Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Recommendations

Info

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Verotulojen arvioidaan lähivuosina kasvavan maltillisesti. Kasvua hidastavat jo päätetyt veronalennukset, mutta myös verokilpailun oletetaan rajoittavan verotulojen kasvua. Yhteisöveron osalta alennuksen suuruudeksi arvioidaan lähes ½ prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ansio- ja pääomaverotuksen osalta paineiden suuruutta ja ajoittumista on vaikea arvioida täsmällisesti. Valtiontalouden rahoitusasema oli vielä vuonna 2003 lievästi ylijäämäinen, mutta se on muuttumassa alijäämäiseksi suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämän on arvioitu hieman kasvavan, mutta jäävän alle yhden prosentin suhteessa kokonaistuotantoon vuoteen 2007 mennessä. Valtion menojen arvioidaan lisääntyvät nopeammin kuin aikaisempina vuosina mm. tulonsiirtojen ja kunnallistalouden rahoituksen kasvun vuoksi. Menojen lisäämistä rajoittaa finanssipolitiikalle asetettu tavoite pitää valtion talous vahvana ja vaalikauden lopussa tasapainossa. Hallitus on ilmoittanut ryhtyvänsä korjaaviin toimenpiteisiin, jos valtion talouden alijäämä uhkaa ylittää 2 ¾ prosenttia suhteessa kansantuotteeseen. Ennakoituun talouskehitykseen liittyy riskejä jo lyhyelläkin aikavälillä. Kansainvälisen talouden kasvu voi jäädä ennakoitua hitaammaksi, sillä epävarmuus Yhdysvaltojen talouden elpymisen kestävyydestä on huomattava eikä euroalueen elpymisestä ole vielä kestäviä merkkejä. Kotimaisen talouskehityksen epävarmuutta lisää teknologia-alojen merkittävä asema Suomen taloudessa. Näiden alojen tuotteiden kysynnän kehitys on vaikeasti ennakoitavissa ja ala on jo siirtänyt tuotantoaan halvemman työvoiman maihin. Toisaalta finanssipolitiikan elvyttävä sysäys ensi vuodelle on merkittävä. Suomen talouskehitys voi näin ollen poiketa ennakoidusta kehityksestä molempiin suuntiin. Kuntien talouskehitys lähivuosina 27 Tulopohjan epävarmuudet ja lisääntyvät menopaineet pitävät myös kuntien rahoitustilanteen kireänä ja kuntatalous pysyy lähivuosina alijäämäisenä. Kuntien talouden liikkumavara on edelleen kaventumassa ja vuosikatteet ovat jäämässä selvästi viime vuosien katteita pienemmiksi. Väestön ikääntyminen tulee lisäämään kuntien terveydenhoitomenoja merkittävästi. Kuntakohtaiset erot rahoitusasemassa säilyvät edelleen suurina. Nykyisten ennusteiden mukaan kuntatalous heikkenee koko maan tasolla vuodesta 2003 siten, että kuntasektorin vuosikate alenee vuoden 2002 noin 2.3 mrd. euron tasosta vuonna 2004 noin 1.4 mrd. euroon. Vuoden 2003 jälkeen vuosikate vahvistuu hitaasti vuoteen 2007 mentäessä. Muutos vuodesta 2002 vuoteen 2003 on olennainen, mutta vertailuvuonna 2002 vuosikate oli aikaisempiin vuosiin verrattuna poikkeuksellisen korkealla tasolla, eikä kuvaa pidemmän aikavälin kehitystä. Myös kuntien talouden erot tasoittuivat selvästi vuonna 2002. Tähän vaikuttivat mm. kertaluonteiset verontilitykset ja kuntatalouden tasapainotustoimenpiteet. Vuosikatteen alenema- ennuste vuonna 2003 perustuu ensisijaisesti verotulojen vähenemiseen noin 0.6 mrd. eurolla. Lisäksi kuntien käyttömenojen arvioidaan kasvavan edelleen voimakkaasti. 27 Kuntatalouden kehitysnäkymät perustuvat Rainer Alasen esitykseen sisäasiainministeriön järjestämässä tutkijatapaamisessa 4.2.2004. Luvut perustuvat kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan tekemään kunnallistalouden kehitysarvioon 107
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Käyttötalouden valtionosuuksien on arvioitu kasvavan vuodesta 2002 vuoteen 2003 noin 0,4 mrd. euroa, mutta tämä ei riitä kokonaistasapainon saavuttamiseen. Ennusteen mukaan kuntien vuosikate pysyisi vuoteen 2007 mennessä vuosittain noin 0.2- 0.3 mrd. euroa poistoja pienempänä. Tämä vaikuttaa ilman muita toimenpiteitä kuntien kokonaisalijäämän kasvuun lähivuosina. Ennakkotietojen mukaan kuntien investointien kasvu pysyi vuonna 2003 edellisvuoden tasolla. Heikkenevän tasapainon taustalla vaikuttavat myös ennusteet suhteellisen hitaasta kasvusta ja aikaisemmat toimenpiteet, kuntien verotulojen kasvu on ollut hidasta mm. kunnallisverotuksen vähennysten kasvun johdosta. Kuntatalouden voidaan kuitenkin kokonaisuudessaan arvioida sopeutuvan siten, että kuntien lainamäärä ei investointien kasvun hidastuessa olennaisesti kasva. Toisaalta paineet purkautuvat todennäköisesti kunnallisveroasteen nousuun alueellisesti ja kuntaryhmittäin vaihtelevalla tavalla. Käyttötalouden epätasapaino heijastuisi myös lainanottoon, jonka kasvu riippuu investointien kasvusta erityisesti suurimmissa kunnissa. Kuntien lainakannan arvioidaan olevan vuonna 2007 noin 5.4 mrd eli noin 0.6 mrd euroa vuoden 2002 tasoa korkeampi. Kassavarat vähenisivät vastaavasti noin 0.2 mrd. euroa eli tasolle 3.1 mrd. Ennusteen toteutumiseen ( vuoteen 2007) vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: • kotimaisen kysynnän kehitys ja työllisyyskehitys • kunnallisverotuksen ( vähennykset) kehitys • valtionosuuksien kokonaistaso ( ns. nelivuotistarkistus, indeksitarkistukset) • uusien tehtävien aiheuttamat menonlisäykset ( kansallinen terveyshanke, sosiaalialan kehittämishanke) • kuntien toteuttamat veroprosenttien korotukset • lisäksi pidemmällä aikavälillä: eläkkeelle siirtymisen ajoittuminen, maan sisäinen muuttoliike, • palvelurakenteen muutos, alueellinen työpaikkakehitys Kehitys kuntaryhmittäin ja alueellisesti Kuntaryhmittäin tarkasteltuna vuosikate on ollut vuoteen 2001 paras kuntaryhmässä yli 100 000 asukasta ja heikoin kuntaryhmissä alle 6000 asukasta. Vuonna 2002 vuosikate oli paras kuntaryhmässä 20 000 –40 000 asukasta. Vuodesta 2001- vuoteen 2002 vuosikate aleni erityisen voimakkaasti kuntaryhmässä yli 100 000 asukasta. Lähivuosina kuntaryhmittäiset vuosikatteiden erot eivät olennaisesti muutu. Asukasluvultaan suurimpien kuntien vuosikate tullee kasvamaan maan keskimäärää hieman nopeammin. Vuosikate- poistot vertailulla taloudeltaan epätasapainossa olevia kuntia voidaan arvioida olevan lähivuosina noin 200- 260, SM:n ennusteen mukaan määrä kasvaa hitaasti vuoteen 2005 mennessä. Alueellisesti kunnat sijoittuvat lähinnä Pohjois- Suomeen/ Väli- Suomeen. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä oli poikkeuksellisen alhainen vuonna 2002, vuodesta 2003 määrän voidaan arvioida lähtevän kasvuun ( vuosittain 70 – 100 kuntaa). Määrään vaikuttaa valtion tukitoimenpiteiden mitoitus. Vuoden 2003 ennakkotietojen mukaan näitä kuntia oli 75. 108
Page 1 and 2:
Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 3 and 4:
SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI
Page 5 and 6:
Page 7 and 8:
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Yhteiset tavoitteet Ihmisten arki e
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
PKS:lle sukkuloivien osuus kunnan t
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 165: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 193: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
show all

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?