Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
palvelutarpeen kasvu, maahanmuutto) voidaan huomioida yl<strong>ei</strong>sissä tai tehtäväkohtaisissa<br />
valtionosuuksissa.<br />
Suurissa kaupung<strong>ei</strong>ssa valtionosuuksien merkitys tuloina on vähäinen tai jopa negatiivinen.<br />
Vuonna 2003 yhteenlaskettu valtionosuus (netto) oli negatiivinen viidessä kunnassa (ml. Espoo,<br />
Helsinki ja Kauniainen), vuonna 2004 vain Espoossa (n. 27 milj. euroa). Negatiiviset valtionosuudet<br />
ovat valtionosuusjärjestelmän perustarkoituksen vastaisia, kuten kunnallistalouden ja -<br />
<strong>hallinnon</strong> neuvottelukunnan valtionosuusjaosto on kuntien rahoitusjärjestelmän kehittämistä<br />
koskevassa selvityksessään todennut, joten niistä luopumista olisi tarkoituksenmukaista arvioida<br />
valtionosuusuudistuksen valmistelun yhteydessä.<br />
Peruspalveluohjelma ja -budjetti<br />
Kuntien tehtävien ja velvoitt<strong>ei</strong>den rahoituksen tasapainoa ja ennakoitavuutta parannetaan hallituskauden<br />
kattavalla valtion ja kuntien välisellä peruspalveluohjelmalla ja siihen liittyvällä vuosittaisella<br />
peruspalvelubudjetilla. Peruspalveluohjelma kattaa erityislainsäädäntöön perustuvat kuntien<br />
järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevat peruspalvelutehtävät. Ohjelmassa arvioidaan peruspalvelutehtävien<br />
ja niiden kehittämisen sekä muiden velvoitt<strong>ei</strong>den tarkoituksenmukaisuutta ja rahoitusta<br />
poikkihallinnollisesti yhtenä kokonaisuutena ottaen huomioon vaikutukset kuntien talouteen.<br />
Peruspalveluohjelmassa esitetään toimenpit<strong>ei</strong>tä kuntien tehtävistä ja muista velvoitt<strong>ei</strong>sta aiheutuvien<br />
menojen ja tulojen tasapainottamiseksi. Ohjelmassa tarkastellaan kuntien toimintatapoja<br />
sekä tarvetta taloudellisuutta ja tehokkuutta lisääviin rakenteellisiin uudistuksiin. Peruspalveluohjelma<br />
on osa valtiontalouden kehyspäätöstä ja sitä t<strong>arki</strong>stetaan vuosittain.<br />
Helsingin seudun kannalta peruspalveluohjelman ja –budjetin kattavuus on tärkeä kysymys, sillä<br />
kasvavissa kunnissa esim. teknisen infrastruktuurin rakentamistarpeet ovat suuret.<br />
4.2 Seudun kehittämisen kannalta merkittävät valtion<br />
määrärahat<br />
Valtion menoista ohjautuu Uudellemaalle kokonaisuudessaan milt<strong>ei</strong> sen väestöosuutta vastaava<br />
määrä. Vuoden 2002 valtion menoista n. 7,5 miljardia euroa suuntautui Uudellemaalle, eli noin<br />
24,5 %, mikä on lähes sama kuin Uudenmaan osuus (25,5 %) koko maan väestöstä. Keskus<strong>hallinnon</strong><br />
ja koko Suomea palvelevien toimintojen sijoittuminen Helsingin seudulle selittävät<br />
suurelta osin valtion rahoituksen suuntautumista Uudellemaalle. Uudellemaalle suuntautuu myös<br />
erityisen voimakkaasti kauppa- ja teollisuusministeriön <strong>hallinnon</strong>alan rahoitusta (53 % KTM:n<br />
kokonaismenoista), erityisesti valtion t&k –rahoitusta. Opetusministeriön <strong>hallinnon</strong>alan menoista<br />
noin kolmasosa (34 %) suuntautuu Uudellemaalle.<br />
Valtion tuloista Uudeltamaalta kertyy selvästi enemmän asukasta kohti kuin muualta Suomesta.<br />
Esimerkiksi tulo- ja varallisuusveroja Uudeltamaalta kerätään asukasti kohti yli kaksi kertaa<br />
enemmän kuin mitä muualta Suomessa.29 Nettomääräisesti Uusimaa saa valtiolta vähemmän<br />
29<br />
Luvut perustuvat Antti Moision/VATT keväällä 2004 julkaistavaan selvitykseen Helsingin ja muun<br />
Suomen välisistä rahavirroista.<br />
123