Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
Sairaanhoitopiirin alueella on yhteensä noin 1,3 miljoonaa asukasta. Piiri jakautuu Helsingin<br />
seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialueeseen, sekä Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan<br />
ja Porvoon sairaanhoitoalu<strong>ei</strong>siin. HYKS-toimialueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen,<br />
Kerava ja Kirkkonummi. Muihin sairaanhoitoalu<strong>ei</strong>siin kuuluu 26 muuta jäsenkuntaa.<br />
Päätösvaltaa HUS:ssa käyttää jäsenkuntien nimeämistä luottamushenkilöistä koostuva hallitus.<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus pääkaupunkiseudun kaupunkien kokonaismenoista on<br />
keskimäärin noin puolet. Helsingin ja sen naapurikaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä<br />
yleensä hyvinvointipalvelujen kehityshaasteet liittyvät toisaalta asukasmäärien lisääntymiseen,<br />
urbaanialueen sisäiseen eriytymiskehitykseen sekä toisaalta ikärakenteen ja palvelurakent<strong>ei</strong>den<br />
yhteensovittamistarp<strong>ei</strong>siin. Terveydenhuollossa kehityssuuntana on perusterveydenhuollon ja<br />
erikoissairaanhoidon keskinäisen suhteen painottuminen yhä enemmän erikoissairaanhoidon ja<br />
yksityissektorin palvelujen käytön puolelle, jotka molemmat lisäävät terveydenhuollon kustannuspain<strong>ei</strong>ta.<br />
Perusterveydenhuollon ja terveyskeskustoiminnan kehittämiselle - mukaan lukien<br />
sairauksia ja tapaturmia ehkäisevät ja terveyttä edistävät toimet - on tulevina vuosina annettava<br />
etusija.<br />
Monialaisena ylisektorisena yht<strong>ei</strong>styönä toteutettavat ehkäisevät toimenpiteet tuottavat enemmän<br />
hyvinvointia, terveyttä ja mielenterveyttä kuin korjaavat toimet ja sairaanhoito, joka sitoo vuosi<br />
vuodelta kasvavasti voimavaroja mm. väestön ikääntymisen johdosta. Pääkaupunkiseudulla<br />
korostuu myös Suomen oloissa määrällisesti suurin ja laadullisesti moniongelmallisin syrjäytymisuhkien<br />
keskittymä, mikä on merkittävä väestön pahoinvoinnin, sairauksien ja mielenterveyden<br />
ongelmien lähde.<br />
Hyvinvointiin, terveyteen ja mielenterveyteen myötävaikuttavat kesk<strong>ei</strong>set tekijät ovat pääasiallisesti<br />
muiden <strong>hallinnon</strong>alojen kuin sosiaali- ja terveysalan vastuulla. Siksi pääkaupunkiseudulla<br />
tarvittaisiin ehkäiseviin ja edistäviin toimiin keskittyvä laaja-alainen urbaanin hyvinvointipolitiikan<br />
ohjelma, jossa analysoitaisiin kaikkien <strong>hallinnon</strong>alojen vastuut ja mahdollisuudet<br />
vaikuttaa kehitykseen. Yleensäkin alueen kaupunkipolitiikkaa olisi tarpeen suunnata viime<br />
vuosikymmentä selkeämmin hyvinvointia, terveyttä ja mielenterveyttä määrittävien erilaisten<br />
tekijöiden tukemiseen ja määrätietoiseen kehittämiseen. Seudullisen urbaanin hyvinvointipoliittisen<br />
ohjelman toimeenpanoon on lisäksi asianomaisille <strong>hallinnon</strong>aloille varattavat riittävät<br />
voimavarat. Ohjelman toimeenpanon sosiaalisia ja terveysvaikutuksia ja vaikuttavuutta on myös<br />
aktiivisesti seurattava ja arvioitava asiaankuuluvilla tieteellisesti pätevillä menetelmillä.<br />
Laman jälk<strong>ei</strong>sessä tilanteessa 1990-luvulla kuntien säästötoimet kohdistuivat liiaksi kuntien omaan<br />
palvelutuotantoon ja ehkäisevien toimintamuotojen karsintaan, jonka seurauksena erikoissairaanhoidon<br />
ja muiden kalliiden erityispalvelujen osuus palvelujen kysynnässä on lisääntynyt. Tämä<br />
palvelujen käytön painottuminen näyttää yhä jatkuvan. Samassa yhteydessä kunnat myös pääkaupunkiseudulla<br />
yl<strong>ei</strong>sesti karsivat edellä mainitut ehkäisevät toimintamuodot sekä monet avo- ja<br />
kotihoitopalvelut minimiin. Esimerkk<strong>ei</strong>nä ovat mm. neuvolatoiminnan supistaminen, kouluterveydenhuollon<br />
ja oppilashuollon sekä vanhusten kotipalvelujen minimointi.<br />
Muutokset ovat kohdistuneet useasti organisaatiorakent<strong>ei</strong>siin. Pääkaupunkiseudun kuntien<br />
yht<strong>ei</strong>stoiminta sosiaali- ja terveystoimessa on liian kapealla pohjalla. Yht<strong>ei</strong>stoimintaa on mm.<br />
tulkkipalvelujen yht<strong>ei</strong>sessä järjestämisessä(ostopalveluna, Helsingin seudun asioimistulkkauskeskus)<br />
samoin kuin hiv-positiivisten narkomaanien palvelujen järjestämisessä (ostopalveluna).<br />
Terveydenhuollossa myös call-center tyyppinen neuvontapalvelu on järjestetty yht<strong>ei</strong>styössä.<br />
84