Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Recommendations

Info

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen suhteutettuna kuvaa hyvin yksittäisen kunnan kehitystä, mutta sen riittävyydestä suhteessa muihin kuntiin se ei kerro mitään. Kunnissa, joissa on omaa, laajaa liiketoimintaa, on vuosikate luonnollisesti asukaslukuun suhteutettuna suurempi kuin kunnissa, joissa sellaista ei ole tai liiketoiminta on organisoitu yhtiömuotoisena. Investointien tulorahoitus, %: = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Tulorahoituksen riittävyyden kehitys Vaikka asukaslukuun suhteutettuja vuosikatteita ei voikaan sellaisinaan vertailla, on taulukossa 12 esitetty vuosikate euroa/asukas kehitys. Lukuja kannattaa tarkastella nimenomaan yksittäisen kunnan kehityksen kannalta. Tarkasteltavien kuntien vuosikatteita asukaslukuun suhteutettuna ei ole tarkoituksenmukaista vertailla vuosina 2003 – 2004, koska Helsingissä vuosikate on laskettu talousarviossa eri perustein kuin tilinpäätös. Kaikkiaan seitsemässä kunnassa vuosikate on ollut tarkastelujaksona vähintään kerran miinusmerkkinen (Järvenpää, Kauniaisten, Kirkkonummi, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo ja Vantaa). Taulukko 12. Vuosikate euroa asukas 1990 - 2002 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Espoo 484 124 218 248 453 476 526 289 472 566 1 165 840 545 Helsinki 672 454 254 485 548 815 946 771 816 636 911 738 176 Vantaa 155 -131 71 102 204 227 256 3 164 180 273 242 239 Järvenpää 309 39 -21 170 189 126 138 -175 223 221 35 160 494 Kauniainen 348 608 326 305 308 1 220 297 192 590 263 1 849 1 488 -323 Kerava 331 157 187 227 30 254 303 6 261 233 414 379 577 Kirkkonummi 205 -25 -18 108 326 478 347 165 217 218 260 66 417 Mäntsälä 284 321 184 409 450 437 292 25 -8 154 -70 107 368 Nurmijärvi 460 397 212 261 306 386 262 28 69 130 278 490 447 Pornainen 74 101 171 236 410 472 327 5 120 56 -122 148 349 Sipoo 362 73 117 398 423 271 182 -41 107 108 80 152 326 Tuusula 454 113 40 123 294 340 314 206 250 327 348 268 593 Vihti 311 135 195 179 185 201 182 98 165 206 367 39 299 Koko maa 326 198 212 344 369 412 359 191 247 257 288 331 381 Koko maa avg 217 162 175 323 357 380 306 176 143 125 62 145 285 Kuntia kpl ">" avg 10 4 7 3 5 7 5 4 9 11 10 10 10 Avg = koko maan kuntien aritmeettinen keskiarvo Kuntia kpl ">" avg keroo monenko tutkimuskunnan luku parempi kuin kuntien aritmeetinen keskiarvo 103
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Vuodesta 1997 alkaen voidaan vuosikate suhteuttaa poistoihin. Taulukossa 13 on esitetty vuosikate prosentteina poistoista vuosina 1997 – 2004. Tähän on voitu ottaa mukaan myös vuodet 2003 – 2004, koska poistoihin suhteuttaminen ottaa huomioon liikelaitosten esittämistavan talousarvioissa. Ainoastaan Espoon ja Tuusulan vuosikate on ollut poistoja suurempi joka vuosi vuosina 1997 – 2002. Helsingin talous on ollut tasapainossa lukuun ottamatta vuotta 2002 ja Keravan vastaavasti lukuun ottamatta vuotta 1997. Negatiivinen vuosikate vuosina 1997 – 2002 oli jonakin vuonna vain Sipoossa (1997), Pornaisissa (2000), Mäntsälässä (1998, 2000), Kauniaisissa (2002) ja Järvenpäässä (1997). Helsingin negatiivinen vuosikate vuodelta 2003 on talousarvion mukainen. Tilinpäätöksessä se lienee plusmerkkinen. Taulukossa 13 on 13 kuntaa ja kuusi vuotta eli 78 tapausta. Näistä Helsingin seudun kuntien talous oli tasapainossa 49 kertaa eli 62 prosentissa. Näin tarkastellen kuntien talous on ollut suhteellisen vakaa vuodet 1997 – 2002. Vuosina 2003 – 2004 talous oli tasapainossa Järvenpäässä, Keravalla, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Taulukko 13. Vuosikate prosentteina poistoista 1997 – 2002 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Espoo 113 197 224 471 317 182 89 63 Helsinki 206 202 143 195 163 34 -23 49 Vantaa 2 84 87 129 110 104 35 1 Järvenpää -95 119 111 18 82 434 153 135 Kauniainen 65 190 96 636 495 -86 74 44 Kerava 4 160 136 235 217 313 262 255 Kirkkonummi 119 155 147 182 50 247 99 17 Mäntsälä 22 -6 122 -54 82 267 48 -28 Nurmijärvi 18 41 74 149 258 219 102 104 Pornainen 8 170 79 -147 132 278 120 77 Sipoo -27 69 67 49 88 170 93 100 Tuusula 138 157 194 198 141 294 124 112 Vihti 64 100 118 200 22 160 32 29 Koko maa 92 116 114 125 142 152 Vantaalla vuosikate ei ollut investointien omarahoitusosuutta suurempi minään tarkasteluvuonna. Pornaisilla ja Kirkkonummella tunnusluku oli suurempi kuin 100 seitsemänä vuonna, Espoossa Kauniaisissa ja Keravalla kuutena vuonna. Taulukossa 21 on vuosina 1990 – 2002 169 lukua, joista 52 on suurempi kuin 100 eli vuosikate riittää kattamaan investointien omarahoitusosuuden vain joka kolmannessa tapauksessa (31 %). 104
Page 1 and 2:
Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 3 and 4:
SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI
Page 5 and 6:
Page 7 and 8:
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Yhteiset tavoitteet Ihmisten arki e
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
PKS:lle sukkuloivien osuus kunnan t
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 161: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 193: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
show all

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?