Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Recommendations

Info

Toiminta Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen YTV:n toiminta jakautuu viiteen tulosalueeseen, jotka ovat liikenneosasto, jätehuoltolaitos, ympäristötoimisto, kehitystoimisto ja kanslia. Näistä merkittävimpiä ovat liikenne ja jätehuolto, jotka muodostivat noin 97 % YTV:n kokonaismenoista vuonna 2002. Noin 70 % toiminnan tuotoista koostuu seutuliikenteen ja jätehuollon asiakasmaksuista. (YTV:n kokonaismenot olivat 155,6 miljoonaa euroa ja tulot 160,3 miljoonaa euroa.) YTV:n keskeisiin viimeaikaisiin kehittämishankkeisiin kuuluu pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2002 sekä PKS 2025 pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva. Prosessit liittyvät kiinteästi toisiinsa ja ne saatiin päätökseen saman aikaisesti 21.3.2003. Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva koskee seudun maankäytön kehittämisen päätavoitteita ja arvioita asunto- ja työpaikkarakentamisesta. Työssä tarkastellaan seudun kehitysvaihtoehtoja ja –visioita sekä arvioidaan väestö- ja työpaikkakehityksen pohjalta seudun maankäytön muutoksia vuoteen 2025 asti. Tulevaisuuskuvatyön tavoitteena on edistää yleispiirteisen suunnittelun yhteistyötä seudulla. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma auttaa suunnittelemaan alueen liikennejärjestelmää kokonaisuutena pitkällä tähtäimellä. Suunnittelussa korostuu maankäytön, liikenteen ja ympäristönsuojelun toimiva yhteistyö. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään kiinteää yhteistyötä kuntien, liikenne- ja viestintäministeriön, Ratahallintokeskuksen, Uudenmaan tiepiirin sekä Uudenmaan liiton kanssa. YTV on keskeinen toimija seudun joukkoliikenteen järjestämisessä. Se suunnittelee ja hankkii seutuliikennepalvelut YTV-kuntien alueella ja tekee sopimuspohjaista yhteistyötä myös kehyskuntien kanssa joukkoliikenteen järjestämisessä. Edellä mainittujen tehtävien lisäksi YTV mm. seuraa pääkaupunkiseudun rakennusmaavarannon kehittymistä. Organisaatio ja päätöksenteko YTV:n asioista päättävät 22-jäseninen seutukokous ja 14-jäseninen hallitus. Seutukokous kokoontuu kahdesti vuodessa. Kuhunkin kokoukseen erikseen Helsinki nimeää 11, Espoo ja Vantaa kumpikin 5 ja Kauniainen yhden edustajan. Seutukokouksen poliittiset voimasuhteet noudattavat viimeisten kunnallisvaalien tulosta. YTV:n hallituksen toimikausi on enimmillään kunnallisvaalikausi. Hallituksen valitsee seutukokous viimeisten kunnallisvaalien poliittisten voimasuhteiden mukaan niin, että Helsingillä on 7, Espoolla ja Vantaalla kummallakin 3 ja Kauniaisilla yksi edustaja. Kokoonpanossa noudatetaan myös tasa-arvolakia. YTV-kaupunkien kaupunginjohtajat kuuluvat hallitukseen asiantuntijajäseninä. Toimintaorganisaation johdossa on yhteistyöjohtaja. YTV:ssä työskenteli vuoden 2002 lopussa 312 henkilöä. Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto Suomessa on 19 maakunnan liittoa, jotka hoitavat aluekehittämislain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia aluekehitysviranomaistehtäviä ja maakuntakaavoitusta. Toiminnallis-taloudellinen Helsingin seutu jakautuu kahden maakunnan, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueelle. Uudenmaan liiton alue kattaa Helsingin, Lohjan ja Tammisaaren seutukunnat, yhteensä 24 kuntaa. 113
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Uudenmaan väestömäärä on noin 1,3 miljoonaa. Itä-Uudenmaan liiton alue kattaa Porvoon ja Loviisan seutukuntien 10 kuntaa, joiden väestömäärä on noin 100 000. Toiminta ”Maakunnan kehittämisen malli” perustuu kolmeen asiakirjaan: pitkän aikavälin strategiseen maakuntasuunnitelmaan, tästä johdettuun keskipitkän aikavälin maakuntaohjelmaan sekä maakuntakaavaan, joka on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä. Maakuntaohjelma laaditaan joka neljäs vuosi ja sen toteuttamissuunnitelma vuosittain. Maakuntaohjelmassa sovitaan maakuntasuunnitelmassa määritellyn strategian toteutusta edistävistä toimenpidelinjoista ja merkittävimmistä hankkeista. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa sovitaan vuosittain hankkeista, niiden rahoituksesta ja aikatauluista. Maakuntakaava ohjaa alueen kuntien yleis- ja asemakaavoitusta ja se laaditaan tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen kuntien, valtion ympäristöhallinnon, sidosryhmien, alueen asukkaiden ja muiden osallisten kanssa. Maakuntakaavassa osoitetaan asuin- ja työpaikka-alueet, liikennejärjestelmä, erityisalueet, teknisen huollon alueet, arvokkaat kulttuurikohteet, matkailuvyöhykkeet jne. Em. lakisääteisten suunnitteluasiakirjojen lisäksi maakunnan liittojen johdolla tehdään myös muuta pääkaupunkiseutua ja sen vaikutusaluetta koskevaa strategista suunnittelutyötä. Uudenmaan liitto on mm. soveltanut alueiden kehittämislakiin perustuvaa aluekehittämissopimusta, jossa useat valtionhallinnon tahot sopivat kuntia edustavan maakunnan liiton kanssa joukosta strategisten painopistealojen mukaisia kärkihankkeita, joita ne pyrkivät edistämään omassa toiminnassaan. Jatkossa maakuntaohjelman vuotuiset toteuttamissuunnitelmat korvaavat aluekehittämissopimukset. Maankäyttöä koskien on tehty ”Tulevaisuuden kasvusuunnat” –strategiatyötä, jossa on hyödynnetty YTV:n tuottamaa tietoa pääkaupunkiseudun rakentamisen näkymistä. Työssä arvioidaan myös pääkaupunkiseudun kasvun heijastumista naapurimaakuntien alueille. Lisäksi Uudenmaan liitto on mukana pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja johtaa liikennejärjestelmäsuunnittelua kehyskunnissa (Kehyli) ja läntisellä Uudellamaalla. Työ yhteensovitetaan muuhun maankäytön suunnitteluun maakuntakaavoituksessa. Lakisääteisen suunnittelun ja kehittämistoiminnan tueksi ja sen ohella maakuntien liitot ovat mukana jäsenkuntien edunvalvonnassa ja tukevat niiden kansainvälistymistä. Uudenmaan liitto mm. organisoi Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajien neuvottelukunnan työn, vaikuttaa Euroopan Unionin verkostoissa yhteisellä toimistolla Helsingin kaupungin ja yliopiston kanssa Brysselissä ja on mukana lukuisissa yhteisöissä, neuvottelukunnissa ja työryhmissä pääkaupunkiseudulla ja maakunnassa laajemmin. Organisaatio ja päätöksenteko Maakunnan liitto on jäsenkuntiensa yhteistyöorganisaatio, kuntayhtymä, jossa poliittisesti valitut luottamushenkilöt vastaavat päätöksenteosta. Ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenkuntien valitsema maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuuston poliittinen jakauma vastaa kunnallisvaalien tulosta maakunnassa ja sen jäsenet ovat jäsenkuntien kunnanvaltuustojen edustajia. Uudenmaan maakuntavaltuustossa on 72 jäsentä, Itä-Uudenmaan valtuustossa 32. Jokaisesta jäsenkunnasta on 114
Page 1 and 2:
Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 3 and 4:
SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI
Page 5 and 6:
Page 7 and 8:
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Yhteiset tavoitteet Ihmisten arki e
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
PKS:lle sukkuloivien osuus kunnan t
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 171: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 193: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
show all

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?