Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Recommendations

Info

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Taulukko 14. Investointien tulorahoitusprosentti 1990 - 2004 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Espoo 73 21 56 83 133 135 121 73 116 104 173 88 35 Helsinki 98 64 42 96 122 158 138 112 82 91 92 76 20 Vantaa 30 -34 28 37 71 84 75 1 53 58 46 43 45 Järvenpää 40 8 -8 65 109 25 50 -100 110 85 14 55 130 Kauniainen 84 126 91 102 60 377 64 59 166 64 283 141 -21 Kerava 39 23 13 44 8 118 142 3 114 89 153 107 134 Kirkkonummi 49 -7 -10 115 339 296 140 110 131 93 46 17 101 Mäntsälä 20 59 42 237 298 381 171 10 -2 92 -25 39 73 Nurmijärvi 100 85 56 124 153 119 77 10 24 32 72 132 80 Pornainen 48 109 230 89 150 209 160 3 168 23 -19 41 179 Sipoo 64 18 24 207 174 70 55 -27 52 43 25 33 51 Tuusula 81 25 9 23 76 65 80 87 76 99 63 67 188 Vihti 78 37 71 80 64 68 66 24 71 103 112 10 79 Koko maa 66 45 60 112 129 125 95 53 63 71 63 69 77 Lainakanta Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Kuntaliiton tilinpäätösmallissa esitellään useita eri tunnuslukua, mutta ne antavat jo muodostamistapansa takia hyvin samansuuntaisen kuvan. Tämän takia riittää kun käyttää yleisimmin tunnettua asukaslukuun suhteutettua lainamäärää: Lainakanta 31.12., milj. e = Vieras pääoma - Saadut ennakot - Ostovelat - Siirtovelat - Muut korottomat velat Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Vuosien 2003 - 2004 talousarvioiden lainakanta on jaettu tässä vuoden 2002 lopun asukasluvulla. Lainamääränkin vertailussa on ongelmia. Uuden ongelman kuntien taseiden vertailussa muodostavat vastuut. Esimerkiksi Espoossa on yksityisen toimesta rakennettu kaksi isoa kiinteistöä 26 . Niiden rakentamiskustannukset eivät näy kaupungin taseessa velkana, mutta vastuut niistä ovat 26 Kuninkaantien lukio ja liikuntakeskus (51,6 milj. e) ja Leppävaaran aluekirjasto ja musiikkitalo (43,6 milj. e). 105
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen merkittävät. Kun vastaavanlaiset menettelyt yleistyvät, ei lainakanta kerro kuin osan kunnan taseessa olevista vastuista. Pääkaupunkiseudulla seitsemässä kunnassa lainakanta oli vuonna 2002 pienempi kuin koko maan keskiarvo. Vähiten velkaa oli Kauniaisissa ja Tuusulassa. Selvästi muita enemmän lainaa oli Sipoolla, Vantaalla ja Pornaisilla. Vuosina 2002 - 2004 erityisesti Helsingin velka on kasvanut korkean investointitason, yleisen talouskehityksen ja valtion kuntatalousratkaisujen seurauksena. Vuodesta 2001 Helsingin lainamäärä lähes viisinkertaistuu vuoteen 2004. Myös muissa kunnissa on lainamäärä voimakkaassa kasvussa. Taulukko 15. Lainakanta euroa/asukas 1990 – 2004 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Espoo 219 435 726 830 832 733 642 547 431 338 270 258 113 392 526 Helsinki 209 374 902 1 161 1 139 1 015 809 810 758 451 404 364 965 1 590 1 739 Vantaa 687 1 036 1 236 1 516 1 521 1 379 1 519 1 446 1 221 1 055 870 1 010 1 359 1 781 2 260 Järvenpää 784 1 147 1 044 1 102 991 825 825 1 261 867 687 684 584 731 870 1 044 Kauniainen 190 337 275 379 444 435 122 13 11 10 9 7 7 5 3 Kerava 658 1 232 1 350 1 514 1 723 2 069 1 721 1 764 1 516 1 497 1 193 809 960 1 081 1 358 Kirkkonummi 447 672 855 960 960 859 524 387 247 222 285 418 555 758 1 134 Mäntsälä 987 1 253 1 253 1 148 1 023 666 413 350 443 448 649 765 842 1 122 1 547 Nurmijärvi 496 519 739 564 518 403 433 568 709 870 973 949 863 1 192 1 520 Pornainen 1 190 1 076 891 882 913 692 554 497 439 577 1 060 1 450 1 212 1 129 1 129 Sipoo 297 538 991 910 845 784 664 659 788 918 962 1 349 1 606 1 882 2 084 Tuusula 381 664 1 109 1 516 1 400 1 055 701 556 171 118 86 58 36 25 211 Vihti 644 796 880 912 699 820 751 895 755 698 640 752 730 1 013 1 645 Koko maa 638 804 968 1 010 920 821 729 745 745 711 746 781 862 Johtopäätöksiä ja kehitysnäkymiä Valtiontalouden kehitysnäkymät Kansainvälisen talouskehityksen odotettua pitempään jatkunut vaimeus on heijastunut myös Suomen talouteen. Viennin kasvu on jäänyt selvästi jälkeen aiemmista vuosista. Näkymät ovat nyt vähitellen paranemassa ja maailmankaupan kasvun arvioidaan tänä vuonna vetävän viennin 5 prosentin kasvuun. Talouskasvu perustuu kuitenkin myös jatkossa pääosin yksityiseen kulutukseen. Mikäli kansainvälinen kysyntä elpyy odotetun mukaisesti, kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan vuosittain noin 2½ prosenttia. 106
Page 1 and 2:
Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 3 and 4:
SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI
Page 5 and 6:
Page 7 and 8:
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Yhteiset tavoitteet Ihmisten arki e
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
PKS:lle sukkuloivien osuus kunnan t
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 163: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 193: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
show all

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?