Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
jätehuolto, kiviaineshuolto, moottorirata- ja ampumarata-alueet, liikenneterminaalit ja –varikot<br />
sekä laajat yhtenäiset metsäalueet ja hiljaiset alueet.<br />
Maakuntakaavan laadintaprosessin perusteella voidaan arvioida, että Uudenmaan kuntien näkemykset<br />
tulevasta kehityksestä ovat päälinjoiltaan yhteen sovitettavissa. Helsingin seudun kunnat<br />
pyrkivät vastaamaan alueen kasvupain<strong>ei</strong>siin kuntataloutensa antamissa rajoissa. Kehysalueella on<br />
varsin tasaisen kasvun kuntia, jotka voivat hallita kehityksen ja alueensa kaavoituksen hyvin.<br />
Poikkeusluvin tapahtuvaa hajarakentamista voidaan pitää ongelmana us<strong>ei</strong>ssa Helsingin seudun<br />
reuna-alueen ja kehysalueen kunnissa.<br />
Itä-Uudenmaan maakunnallista kaavoitustilannetta voi luonnehtia melko keskeneräiseksi. Seutukaava<br />
muodostuu neljästä vaihekaavasta. Tämän jälkeen on tehty yksi vaihemaakuntakaava.<br />
Kaavoitustilanne on vaikeaselkoinen, koska kaavayhdelmässä esiintyy neljän vaiheseutukaavan ja<br />
vaihemaakuntakaavan aluevarauksia vieri vieressä. Seutukaavojen ja maakuntakaavan aluevarauksien<br />
oikeusvaikutukset kuitenkin poikkeavat toisistaan. Lisäksi kaavoissa on aluevarauksettomia<br />
ns. valkoisia alu<strong>ei</strong>ta.<br />
Uuden maakuntakaavan laatiminen aloitettiin vaihemaakuntakaavana vuonna 2002. Myöhemmin<br />
liitto päätti kuitenkin ryhtyä laatimaan kaikki edeltävät kaavat korvaavaa kokonaismaakuntakaavaa<br />
ja käynnistysvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin uudestaan. Sittemmin kaavan sisältöä on<br />
h<strong>arki</strong>ttu jälleen karsittavaksi vaihemaakuntakaavan suuntaan. Menettely jättäisi maakunnallisen<br />
kaavoitustilanteen edelleen vaikeaselkoiseksi. Jos seutukaavamerkintöjä on voimassa vielä vuoden<br />
2010 alussa, ne kuitenkin pysyvät maakäyttö- ja rakennuslain mukaan voimassa maakuntakaavamerkintöinä.<br />
Suunnitellun aikataulun mukaan maakuntakaavaluonnos tulee nähtäville syksyllä<br />
2004 ja kaavaehdotus vuonna 2006. Tavoitteena on maakuntakaavan hyväksyminen loppuvuodesta<br />
2007.<br />
Tilanne on kuntien kannalta hankala, sillä alueen pienimmillä kunnilla, Sipoo mukaan lukien, <strong>ei</strong><br />
ole kattavia yl<strong>ei</strong>skaavoja ja asemakaavat joudutaan us<strong>ei</strong>n laatimaan rikkonaisen maakunnallisen<br />
kaavatilanteen pohjalta. Osittain kaavoituksen keskeneräisyydestä johtuen mm. suuri osa Sipoon<br />
rakentamisesta tapahtuu poikkeusluvin ja kaksi kolmasosaa omakotitalorakentamisesta sijoittuu<br />
kaavoitettujen alu<strong>ei</strong>den ulkopuolelle.<br />
Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liittojen ja alueen kuntien yht<strong>ei</strong>styönä on kevään 2004 aikana<br />
valmistumassa Helsingin seutu – Porvoo - aluerakenneselvitys (Hespo). Myös ympäristöministeriö,<br />
Uudenmaan ympäristökeskus, YTV sekä rata- ja tieviranomaiset ovat olleet mukana hankkeessa<br />
ja tukeneet sitä. Maakuntaliittojen rajan ylittävän selvitystyön odotetaan palvelevan sekä<br />
maakuntakaavoitusta että kuntien kaavoitusta maakuntarajan molemmin puolin. Alueelle on<br />
laadittu neljä vaihtoehtoista rakennemallia vuoteen 2040.<br />
3.2 YTV:n selvitykset 16<br />
Pääkaupunkiseudun yht<strong>ei</strong>styövaltuuskunta YTV:n kesk<strong>ei</strong>sin maankäytön suunnitteluun liittyvä<br />
raportti on Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva. Viim<strong>ei</strong>sin suunnitelma on PKS 2025, joka<br />
16 ks. tarkemmin internet www.ytv.fi<br />
61
Change language