Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Recommendations

Info

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Valtio tukee näin ollen voimakkaasti alueen kehittämisen kannalta olennaisen sosiaalisen pääoman syntymistä. Helsingin seudun kehittämisen kannalta on olennaista varmistaa korkeakoulujen perustoiminnan riittävä rahoitus. Helsingin seudun korkeakoulujen kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta on kasvatettava muun muassa yhteistyötä tiivistämällä. Ammatillisessa koulutuksessa aloituspaikkoja on asukasta kohti Uudellamaalla muuta maata vähemmän, mikä voi jatkossa entisestään pahentaa pulaa osaavasta työvoimasta Helsingin seudulla. Valtion t&k –rahoitus suuntautuu Uudellemaalle hyvin voimakkaasti, mikä on Helsingin seudun kehittämisen kannalta hyvin myönteinen lähtökohta. Valtion t&k –rahoituksen lisääntyminen hallituksen päätösten mukaisesti antaa lisämahdollisuuksia seudun elinkeinoelämän kehittämiseen. Asuminen Valtion tukeman asuntotuotannon määrärahat ovat selkeästi suurimmat alueellisesti suunnattavat asuntopoliittiset erät. Määrärahat on suunnattu jo pitkään erityisesti Helsingin seudulle ja muihin kasvukeskuksiin ja seudulla on voitu rahoittaa käytännöllisesti katsoen kaikki lainoituskelpoiset hankkeet. Hallituksen tammikuussa 2004 hyväksymään asuntopoliittiseen ohjelmaan sisältyy lisäksi erityisesti Helsingin seudulle ja muihin kasvukeskuksiin suunnattavia määrärahoja. Asuntopoliittisen ohjelman mukainen asuntoaluekohtainen avustus on uusi valtion panostus seudun asuntotuotannon lisäämiseksi. Ohjelman mukaan avustusjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2006 ja siihen varataan 5 miljoonaa euroa. Yhteistoiminta-asiakirjan mukaisen kunnallistekniikkaavustuksen käyttöalue on laajenemassa vuonna 2005 myös muihin kasvukeskuksiin kuin Helsingin seudulle. Laajentaminen lisää asuntorahaston menoja 50 miljoonaa euroa 5 vuoden aikana. Asumiseen liittyviä kysymyksiä on tarkasteltu lähemmin luvussa 2.5. 4.3 Alueiden kehittämislain mukainen suunnittelujärjestelmä Vuoden 2003 alusta voimaan tulevan alueiden kehittämislain (602/2002) mukaisesti valtioneuvosto päättää määräajaksi valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Valtioneuvosto on päättänyt 15.1.2004 tavoitteista hallituskaudeksi 2003 - 2007. Helsingin seudun kehittämistä koskevat linjaukset perustuvat hallitusohjelmaan ja hallituksen strategia-asiakirjaan: ”Helsingin seudun kansainvälistä kilpailukykyä vahvistetaan laajentamalla ja tehostamalla seudullista yhteistyötä ja tahdonmuodostusta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamaa YTV-aluetta laajemmalla toiminnallisella alueella. Seudullista yhteistyötä lisätään erityisesti kaavoitus-, maa-, asunto-, liikenne-, elinkeino- sekä tutkimus-, koulutus- ja kulttuuripolitiikassa. Helsingin seudun kaavoitus-, maa- ja asuntopolitiikan tehostamiseksi laaditaan yhteistoimintamalli, jota voidaan tarpeen mukaan käyttää myös muissa kasvukeskuksissa. Helsingin metropolialueen korkeakoulujen yhteistyötä tiivistetään kansainvälisesti merkittävien korkeakouluyksiköiden muodostamiseksi. 125
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Hallitus vahvistaa seudullista yhteistyötä sekä tiivistää valtion ja kuntien yhteistyötä Helsingin seudun yhteistyön kehittämishankkeella ja Helsingin seudun neuvottelukunnan avulla. Selvityshenkilö Jussi-Pekka Alanen valmistelee 29.2.2004 mennessä kehittämisehdotuksensa seudulla yhteisesti hoidettavista tehtävistä ja niiden hoitamisen organisoimisesta seudulla, seudun kuntien välisen sekä valtion kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämisestä erityisesti kansallisesti merkittävien kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä muista valtion toimenpiteistä seudun kehittämiseksi. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää kehitetään kaupunkien ja valtion kesken elokuussa 2003 solmitun aiesopimuksen mukaisesti ottaen huomioon hallituksen asettaman ministerityöryhmän linjaukset. Raideliikennehankkeiden toteutumista edistetään. Hankepäätöksillä eheytetään yhdyskuntarakennetta. Kehittämisinvestointien rahoitus seudulla edellyttää valtion ja kaupunkien rahoituskumppanuutta. Myös yksityisrahoituksen käyttömahdollisuuksia selvitetään. Pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä olevien kehyskuntien muodostamia toiminnallisia seutuja tuetaan osana laajan Helsingin seudun kehittämistä.” Alueiden kehittämislain mukaan valtioneuvoston tavoitepäätös suuntaa aluepoliittisia toimenpiteitä eri hallinnonaloilla. Toimenpiteiden kohdentaminen perustuu keskeisesti kahteen rinnakkaiseen menettelyyn: 1) asianomaisten ministeriöiden omaa hallinnonalaansa varten määrittelemiin alueiden kehittämisen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sekä 2) maakunnan liiton johdolla laadittaviin maakuntaohjelmiin. Maakuntaohjelmaan liittyen valmistellaan vuosittain ohjelman toteuttamissuunnitelma, joka sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja alueella toteutettavien erityisohjelmien (mm. aluekeskusohjelma ja osaamiskeskusohjelma) keskeisistä toimenpiteistä sekä arvion niiden rahoittamisesta. Helsingin seudulla toteutettavat kohdennetut kaupunkipoliittiset toimenpiteet tulee näin ollen sisällyttää niin ministeriöitten tavoitteisiin kuin maakuntaohjelmiin ja niiden vuotuisiin toteuttamissuunnitelmiin. Maakuntaohjelmien toteuttamiseksi voidaan toteuttamissuunnitelmamenettelyn lisäksi laatia ohjelmasopimuksia. Niissä voidaan sopia ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden ja hankkeiden toteuttamisesta. Ohjelmasopimus laaditaan yhteistyössä ohjelman rahoittamiseen osallistuvien kuntien, valtion viranomaisten sekä alueen kehittämiseen osallistuvien oikeushenkilöiden kanssa. Ohjelmasopimus on luonteeltaan aiesopimus ja se laaditaan määräajaksi. Maakuntaohjelman toteuttamiseksi laadittava ohjelmasopimus laaditaan maakunnan liiton johdolla. Ohjelmasopimusmenettelyä voidaan myös käyttää hyväksi erityisohjelmien, kuten aluekeskusohjelman toteuttamiseksi. Uudellamaalla sopimusmenettelyä on käytetty aiemmin vuosina 1998 ja 2002, jolloin solmittu aluekehittämissopimus kattaa vuodet 2002 - 2006. Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma on esimerkki erityisestä ohjelmamuotoisesta kehittämisestä, joka ei suoranaisesti perustu alueiden kehittämislain mukaiseen ohjelmasopimukseen, mutta jonka toteuttamiseen valtio (sisäasiainministeriö) osoittaa tukea maakunnan kehittämisrahan muodossa. Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmasta tarkemmin luvussa 3. 126
Page 1 and 2:
Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 3 and 4:
SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI
Page 5 and 6:
Page 7 and 8:
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Yhteiset tavoitteet Ihmisten arki e
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
PKS:lle sukkuloivien osuus kunnan t
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 183: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 193: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
show all

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?