Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
2.8 Julkisen talouden kehitys Helsingin seudulla<br />
vuodesta 1990 22<br />
Muutokset seudun kuntien toimintaympäristössä<br />
Asukasluvun muutos 23<br />
Vuosina 1990 – 2002 koko maan asukasluku kasvoi 4,7 prosenttia eli 231 732 henkilöllä. Helsingin<br />
seudun kuntien asukasluku kasvoi peräti 18,4 prosenttia eli 191 295 henkilöllä. Vuonna 2001<br />
Helsingin seudulla asui 22,9 prosenttia koko maan asukkaista.<br />
Koko maan asukasluvun kasvusta Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteenlaskettu kasvu oli 64 prosenttia<br />
(150 416). Prosentuaalisesti suurin kasvu oli Pornaisissa (42,2 %) ja Espoossa (30,5 %).<br />
Hitainta kasvu oli Kauniaisissa (8,6 %), Keravalla (13,1 %) Helsingissä (14,1 %).<br />
Helsingin seudun asukasluvun kasvua 1990 – 2002 selittää sekä syntyn<strong>ei</strong>den suuri määrä että<br />
voimakas muuttovoitto. Parin viime vuoden aikana seudun muuttovoitto muualta maasta on<br />
kuitenkin vähentynyt voimakkaasti lähelle nollatasoa, joten asukasluvun kasvu on parin viime<br />
vuoden aikana aiheutunut milt<strong>ei</strong> yksinomaan syntyvyydestä.<br />
Työpaikkakehitys 24<br />
Koko maan työllisyys oli 1990 luvun taitteessa taloudellisen suhdannehuipun aikana yli 2,5<br />
miljoonaa. Työllisten määrä putosi 1990-luvun alussa alkaneen laman aikana viidessä vuodessa<br />
noin 459 000:lla. Suurimmat määrälliset vähennykset työllisyydessä tapahtuivat Uudellamaalla,<br />
Hämeessä, Pirkanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Laman jälkeen työllisyys kasvoi noin 325 000:lla<br />
vuoteen 2002 mennessä. Työllisyys kasvoi kaikissa muissa maakunnissa paitsi Kainuussa ja<br />
Lapissa. Ainoastaan Uudellamaalla työllisyys oli vuonna 2002 korkeampi kuin vuosina 1989-<br />
1990.<br />
Vuonna 2001 koko maassa työpaikat vähenivät yli 81 000:llä, mutta pääkaupunkiseudulla työpaikat<br />
lisääntyivät yli 52 000:llä. Maan kaikista työpaikoista lähes 30 prosenttia on Helsingin<br />
seudulla. Vuonna 2001 yli puolet Helsingin seudun työpaikoista oli Helsingissä.<br />
Vaikka Kirkkonummen (21,7%) ja Mäntsälän (16,6%) asukasluvut kasvoivat vuosina 1990 –<br />
2001, niiden työpaikat kuitenkin vähenivät. Työpaikat lisääntyivät voimakkaasti Espoossa (27,3<br />
22 Tämän luvun tarkastelussa on käytetty lähteenä H<strong>ei</strong>kki Helinin selvitysmies Alasen toimeksiannosta<br />
laatimaa katsausta ”Helsingin seudun kuntien talous vuosina 1990-2002/2004”. Katsaus on päivitetty<br />
30.12.2003 ja on saatavilla sisäasiainministeriöstä. Katsauksessa tarkasteltavat 13 kuntaa ovat: Helsinki,<br />
Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,<br />
Pornainen ja Vihti.<br />
23 Väestökehitystä kuvataan tarkemmin luvuissa 2.3 ja 2.4.<br />
24 Työpaikkakehitystä kuvataan tarkemmin luvuissa 2.2 ja 2.3.<br />
92
Change language