikkakehitys. Kokonaisuutena Helsingin seudun kuntien talous ei ole muuhun maahan verrattuna heikko. Seudun sisällä erot kuntien välillä ovat kuitenkin huomattavat. Vuosikatteen ja poistojen vertailun perusteella Helsingin seudun kuntien talous on ollut suhteellisen hyvin tasapainossa vuosina 1997-2002. Nopeinta kasvu oli tuolloin Helsingissä ja Espoossa, joissa yhteisöveron osuus oli suurin. Vuonna 2002 talous taas kiristyi erityisesti Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa. Tähän vaikutti kuntien yhteisöveron jako-osuuden alentaminen ja valtionosuuksien tasauksen kattosäännön poistaminen. Näitä kuntia koski eniten myös aiempi arvonlisäveron palautuksen kuittaus ja talouden kehityksen kääntyminen laskuun. Muissa Helsingin seudun kunnissa em. toimenpiteiden vaikutus oli neutraali tai jopa liikkumavaraa lisäävä. Kuntien rahoitusasema ei lähivuosina olennaisesti parane verotulojen kasvun tai valtionosuuksien kautta. Kunnat ovat esittäneet niin väestön kasvun kustannuksiin kuin liikennemaksujen tasoittamiseen tai suuriin investointimenoihin lisää valtion erillisrahoitusta. Erikseen sovittavia poikkeuksellisia hankkeita lukuun ottamatta ei valtiolla ole raamien ulkopuolisia määrärahoja osoitettaviksi näihin tarkoituksiin. Toisaalta valtion on huolehdittava osaltaan, etteivät ministeriöt luo erillisehdotuksillaan kunnille uusia velvoitteita tai kasvata sovittuja kuntien menoeriä. Valtionhallinnon voimakas sektoroituminen vaikeuttaa kokonaisnäkemyksen syntymistä. Ministeriöissä ei usein myöskään tiedosteta, että valtionosuudet ovat alle 20 % kuntien kokonaismenoista. Valtion rahan lisäksi tarvitaan uusiin menonlisäyksiin vielä useampikertaisesti kuntien omaa rahaa. Vastuu taloudesta on kunnilla itsellään tai yhdessä toisten kuntien kanssa. Valtio ei kuitenkaan voi vetäytyä omasta vastuustaan. 24
Page 1 and 2: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 3 and 4: SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI
Page 23: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 29 and 30: Yhteiset tavoitteet Ihmisten arki e
Page 75 and 76:
Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
PKS:lle sukkuloivien osuus kunnan t
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193:
show all

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?