Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
Kuntatalouden vakautusratkaisun yhteydessä vuonna 2002 ainoastaan Helsingin, Kauniaisten ja<br />
Espoon verotulot supistuivat. Muiden seudun kuntien verotulot sen sijaan kasvoivat. Tämä johtui<br />
siitä, että yht<strong>ei</strong>sövero on us<strong>ei</strong>mmissa Helsingin ympäristökunnissa suhteellisen vähäinen. Lisäksi<br />
tuloveroja kasvatti vuonna 2002 kertaluontoiset verontilitykset. Taulukkoon 3 on merkitty ne<br />
vuodet, joissa verotulot supistuivat 1990-luvun laman ja vuoden 2002 ratkaisujen seurauksena.<br />
Yllättävää saattaa olla se, että Helsingin verotulojen kehitys oli hitainta seudun kunnista.<br />
Taulukko 3. Verotulot 1990 – 2004, 1990=100<br />
Verotulot 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004<br />
Espoo 100 96 100 97 111 121 135 140 156 168 214 223 217 218 209<br />
Helsinki 100 94 86 91 103 125 130 145 157 156 184 194 169 175 169<br />
Vantaa 100 98 102 102 112 120 129 135 146 152 165 180 180 181 180<br />
Järvenpää 100 99 100 102 114 118 124 121 143 151 154 175 196 186 194<br />
Kauniainen 100 115 95 101 101 142 125 133 147 144 216 218 172 185 181<br />
Kerava 100 100 104 105 112 123 130 127 142 146 168 182 191 184 187<br />
Kirkkonummi 100 101 102 98 116 128 139 141 156 160 174 182 206 191 200<br />
Mäntsälä 100 107 96 97 108 119 124 128 132 141 142 163 181 176 177<br />
Nurmijärvi 100 104 96 95 113 119 126 128 142 150 168 198 195 198 202<br />
Pornainen 100 118 128 112 133 140 152 147 169 170 173 200 223 231 242<br />
Sipoo 100 97 102 106 115 119 135 138 152 164 178 197 211 214 218<br />
Tuusula 100 95 91 91 106 109 119 122 135 140 153 168 186 184 190<br />
Vihti 100 102 103 99 108 116 126 134 145 152 174 177 188 185 191<br />
MannerSuomi 100 98 99 100 109 122 131 137 147 150 160 175 175 170 168<br />
Kolmas tarkastelukautena verotuloja vähentänyt tekijä oli eräissä kunnissa (Järvenpää, Kerava,<br />
Pornainen) kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen noin miljardin markan kasvu koko maassa<br />
vuonna 1997. Vähennyksen vaikutus oli suurin sellaisissa kunnissa, joissa palkkatulojen osuus on<br />
muita suurempi ja yht<strong>ei</strong>söveron merkitys pieni. Valtion toimenpiteet ovat vaikuttaneet myös<br />
verotuloja lisäävästi (esimerkiksi vuoden 1994 perhepoliittinen paketti).<br />
Verotulojen kehitykseen vaikuttavat kuntalaisten tulopohjan lisäksi veroprosentin korkeus ja<br />
asukasluvun (veronmaksajien) kehitys. Helsingin seudun kuntien asukasluvut kasvoivat muuta<br />
maata nopeammin ja pelkkä verotulojen nimellinen kasvu näyttää suurelta. Helsinkiä, Mäntsälää,<br />
Vantaata, Tuusulaa, Nurmijärveä ja Espoota lukuun ottamatta kuntien asukaslukuun suhteutetut<br />
verotulot kasvoivat koko maata nopeammin. Koska asukasluvut ovat kasvaneet kaikissa kunnissa,<br />
asukaslukuun suhteutettujen verotulojen kasvu on pienempi kuin pelkkien verotulojen.<br />
Taulukossa 4 on tummennettu kunnittain ne vuodet, joina verotulot vähenivät. 1990-luvun laman<br />
osalta on merkitty kaikki ne vuodet, joina verotulot jäivät vuotta 1990 pienemmiksi.<br />
95