Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

Recommendations

Info

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tehneet yhteistyösopimuksen yhteisen sosiaalialan osaamiskeskuksen ylläpitämisestä. Toiminta perustuu sosiaalialan osaamiskeskuksia koskevaan lainsäädäntöön (vuodelta 2002) ja se saa perusrahoituksensa em. lain nojalla sosiaali- ja terveysministeriöltä. Kuntien ohella toimintaan osallistuvat Helsingin yliopisto ja alan ammattikorkeakoulut. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus on osa Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusten verkostoa. Osaamiskeskus on sijoitettu Helsingin sosiaaliviraston yhteyteen. Sillä on kaikkia kaupunkeja edustava yhteinen johtoryhmä, johon kuuluu myös Helsingin yliopiston ja ammattikorkeakoulujen edustajat. Sopimuksen mukaan pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus kohdentaa toimintansa erityisesti suurkaupunkiympäristön hyvinvointipalvelujen kehittämiseen sekä kehittämistiedon kokoamiseen ja välittämiseen pääkaupunkiseudulla. Eräs kattava metodisen kehittämisen alue on lapsuus kaupungissa. Niin ikään monikulttuurisen työn osaamiseen panostetaan. Osaamiskeskuksen työtä olisi kehitettävä ja turvattava sen rahoitus. Tämä osaamisen kehitystyö voidaan hyödyntää myös muun maan hyväksi. Tulevaisuudessa yhteistoiminnan kehittäminen sosiaali- ja terveystoimessa kohdistuu yhä enemmän mm. prosesseihin, tiedonkulkuun, palvelujen sujuvuuteen, läpimenoaikoihin, työnjakoihin sekä rinnakkaisten ja osin päällekkäisten palvelujen purkamiseen. Päähuomio kohdistuu palvelujärjestelmää uudistaviin ja sen vaikuttavuutta parantaviin toimiin, mm. kehittämällä yli hallinnon- ja organisaatiorajojen ulottuvia palveluja toimenpidekokonaisuuksia, kuten terveydenhuollon sisäisiä näyttöön perustuvia hoitoketjuja ja vastaavia yli sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sosiaaliturvajärjestelmien (mm. KELAn ja eläkevakuutuslaitokset) ulottuvia palveluketjuja sellaisille asiakasryhmille, jotka tarvitsevat samanaikaisesti tai peräkkäin monia erilaisia palveluja. Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan alueen kuntien tulisi liittyä saumattomia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjuja ja alueellisia asiakas- ja muita tietojärjestelmiä kehittävän kokeilulain piiriin (laki 811/2000, muutettu lailla 1125/2003). Kokeilu on jatkoa alueella käynnissä olevalle UUMA-hankkeelle, jota tulisi jatkossa laajentaa ja monipuolistaa sekä maantieteellisesti että palveluketjujen kehittämisen kohteeksi otettavien asiakas- ja potilasryhmien osalta. UUMA - hanke on käynnistänyt vuosina 2001 – 2003 osahankkeita informaatioteknologiaa hyödyntävien alueellisten hoitoketjujen kehittämiseksi. Hanke on ottanut potilastietojen alueellista palveluyhteistyötä varten käyttöönsä aluetietojärjestelmän vuoden 2003 alusta. Alueelliset tietojärjestelmät muodostavat yhteistoiminnallisen verkoston, jonka puitteissa tietotekniset edellytykset palveluketjun toteutumiselle ja palveluyhteistyölle ovat nyt pääkaupunkiseudulla olemassa. Kokeilulain toimeenpanoa ohjaavan valtakunnallisen asiantuntijaryhmän (STM 2003: 18) suositus on, että kunnat, kuntayhtymät ja alueen muut toimijat organisoivat sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen, verkostoitumista tukevan tietohallinnon kehittämistyön ja nimeävät alueellisen toimijan. Myös STM:n valtakunnallisen sähköisen sairauskertomuksen strategiassa (STM 2003: 38) on linjattu, että alueellinen toimija vastaa terveydenhuollon organisaatioiden välisestä potilasasiakirjojen hausta ja siihen tarvittavista palveluista, joiden avulla hallinnoidaan sähköisesti viitetiedot, organisaatioiden, yksiköiden, asiakirjojen ja toimijoiden yksilöinti, käyttäjien tunnistaminen ja oikeudet sekä asiakkaiden antamien potilas- ja asiakastietojensa käyttöä koskevien suostumusten hallinta. Tarvittavan aluetason organisaation tehtävänä on kehittää ja eräiltä osin myös ylläpitää eri tahojen keskinäisen vuorovaikutuksen mahdollistavia toiminnan suunnitteluun, tiedon hakuun ja käyttäjien 85
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen hallintaan sekä sähköiseen konsultaatioon liittyviä palveluita, infrastruktuuria ja tietojärjestelmiä. Aluetason organisaatiot kehittävät sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosesseja sähköisten tietojärjestelmien tuella. Näin voidaan vastata hoidon saatavuuden ja jonojen hallinnan vaatimuksiin toimintatapojen muutoksissa. Alueellisen tietohallintoyhteistyön tulee tukea julkisen terveydenhuollon verkottamisen lisäksi myös sosiaalitoimen sekä yksityisten palvelutuottajien verkottamista (STM 2003: 38) Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen ja toimintamallien yhteiskäytön ohjaus olisi järjestettävä seudullisesti tai alueellisesti. Sen toteuttaminen on lähtötilanteessa Uudellamaalla perustunut kunkin kunnan hankkiman asiakas- ja potilastietojärjestelmän liittämiseen alueen yhteiseen aluetietojärjestelmään. Jatkossa toteutus rakentuu alueellisilla toimintamalleilla ja tietojärjestelmillä tuettuun seudulliseen palveluyhteistyöhön. Organisointitapa tulisi istuttaa pääkaupunkiseudulle valittavaan malliin ja sen tulee perustua kuntien sekä kuntayhtymien ja muiden mahdollisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välisiin sopimuksiin ja pysyvään rahoituspohjaan. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan erityisiä toimia myös syrjäytymiskehityksen hallinnan tehostamiseksi. Viime vuosina toteutetuissa lukuisissa kehittämishankkeissa on tunnistettu ja arvioitu toimiviksi useita innovatiivisia menetelmiä, joiden käyttöönottoa alueella olisi tuettava määrätietoisesti. Vuoden 2004 alusta tuli voimaan laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003), joka mahdollistaa syrjäytyneiden ja/tai syrjäytymisuhan piirissä olevien henkilöiden ammatillisen kuntoutumisen ja työelämävalmiuksien kehittämisen joko sellaisenaan tai yhdistettynä muihin aktivoiviin ja kuntoutumista edistäviin toimenpiteisiin. Pääkaupunkiseudun kuntien tulisi käynnistää toimenpiteet sosiaalisen yritystoiminnan avaamien mahdollisuuksien hyödyntämiselle ja luoda alueelle tarvittavat tukirakenteet yhteistyössä TE-keskuksen ja kuntoutusalan toimijoiden kanssa. Helsingissä ja Espoossa on jo kokemusta mielenterveyskuntoutujien klubitalomenetelmän käytöstä ja siitä on saatu eri tahojen arvioimana hyviä kokemuksia ja arvokkaita yksilöllisiä kuntoutumistuloksia joko ammattikoulutukseen osallistumisen tai suoran siirtymätyön kautta tapahtuvan työllistymisen muodossa tavallisiin yrityksiin. Klubitalomenetelmä on myös muilla tavoin arvioitu mm. Raha-automaattiyhdistyksen tilaamassa arviointitutkimuksessa edistävän mielenterveyskuntoutujien sosiaalisten ja ammatillisten valmiuksien kehittymistä ja elämänlaadun paranemista. Lisäksi menetelmä on osoittautunut kustannus-vaikuttavuudeltaan edulliseksi verrattuna perinteisiin mielenterveysalan päivätoimintamuotoihin. Asiantuntija-arvioiden mukaan pääkaupunkiseudulla tarvittaisiin nykyisen kahden klubitalon lisäksi 6-8 uutta klubitaloa (klubitalo keskimäärin 100 000 asukasta kohti). Osa näistä voitaneen toteuttaa muuttamalla joitakin olevia toimintayksiköitä klubitaloiksi käyttämällä hyväksi Helsingin klubitalon yhteydessä vuonna 2004 käynnistyvää klubitalojen koulutuskeskusta. Yhdessä muiden aktivoivien työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja kuntoutuksen tehostamistoimien kanssa mainitut uudet menetelmät muodostavat todennäköisesti merkittävän lisän syrjäytymiskehityksen hallintaan tähtäävään hyvinvointipoliittisten kokonaisuuteen. Seudulla olisi tutkittava myös muiden hyviksi arvioitujen innovatiivisten toimintamallien käyttöönoton ja/tai käytön laajentamisen mahdollisuuksia. 86
Page 1 and 2:
Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 3 and 4:
SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI
Page 5 and 6:
Page 7 and 8:
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Yhteiset tavoitteet Ihmisten arki e
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 101 and 102: PKS:lle sukkuloivien osuus kunnan t
Page 143: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
Page 193: Ihmisten arki ei tunne hallinnon ra
show all

Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?