Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Recommendations

Info

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Opetus- ja kulttuuritoimi Perusopetuksen kehittämisessä on tällä hetkellä keskeistä opetussuunnitelmauudistus. Tätä varten on pääkaupunkiseudulle perustettu opetussuunnitelmaverkosto. Tarkoituksena on mahdollisimman yhtenäisten rakenteiden luominen. Vastaavat verkosto on myös luotu maahanmuuttajaopetuksen ja erityisopetuksen kehittämiseen. Seudulla on järjestetty yhteistä rehtori- ja opettajakoulutusta. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa kunnilla on yhteinen ns. tuotantokoulu, Produktionskola. Opettajien, rehtoreiden ja opinto-ohjaajien täydennyskoulutus on järjestetty yhteistyössä. Ruotsinkielinen opetussuunnitelmaverkosto on valtakunnallinen. Toisella asteella on jo pitkään jatkunut ennakointiyhteistyö, jolla pyritään ennakoimaan työvoiman kysyntää ja tarvetta seudulla ja sitä kautta arvioimaan koulutuspaikkamitoituksia. Yhteistyötä on tässä ollut myös korkean asteen koulutuksessa. Seudulla on yhteinen Amiedun hallinnoima Noste-projekti, joka tähtää aikuisten ammatillisen osaamisen lisäämiseen ja päivittämiseen. Yhteistä on myös ollut hankkeet kone- ja metallitekniikan ja toisaalta yleensäkin toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoimasta. Myöskin toisella asteella on yhteistyötä opetussuunnitelmatyössä ja opinto-ohjauksen kehittämisessä sekä edunvalvonnassa. Käytännössä koko ruotsinkielinen toisen asteen ammatillinen koulutus järjestetään yhteistyössä Framtidskola-nimisessä oppilaitoksessa. Korkean asteen koulutuksen yhteistyömahdollisuudet ovat lisääntymässä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kolmannen tehtävän, aluevaikutustehtävän merkityksen kasvaessa. Koska ammattikorkeakoulut ovat nykyjärjestelmässä pääosin kunnallista toimintaa, on selvää, että eräiden 1aajaomisteisten ammattikorkeakoulujen omistajien yhteistyö on ollut tiivistä. Ammattikorkeakoulujen omistus on kuitenkin hajautunut pääkaupunkiseudun sisällä siten, että Helsingissä on pääosin kaupungin omia ammattikorkeakouluja, kun taas Espoo ja Vantaa ovat järjestäneet ammattikorkeakoulutuksen pääosin yhteistyönä esimerkiksi Espoon-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun (EVTEK) ja vielä laajapohjaisemmin Laurea-ammattikorkeakoulun puitteissa. On selkeästi nähtävissä, että seudullista yhteistyötä ja edunvalvontaa on edelleenkin tiivistettävä mm. ennakoinnissa ja aloituspaikkamitoituksissa. Kirjastot ovat hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä Helsingin seudulla. YTV-kuntien alueella on yhteinen kirjastojärjestelmä ja esimerkiksi lainaaja ei ole sidottu kotikuntansa kirjastoihin. Aineisto liikkuu seudulla vapaasti ja sääntöjä, maksuja ja hankintoja on yhtenäistetty. Käytännössä yhteinen aineisto vaatii tietenkin riittävää yhtenäisyyttä esimerkiksi aineistomäärärahoista päätettäessä. Pääkaupunkiseudun kunnat yhdessä valtion kanssa rahoittavat Suomen kansallisoopperan toimintaa ja osallistuvat myös sen hallintoon. Tehtyjen sopimusten perusteella oopperalla on laaja yhteistyövelvoite eri kuntien kanssa. Muuta yhteistyötä tiettyjen taidelaitosten ylläpitämiseksi ei ole. Parhaillaan on tekeillä pääkaupunkiseudun yhteinen toimintakalenteri internetiin. Pääkaupunkiseudulla on paljon yhteisiä tapahtumia, kuten Loiste-festivaali ja kansainvälinen lastenteatterifestivaali Bravo! sekä kotimainen lastenteatterifestivaali Hurraa!. Eri toimijoiden säännönmukaisia tapaamisia on runsaasti. 87
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Pääkaupunkiseudulla Helsinkiin on keskittynyt huomattava määrä valtakunnallisia taidelaitoksia, joista tietenkin koko seutu hyötyy. Järkevää työnjakoa on syytä edelleen kehittää - on hyvin perusteltua, että esimerkiksi Vantaa on sijoittanut resursseja Lasten ja nuorten kulttuuriin ja taiteen perusopetukseen. Helsingin kulttuurikaupunkisäätiön ollessa toiminnassa yhteistyö kulttuurin alalla oli nykyistä tiiviimpää. Hätäkeskuslaitos ja pelastustoimi Hätäkeskustoimintaa varten Uudenmaan alueelle perustetaan vuoden 2005 loppuun mennessä kolme valtion hätäkeskusta: Helsinkiin Helsingin kaupungin aluetta, Lohjalle Länsi-Uuttamaata ja Keravalle Keski- ja Itä-Uusimaata palveleva keskus. Pelastustoimessa on vuoden 2004 alusta siirrytty uuteen alueelliseen, kuntien pakolliseen yhteistoimintaan valtioneuvoston päättämillä alueilla perustuvaan pelastustoimeen. Uudellamaalla on neljä alueellista pelastustointa, Helsinki (yhden kunnan kattavana pelastustoimena), Länsi-Uusimaa isäntäkuntanaan Espoo, Keski-Uusimaa isäntäkuntanaan Vantaa ja Itä-Uusimaa isäntäkuntanaan Porvoo. Mahdollisimman hyvän avunannon turvaamiseksi ja alueiden välisten rajojen toimintaa rajoittavan vaikutuksen ehkäisemiseksi Uudenmaan hätäkeskusten ja apua antavien viranomaisten yhteistoiminta on välttämätöntä. On tärkeää, että hälytysohjeet laaditaan lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön periaatteen mukaisesti. Pelastustoimessa pääkaupunkiseudulla toimivien pelastuslaitosten tulee myös tähdätä yhdenmukaisiin toiminta- ja tulkintalinjoihin mm. rakentamista koskevissa lausunnoissaan. Koko Uusimaa ja erityisesti pääkaupunkiseutu muodostaa poikkeusolojen varautumisen kannalta yhtenäisen alueen. Tämän huomioonottamiseksi tarvitaan väestönsuojelu- ja valmiussuunnittelussa toimiva yhteistoimintamenettely alueen pelastustoimien sekä niiden ja alueella olevien kuntien sekä sotilasviranomaisten kesken. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota sairaankuljetuksen logistiikkaan, jota kehittämällä turvataan käytettävän kaluston mahdollisimman tehokas ja taloudellinen käyttö aluerajoista riippumatta. Verkkopalvelut Osana selvitystyötä sisäasiainministeriö tilasi Helsingin seudun kuntien julkisten Internetpalvelujen tilannetta koskevan selvityksen Efektia Oy:tä. Selvityksen piirin kuuluivat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Kunnat toimittavat tiedot selvitykseen tammi-helmikuussa 2004. Sipoon kunnan osalta tiedot on kerätty kuitenkin siten, että konsultti kävi sivut läpi. Selvitys on kokonaisuudessaan tämän raportin liitteenä internetistä osoitteesta www.intermin.fi. Selvityksessä kuntien Internet - palvelut on ryhmitelty seuraavasti: 88
Page 1 and 2:
Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 3 and 4:
SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI
Page 5 and 6:
Page 7 and 8:
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Yhteiset tavoitteet Ihmisten arki e
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 101 and 102: PKS:lle sukkuloivien osuus kunnan t
Page 145: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 193: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
show all

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?