Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> – yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
televat seudulle ideoijia, toimijoita ja investoijia myös muualta. Tähtäimessä ovat osaamisintensiiviset<br />
yritykset ja kansainväliset markkinat, huippuluokan osaajat ja ammattilaiset sekä kohteena<br />
korkean luokan tuotteet. Ilman seudun toimijoiden vahvaa omaa panosta tämä <strong>ei</strong> onnistu.<br />
Pysyminen huipulla vaatii jatkuvaa kehittymistä, uuden oppimista ja valmiutta sopeutua<br />
nop<strong>ei</strong>siin muutoksiin. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen synergisellä<br />
yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin metropolialueesta on vahvasti kehittymässä kulttuurin, tieteen ja<br />
osaamisen voimaan perustuva maailmanluokan innovaatiokeskus, Suomen ikkuna<br />
maailmalle.<br />
Suomalaisten on kuitenkin syytä muistaa, että maailmalla saatetaan juuri ja juuri tuntea Suomi<br />
ja sen pääkaupunki Helsinki. Voimavarojen hajottamiseen <strong>ei</strong> ole varaa. Kansainvälinen elink<strong>ei</strong>noelämä<br />
tarvitsee Suomesta toimintaympäristökseen menestyvää ja vetovoimaista miljoonakaupunkia<br />
- Helsinkiä. Tuon sateenvarjon alle mahtuvat kaikki seudun erityistoiminnot ilman<br />
kunta<strong>rajoja</strong>.<br />
Vetovoimaisella, menestyvällä ideakaupungilla on oltava kansainvälinen lentokenttä, kehittynyt<br />
koulutus- ja tutkimusinfrastruktuuri, viihtyisä asumisen ympäristö sekä korkealuokkainen<br />
kulttuuritarjonta ja hyvät mahdollisuudet itsensä kehittämiseen. Tätä kaikkea Helsingin seutu<br />
tarjoaa, mutta tiedetäänkö siitä riittävästi maailman yrityksissä, tutkimuslaitoksissa ja<br />
rahoitusinstituutioissa. Helsingin seudun teho ja vetovoima muodostuvat koko seudun yht<strong>ei</strong>sestä<br />
dynamiikasta.<br />
Kestääkö hyvinvointiyht<strong>ei</strong>skunta globalisaation?<br />
Keskustelua herättää erityisesti globalisaation suhde työpaikkoihin ja hyvinvointiyht<strong>ei</strong>skunnan<br />
rakent<strong>ei</strong>siin. Epäilyksiä tuo myös EU:n laajeneminen Baltiaan ja erityisesti Viroon samoin kuin<br />
Venäjän kehitys.<br />
Pohjoismainen hyvinvointimalli edellyttää toimiakseen vahvaa julkista taloutta ja yht<strong>ei</strong>skunnallista<br />
vakautta sekä ennakoitavuutta. Se vaatii taloudellisia ja henkisiä voimavaroja, pitkäjänt<strong>ei</strong>syyttä<br />
sekä laajaa yht<strong>ei</strong>skunnallista tukea. Hyvinvointimalli <strong>ei</strong> ole vientitavaraa, jota<br />
voitaisiin noin vain siirtää maasta toiseen. Tämä näkyy hyvin Virossa, Venäjästä puhumattakaan.<br />
Hyvinvointivaltion tunnusmerkki on universaalisuus. Koko kansa on peruspalveluiden piirissä.<br />
Järjestelmän perusta on osallistuminen kansainväliseen markkinakilpailuun ja tulosten tasaaminen<br />
verotuksella ja sosiaalisilla tulonsiirroilla. Globalisaatio ja EU:n laajeneminen luovat<br />
pain<strong>ei</strong>ta verotuksen tasoon ja tapaan sekä työpaikkojen laatuun. Julkisen talouden liikkumavara<br />
supistuu samanaikaisesti. Ikääntyminen vaikuttaa työmarkkinoihin ja tuo uusia tarp<strong>ei</strong>ta. Alhaisen<br />
koulutustason työt vähenevät ja riskinä on työvoimapulan rinnalla rakenteellinen työttömyys.<br />
Suuri haaste on, joudutaanko hyvinvointipalveluissa puuttumaan niiden olennaiseen sisältöön ja<br />
tavoitt<strong>ei</strong>siin vai voidaanko liikkumatilaa saada menettelytapoja ja rakent<strong>ei</strong>ta uudistamalla.<br />
20