Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
Lapinkylän ja Veklahti - Svartvikin kylissä. Väestöennuste on 36 000 - 38 000 asukasta vuonna<br />
2020, mutta aluevaraukset mahdollistavat huomattavasti suuremman kasvun.<br />
Sipoon haja-asutusalu<strong>ei</strong>den yl<strong>ei</strong>skaava on vuodelta 1995, kokonaisyl<strong>ei</strong>skaavan laatiminen alkaa<br />
vuonna 2004. Kunnan väestötavoite on 26 000 asukasta vuonna 2020. Osayl<strong>ei</strong>skaavoja on Söderkullan<br />
alueella (2002), Nikkilässä (laadittavana) sekä Keski-Sipoossa, Etelä-Sipoossa, Kalkkirannassa,<br />
Neulasniityssä ja Itäsalmessa, Itäsalmi – Sipoonkorven kaavoitus alkaa vuonna 2004.<br />
Järvenpään yl<strong>ei</strong>skaava on vuodelta 1984. Uusi yl<strong>ei</strong>skaava on luonnosvaiheessa ja tarkoitus saada<br />
valtuustoon kesäkuussa 2004. Mitoitus on 45 100 asukasta vuonna 2020. Keskustan osayl<strong>ei</strong>skaava<br />
on valmistunut vuonna 2002.<br />
Keravan kokonaisyl<strong>ei</strong>skaava muodostuu osayl<strong>ei</strong>skaavojen yhdistelmästä (taajayl<strong>ei</strong>skaava,<br />
viherkaava, Kaskela, Jokivarsi ja Keskusta). Uusi yl<strong>ei</strong>skaava on luonnosvaiheessa ja valmistunee<br />
kesällä 2004. Mitoitus on 41 000 asukasta vuonna 2020.<br />
Mäntsälän kirkonkylän osayl<strong>ei</strong>skaava on vuodelta 1989. Uusi ehdotus on ollut juuri nähtävänä.<br />
Muut osayl<strong>ei</strong>skaavat ovat Numminen - Onkimaa (1995), Hirvihaara (1989), Arola – Jokelanseutu<br />
(1994, t<strong>arki</strong>stetaan 2004) sekä vir<strong>ei</strong>llä oleva Kellokoski – Hyökännummi. Kunnan väestöennuste<br />
on 26 000 asukasta vuonna 2020.<br />
Nurmijärven yl<strong>ei</strong>skaava on vuodelta 1989. Sen t<strong>arki</strong>staminen kehityskuvaksi, joka ohjaa osayl<strong>ei</strong>skaavojen<br />
laadintaa, alkaa vuodenvaihteessa 2003 - 2004. Klaukkalan osayl<strong>ei</strong>skaavaluonnos<br />
valmistuu vuonna 2004 ja kirkonkylän osayl<strong>ei</strong>skaavan t<strong>arki</strong>stus aloitetaan vuonna 2005. Lisäksi<br />
maaseutualu<strong>ei</strong>lle laaditaan osayl<strong>ei</strong>skaavoja. Koko kunnan väestöennuste on 44 400 asukasta<br />
vuonna 2020.<br />
Pornaisissa on käynnistymässä vuodelta 1992 olevien osayl<strong>ei</strong>skaavojen (Kirkonkylä, Halkia –<br />
Metsäkylä, Jokimäki - Laukkoski) t<strong>arki</strong>staminen. Väestöennuste on 5 300 – 5 900 asukasta vuonna<br />
2025.<br />
Tuusulan yl<strong>ei</strong>skaava on vuodelta 1989. Osayl<strong>ei</strong>skaavat kattavat lähes koko kunnan alueen:<br />
Ruotsinkylä - Myllykylä (1998), Nahkela – Siippoo - Rusutjärvi (1998), Tuomala (2000),<br />
Ruskeela – Vanhakylä - Ritasjärvi (2000), Hyrylän laajentumissuunnat (2001), Linjamäki -<br />
Keravanjokilaakso (1994), Maantiekylä (1995) sekä laadittavana olevat Jokela ja Kellokoski.<br />
Kunnan väestöennuste on 40 000 asukasta vuonna 2012.<br />
Vihdin yl<strong>ei</strong>skaava vuodelta 1986 on oikeusvaikutukseton. Tek<strong>ei</strong>llä on kehityskuva koko kuntaan,<br />
tavoitteena 35 000 asukasta vuonna 2025. Osayl<strong>ei</strong>skaavat käsittävät Vihtijärven rannat ja Nuuksion<br />
kolme aluetta, tek<strong>ei</strong>llä on Nummelan kehityskuva ja rakennesuunnitelma ja myöhemmin<br />
Nummelan eteläosien osayl<strong>ei</strong>skaava.<br />
Espoo – Helsinki – Kauniainen – Sipoo - Vantaa, kuntien yht<strong>ei</strong>nen maankäytön kehityskuva<br />
Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan sekä Uudenmaan liiton edustajat ovat laatineet<br />
kunnanjohtajien päätöksen mukaisesti yht<strong>ei</strong>sen maankäytön kehityskuvan. Tammikuussa 2001<br />
ilmestynyt raportti on otsikoitu keskusteluasiakirjaksi. Helsinki ja Vantaa käyttävät kehityskuvaa<br />
yl<strong>ei</strong>skaavan yhtenä periaatteellisena lähtökohtana.<br />
63
Change language