Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Recommendations

Info

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Alueellisesti tarkasteltuna vuosikatteen heikkeneminen on SM:n ennusteen mukaan vuodesta 2002 vuoteen 2005 vähäisintä Uudellamaalla ja suurinta Pohjanmaalla ja Lapissa. Kuntien nettoinvestoinnit pysyvät maan keskimäärää alhaisemmalla tasolla kaikissa kuntaryhmissä alle 40 000 asukasta. Muissa kuntaryhmissä nettoinvestoinnit vuoteen 2005 ylittävät selvästi maan keskimääräisen kasvun. Kuntien verotulot ja valtionosuudet ( verorahoitus) poikkesivat kuntaryhmittäin tarkasteltuna vuonna 2001siten, että korkein rahoituspohja oli yli 100 000 asukkaan kunnissa. Vuonna 2002 erot tasoittuivat siten, että verorahoitus väheni tässä kuntaryhmässä. Vuoteen 2005 mennessä verorahoituksen erot tasoittuvat edelleen. Erot kuntaryhmittäin tarkasteltuna pysyvät suhteellisen vähäisinä. Helsingin seudun kuntien talous Kokonaisuutena Helsingin seudun kuntien talous ei ole muuhun maahan verrattuna heikko. Kuntien taloudellisen liikkumavaran välillä on kuitenkin myös tällä alueella huomattavia eroja, jotka johtuvat sekä tulopohjan että menotason eroista. Verotulot ovat useimmissa seudun kunnissa maan keskitasoa suuremmat, mutta valtionosuudet pienemmät, mikä johtuu erityisesti korkean verotulon ( Helsinki, Espoo, Kauniainen) kunnissa valtionosuuksien tasausvähennyksestä, kuten muuallakin maassa. Kuntien vuosikatteen eroihin vaikuttavat tulopohjan lisäksi menotasojen erot, jotka myös Helsingin seudulla ovat huomattavat. Korkeat palvelujen tuottamiskustannukset heikentävät mahdollisuuksia saavuttaa vuosikatteen ja poistojen tasapaino, joka kuvaa talouden perustasapainoa. Vuosikatteen ja poistojen vertailun perusteella Helsingin seudun kuntien talous on ollut suhteellisen hyvin tasapainossa vuosina 1997 - 2002. Vuonna 2002 talous kiristyi erityisesti Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa. Tämä johtui mm. kuntien yhteisöveron jako- osuuden alentamisesta ja siitä, että vain näitä kuntia vuosina 1997 - 2001 taloudellisesti hyödyttänyt valtionosuuksien tasauksen kattosäännös poistettiin. Muissa Helsingin seudun kunnissa em. toimenpiteiden vaikutus oli neutraali tai talouden liikkumavaraa lisäävä, nämä kunnat eivät myöskään olleet hyötyneet em. tasauksen kattosäännöstä. Tulorahoituksen alhaisuuden johdosta peruspalvelujen järjestämisen rahoitusongelmat Helsingin seudun kunnissa kohdistuvat erityisesti kehys- ja radanvarsikuntiin, joihin myös väestönkasvun painopiste suuntautuu. 109
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen 3. Yhteistoiminnan nykyiset käytännöt ja rakenteet Tässä luvussa kartoitetaan Helsingin seudun kuntien keskinäisiä sekä kuntien ja valtion keskinäisiä yhteistyömuotoja. Seudullisella yhteistyöllä on pitkät perinteet, mutta viime vuosina erilaisten yhteistyöjärjestelyjen määrä Helsingin seudulla on kasvanut selvästi. Myös yhteistyön organisoiminen ja toteutus saavat aiempaa moninaisempia muotoja. Yhteistyömuodot on muistiossa jaettu viiteen päälukuun: 1) seudun kuntien ja valtion keskinäinen yhteistyö, 2) lakisääteiset tai lakiin perustuvat yhteistyöinstituutiot, 3) monenkeskiset yhtiöt, säätiöt ja yhdistykset, 4) pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyö, 5) muu Helsingin seudun kuntien käynnistämä yhteistyö. Tarkastelu ei ole tyhjentävä, vaan siinä paneudutaan lähemmin niihin yhteistyön muotoihin, joissa seudun kehitystä käsitellään monialaisesti ja/tai joissa yhteistyö käsittää laajan joukon toimijoita. Kuntien ja valtion yhteistyö käsittää erilaisia kunnallis- ja valtionhallinnon keskinäisen vuoropuhelun areenoita, jollainen on esimerkiksi Helsingin seudun neuvottelukunta. Taloudellisesti merkittävimpiä lakiin perustuvia kuntien yhteistyöaloja ovat erikoissairaanhoito, ammattikorkeakoulutus, seudullinen joukkoliikenne ja jätehuolto. Erityisen merkittävänä voidaan pitää seudullista liikennejärjestelmäsuunnittelua (PLJ). Näistä tehtävistä vastaavat pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, ovatkin seudun tärkeimmät palveluja tuottavat ylikunnalliset yhteisöt. Molempien toiminta perustuu lakiin. Maakunnan liitto on myös seudullisen yhteistyön kannalta keskeinen toimija. Seudun kehittämiseen ja palvelujen järjestämiseen osallistuu myös joukko yhtiöitä, säätiöitä ja yhdistyksiä, joissa on kuntasektorin lisäksi mukana muitakin tahoja. Tällaisia ovat mm. Uudenmaan osaamiskeskus Culminatum Oy ja seudun kansainvälistä markkinointia hoitava Helsinki Region Marketing Oy HRM. Kuntien keskinäisestä yhteistyöstä tässä luvussa käsitellään kokonaisvaltaista strategista yhteistyötä palvelevaa koordinaatiota sekä kaupunkipoliittisten hankkeiden toteutusta palvelevaa kumppanuutta. Lisäksi seudulla tehdään merkittävää sopimuspohjaista yhteistyötä monien keskeisten tehtävien osalta, kuten esimerkiksi seudullisessa vedenhankinnassa ja -puhdistuksessa. Yleisesti ottaen voi todeta, että kuntien yhteistyö YTV-alueella intensiivistä ja monialaista. Kehyskuntien kesken yhteistyö on viriämässä ”blokeittain” Keski-Uudenmaan KUUMA-kuntien ja Lohjan seudun Hiisi-kuntien kesken. Vielä on liian varhaista arvioida tämän yhteistyön vaikuttavuutta. Yhteistyö pääkaupunkiseudun ja kehysalueen välillä sen sijaan on verrattain vaatimatonta ja epäsystemaattista suhteessa näiden alueiden tiiviiseen toiminnalliseen kytkeytymiseen toisiinsa. 110
Page 1 and 2:
Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 3 and 4:
SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI
Page 5 and 6:
Page 7 and 8:
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Yhteiset tavoitteet Ihmisten arki e
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
PKS:lle sukkuloivien osuus kunnan t
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 167: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 193: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
show all

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?