Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Recommendations

Info

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen palvelutarpeen kasvu, maahanmuutto) voidaan huomioida yleisissä tai tehtäväkohtaisissa valtionosuuksissa. Suurissa kaupungeissa valtionosuuksien merkitys tuloina on vähäinen tai jopa negatiivinen. Vuonna 2003 yhteenlaskettu valtionosuus (netto) oli negatiivinen viidessä kunnassa (ml. Espoo, Helsinki ja Kauniainen), vuonna 2004 vain Espoossa (n. 27 milj. euroa). Negatiiviset valtionosuudet ovat valtionosuusjärjestelmän perustarkoituksen vastaisia, kuten kunnallistalouden ja - hallinnon neuvottelukunnan valtionosuusjaosto on kuntien rahoitusjärjestelmän kehittämistä koskevassa selvityksessään todennut, joten niistä luopumista olisi tarkoituksenmukaista arvioida valtionosuusuudistuksen valmistelun yhteydessä. Peruspalveluohjelma ja -budjetti Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa ja ennakoitavuutta parannetaan hallituskauden kattavalla valtion ja kuntien välisellä peruspalveluohjelmalla ja siihen liittyvällä vuosittaisella peruspalvelubudjetilla. Peruspalveluohjelma kattaa erityislainsäädäntöön perustuvat kuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevat peruspalvelutehtävät. Ohjelmassa arvioidaan peruspalvelutehtävien ja niiden kehittämisen sekä muiden velvoitteiden tarkoituksenmukaisuutta ja rahoitusta poikkihallinnollisesti yhtenä kokonaisuutena ottaen huomioon vaikutukset kuntien talouteen. Peruspalveluohjelmassa esitetään toimenpiteitä kuntien tehtävistä ja muista velvoitteista aiheutuvien menojen ja tulojen tasapainottamiseksi. Ohjelmassa tarkastellaan kuntien toimintatapoja sekä tarvetta taloudellisuutta ja tehokkuutta lisääviin rakenteellisiin uudistuksiin. Peruspalveluohjelma on osa valtiontalouden kehyspäätöstä ja sitä tarkistetaan vuosittain. Helsingin seudun kannalta peruspalveluohjelman ja –budjetin kattavuus on tärkeä kysymys, sillä kasvavissa kunnissa esim. teknisen infrastruktuurin rakentamistarpeet ovat suuret. 4.2 Seudun kehittämisen kannalta merkittävät valtion määrärahat Valtion menoista ohjautuu Uudellemaalle kokonaisuudessaan miltei sen väestöosuutta vastaava määrä. Vuoden 2002 valtion menoista n. 7,5 miljardia euroa suuntautui Uudellemaalle, eli noin 24,5 %, mikä on lähes sama kuin Uudenmaan osuus (25,5 %) koko maan väestöstä. Keskushallinnon ja koko Suomea palvelevien toimintojen sijoittuminen Helsingin seudulle selittävät suurelta osin valtion rahoituksen suuntautumista Uudellemaalle. Uudellemaalle suuntautuu myös erityisen voimakkaasti kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoitusta (53 % KTM:n kokonaismenoista), erityisesti valtion t&k –rahoitusta. Opetusministeriön hallinnonalan menoista noin kolmasosa (34 %) suuntautuu Uudellemaalle. Valtion tuloista Uudeltamaalta kertyy selvästi enemmän asukasta kohti kuin muualta Suomesta. Esimerkiksi tulo- ja varallisuusveroja Uudeltamaalta kerätään asukasti kohti yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä muualta Suomessa.29 Nettomääräisesti Uusimaa saa valtiolta vähemmän 29 Luvut perustuvat Antti Moision/VATT keväällä 2004 julkaistavaan selvitykseen Helsingin ja muun Suomen välisistä rahavirroista. 123
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen rahaa kuin mitä maakunnasta kerätään veroja, Uusimaa oli suurin nettomaksajamaakunta. Vuonna 2000 Uudeltamaalta kerätyt verotulot ylittivät Uudellemaalle kohdistetut menot noin 3,3 miljardilla eurolla. Seuraavassa on tarkasteltu eräitä Helsingin seudun kehittämisen kannalta merkittäviä valtion talousarvion määrärahoja. Liikenne Valtioneuvoston 15.1.2004 hyväksymien alueiden kehittämisen tavoitteiden mukaan pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää kehitetään kaupunkien ja valtion kesken elokuussa 2003 solmitun aiesopimuksen mukaisesti ottaen huomioon hallituksen asettaman liikenneväyläpolitiikkaa valmistelevan ministerityöryhmän linjaukset. Raideliikennehankkeiden toteutumista edistetään. Hankepäätöksillä eheytetään yhdyskuntarakennetta. Kehittämisinvestointien rahoitus seudulla edellyttää valtion ja kaupunkien rahoituskumppanuutta. Myös yksityisrahoituksen käyttömahdollisuuksia selvitetään. Hallituksen liikenneväyläpolitiikkaa valmisteleva ministerityöryhmä on tehnyt helmikuussa 2004 ehdotuksen kaikkien liikennemuotojen monivuotiseksi investointiohjelmaksi, joka sisältää sekä uudet kehittämishankkeet että ehdotukset perustienpidon tason turvaamisesta. Tässä yhteydessä on tarkasteltu myös Helsingin seudun keskeisiä liikenneinvestointihankkeita. Ministerityöryhmän ehdotuksessa kansallisesti merkittävien hankkeiden kiireellisyysjärjestyksestä Helsingin seudun keskeiset liikennehankkeet ovat suurelta osin mukana. Vuosien 2004 - 2007 investointiohjelmaehdotus vastaa pääkaupunkiseudun aiesopimusta ainoastaan sillä poikkeuksella, että Kehä III parantaminen Vantaalla on ministerityöryhmän esityksessä siirretty vuosien 2008- 2013 hankekoriin. Kehyskuntien kannalta on merkittävää, että vuosien 2004 - 2007 isoissa investoinneissa on mukana Länsiväylän parantaminen Kirkkonummen ja Kivenlahden välillä, minkä lisäksi ministerityöryhmän esittämissä ns. teemahankkeissa on mukana kehyskuntien kannalta tärkeitä pienempiä investointihankkeita. Ministerityöryhmän esittämien liikennehankkeiden rahoituksesta päätetään hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan 13.2.2004 päätöksen mukaisesti hallituksen kehyspäätöksen yhteydessä ja myöhemmin talousarviokäsittelyissä. Ministerivaliokunta puoltaa E18 Lohja-Muurlamoottoritien toteuttamista elinkaarimallilla. Myöhemmistä elinkaarimallihankkeista päätetään kehys- ja talousarviokäsittelyissä tapauskohtaisesti. Liikenneväyläpolitiikkaa valmisteleva ministerityöryhmä esittää elinkaarimallihankkeen käyttämistä myös mm. Hakamäentien parantamisessa sekä Kehä I:llä välillä Turunväylä – Vallikallio. Ministerityöryhmä esittää myös, että hankkeiden rahoittamiseksi pääkaupunkiseudulla jatketaan käytäntöä, jossa osa liikennehankkeiden kustannuksista katetaan hankkeen kaavoitushyödyllä (rahoituskumppanuus). Helsingin seudun liikennejärjestelmään ja joukkoliikenteeseen liittyviä kysymyksiä on tarkasteltu lähemmin luvussa 2.6. Koulutus ja tutkimus, t&k –rahoitus Helsingin seudun osuus valtion ylempään koulutukseen ja tutkimukseen suunnattavista määrärahoista sekä t&k –rahoituksesta on merkittävästi suurempi kuin seudun väestönosuus. Valtion erilaiset tutkimuslaitokset, jos niitä on vain yksi Suomessa, sijaitsevat pääsääntöisesti Helsingissä. 124
Page 1 and 2:
Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 3 and 4:
SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI
Page 5 and 6:
Page 7 and 8:
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Yhteiset tavoitteet Ihmisten arki e
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
PKS:lle sukkuloivien osuus kunnan t
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 181: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 193: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
show all

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?