Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Recommendations

Info

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen palveluita sosiaali- ja terveystoimille ja maahanmuuttajien kotoutumispalveluille. Sosiaali- ja terveystoimen palveluyhteistyötä on tarkemmin kuvattu kappaleessa 2.7. Sivistystoimi Sivistystoimen alueella pääkaupunkiseudun kaupungit tekevät yhteistyötä useissa työryhmissä, mm. toimialajohtajien kokouksessa ja opetustoimen viranomaisyhteistyönä sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen opetustoimen puolella. Pääkaupunkiseudun opetussuunnitelmaverkoston tehtävänä on yhtenäisten rakenteiden luominen opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Uudenmaan liiton aloitteesta toimivat koulutusasioiden neuvottelukunta, joka tukee alueen kehitystä ja edunvalvontaa sekä ammattikorkeakouluasiain neuvottelukunta, joka tiivistää oppilaitosten ja osaamisen verkostoja alueella. Yksi käytännön palveluyhteistyön muoto on pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen kirjastojärjestelmä. Sivistystoimen palveluyhteistyötä on kuvattu tarkemmin kappaleessa 2.7. Rakentaminen ja ympäristö Keskeisimmät yhteistyömuodot rakentamisen ja ympäristön toimialalla ovat YTV:n yhteistyössä kuntien ja muiden liikennesuunnittelun tahojen kanssa organisoima pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnittelu (PLJ) sekä seutuliikenneyhteistyö, joka sisältää mm. linjasto- ja liikennöintisuunnittelun ja kuntien välisen kustannusjaon kysymykset. PLJ:n laatiminen perustuu YTVlakiin ja seutuliikenneyhteistyö kuntasopimukseen. PLJ-menettelyssä ovat olleet mukana myös kehyskunnat. Itse PLJ-asiakirja koskee kuitenkin vain pääkaupunkiseudun kuntia, ja kehyskuntien aluetta koskee vastaava asiakirja, KEHYLI. Asuminen Asuntoasioita käsitellään useissa seudullisissa toimikunnissa ja työryhmissä. Seudullisia asuntoasioita valmistelevassa YTV:n asuntotoimikunnassa ovat mukana YTV-alueen lisäksi myös kehyskunnat, ympäristöministeriö ja Valtion asuntorahasto. Asuntotoimikunta laatii aika ajoin Helsingin seudun asuntoraportin, joka on vuodesta 2001 alkaen käsittänyt koko Helsingin seudun yhteistoiminta-asiakirjan alueen. Asuntotoimien johtajista koostuva asuntopolitiikan seuturyhmä harjoittaa yhteistyötä pääkaupunkiseudun asuntopolitiikan ja kaavoituksen valmistelussa. Lisäksi asuntoasiain yhteistyöryhmä pyrkii luomaan yhtenäisiä käytäntöjä koskien asumisen tukia, aravalainoitukseen liittyvää valvontaa ja asukasvalintojen perusteita. Asuntoasioihin liittyvää yhteistyötä Helsingin seudulla on kuvattu myös kappaleessa 2.5. Hätäkeskustoiminta ja pelastuslaitos Hätäkeskusten ja pelastustoimen organisointi on muuttumassa Helsingin seudulla. Pelastustoimessa on vuoden 2004 alusta siirrytty uuteen alueelliseen, kuntien pakolliseen yhteistoimintaan. Uusimaa jakautuu neljään alueelliseen pelastustoimeen, joiden aluerajauksesta valtioneuvosto on päättänyt. Myös hätäkeskustoiminta uudistuu vuoden 2005 loppuun mennessä pelastustoimen yhteistyöaluejakoa mukaillen. Hätäkeskus- ja pelastuspalveluista enemmän kappaleessa 2.7. Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma ”Osaaminen ja osallisuus” Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma on pilottihanke suurkaupunkiin kohdistuvan erityisen kaupunkipolitiikan konkretisoimiseksi ja seudun kaupunkien keskinäisen yhteistyön käytäntöjen kehittämiseksi. Sisäasiainministeriö tukee ohjelman toteutusta, joka sisältää joukon vuosina 2002- 04 toteutettavia hankkeita. Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman teemoiksi on valittu osaamisen 119
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen vahvistaminen ja seudun innovaatiokyvyn kehittäminen sekä osallisuuden lisääminen ja sosiaalisen eheyden turvaaminen. Ohjelma on valmisteltu pääkaupunkiseutulähtöisesti, Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien, YTV:n ja Uudenmaan liiton toimiessa käynnistäjinä. Uudenmaan liitto on edustanut pääkaupunkiseudun lisäksi muuta Helsingin seutua ja Uudenmaan aluetta. Kaupunkiohjelman haasteet ulottuvat pääkaupunkiseutua laajemmalle alueelle, myös toimenpiteet voivat ulottua laajemmalle Helsingin seudulle. Ohjelma tarjoaa lähtökohdat laajemmalle seudulliselle yhteistyölle, sillä edistetään seudun strategisia, intressipohjaisia kumppanuuksia vaikuttavan kaupunkipolitiikan toteutumiseksi. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien yhteistyökokous hyväksyi kaupunkiohjelman huhtikuussa 2002. Ohjelman kukin hanke päätetään erikseen hankkeen toteutuksesta vastaavien organisaatioiden toimesta. 3.5 Muu Helsingin seudun kuntien käynnistämä yhteistyö KUUMA-yhteistyö Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula, ja Nurmijärvi ovat perustaneet kunnanhallitusten ja –valtuustojen puheenjohtajista sekä kunnanjohtajista koostuvan ns. KUUMA-työryhmän selvittämään strategisen kumppanuuden mahdollisuudet Keski-Uudenmaan kuntien yhteistyössä. Tarkoituksena on edistää kuntayhteistyötä seudun voimakkaasta väestönkasvusta johtuvan infrastruktuurin ja peruspalvelujen järjestämiseksi. Kumppanuudella pyritään edistämään asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita palvelevaa, sujuvaa toimintaa yli kuntarajojen. KUUMA-kuntien yhteistyö on käynnistynyt mm. seudun yhteisten verkkosivujen laatimisella ja selvityksellä kuntien liikuntatoimien yhdistämismahdollisuuksista. Yhteistyöllä pyritään yhteistyöhön ja työnjakoon kuntien vastuulla olevien palveluiden järjestämisessä. KUUMA-ohjelman tavoitteena on myös vahvistaa Keski-Uudenmaan seutukuntaidentiteettiä. Hiiden alueen yhteistyö Hiiden ohjelman tavoitteena on Länsi-Uudenmaan kilpailukyvyn lisääminen kehittämällä olemassa olevia alueen palvelutasoon vaikuttavia yhteistoimintamalleja ja –verkostoja alueen sisällä sekä alueen ja muiden kasvukeskusten välillä. Yritystoiminnan jatkuvan kasvun edellytyksiä kohennetaan turvaamalla alueen yritysten kytkeytyminen valtakunnallisen tutkimuksen kärkihankkeisiin ja luomalla edellytykset osaavan työvoiman saatavuuteen koulutuksen, hyvinvointipolitiikan sekä maankäyttöpolitiikan kautta. Asukkaiden viihtyvyyttä ja elinolosuhteita parannetaan kokonaisvaltaisella aluesuunnittelulla sekä peruspalveluiden tason nostamisella laajemman yhteisen suunnittelun ja toteutuksen avulla. Hiiden ohjelmalla on tarkoitus luoda yhteistoimintarakenteet tukemaan seudun kehittämistä. Niillä pyritään tukemaan (1) alueen kehittämistä osaamisen taitokeskuksena erityisesti nanoteknologian, 120
Page 1 and 2:
Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 3 and 4:
SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI
Page 5 and 6:
Page 7 and 8:
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Yhteiset tavoitteet Ihmisten arki e
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
PKS:lle sukkuloivien osuus kunnan t
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 177: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 193: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
show all

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?