Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
Vuodesta 1997 alkaen voidaan vuosikate suhteuttaa poistoihin. Taulukossa 13 on esitetty vuosikate<br />
prosentt<strong>ei</strong>na poistoista vuosina 1997 – 2004. Tähän on voitu ottaa mukaan myös vuodet 2003 –<br />
2004, koska poistoihin suhteuttaminen ottaa huomioon liikelaitosten esittämistavan talousarvioissa.<br />
Ainoastaan Espoon ja Tuusulan vuosikate on ollut poistoja suurempi joka vuosi vuosina 1997 –<br />
2002. Helsingin talous on ollut tasapainossa lukuun ottamatta vuotta 2002 ja Keravan vastaavasti<br />
lukuun ottamatta vuotta 1997. Negatiivinen vuosikate vuosina 1997 – 2002 oli jonakin vuonna<br />
vain Sipoossa (1997), Pornaisissa (2000), Mäntsälässä (1998, 2000), Kauniaisissa (2002) ja<br />
Järvenpäässä (1997). Helsingin negatiivinen vuosikate vuodelta 2003 on talousarvion mukainen.<br />
Tilinpäätöksessä se lienee plusmerkkinen.<br />
Taulukossa 13 on 13 kuntaa ja kuusi vuotta eli 78 tapausta. Näistä Helsingin seudun kuntien talous<br />
oli tasapainossa 49 kertaa eli 62 prosentissa. Näin tarkastellen kuntien talous on ollut suhteellisen<br />
vakaa vuodet 1997 – 2002. Vuosina 2003 – 2004 talous oli tasapainossa Järvenpäässä, Keravalla,<br />
Nurmijärvellä ja Tuusulassa.<br />
Taulukko 13. Vuosikate prosentt<strong>ei</strong>na poistoista 1997 – 2002<br />
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004<br />
Espoo 113 197 224 471 317 182 89 63<br />
Helsinki 206 202 143 195 163 34 -23 49<br />
Vantaa 2 84 87 129 110 104 35 1<br />
Järvenpää -95 119 111 18 82 434 153 135<br />
Kauniainen 65 190 96 636 495 -86 74 44<br />
Kerava 4 160 136 235 217 313 262 255<br />
Kirkkonummi 119 155 147 182 50 247 99 17<br />
Mäntsälä 22 -6 122 -54 82 267 48 -28<br />
Nurmijärvi 18 41 74 149 258 219 102 104<br />
Pornainen 8 170 79 -147 132 278 120 77<br />
Sipoo -27 69 67 49 88 170 93 100<br />
Tuusula 138 157 194 198 141 294 124 112<br />
Vihti 64 100 118 200 22 160 32 29<br />
Koko maa 92 116 114 125 142 152<br />
Vantaalla vuosikate <strong>ei</strong> ollut investointien omarahoitusosuutta suurempi minään tarkasteluvuonna.<br />
Pornaisilla ja Kirkkonummella tunnusluku oli suurempi kuin 100 s<strong>ei</strong>tsemänä vuonna, Espoossa<br />
Kauniaisissa ja Keravalla kuutena vuonna. Taulukossa 21 on vuosina 1990 – 2002 169 lukua,<br />
joista 52 on suurempi kuin 100 eli vuosikate riittää kattamaan investointien omarahoitusosuuden<br />
vain joka kolmannessa tapauksessa (31 %).<br />
104