Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
Kaavoitettavien alu<strong>ei</strong>den omistajien kiinnostuksen maankäyttösopimusten tekemiseen on havaittu<br />
lisääntyneen. Sen sijaan kiinnostus raakamaan myyntiin kunnalle on vähentynyt ja sen odotetaan<br />
edelleen vähenevän.<br />
Kesk<strong>ei</strong>simmät ongelmat pääkaupunkiseudun kunnissa ovat tuoreen barometrin mukaan tontti- ja<br />
raakamaan korkea hintataso, kaavoitetun tonttimaan ja kuntien omistaman raakamaan vähäisyys,<br />
yksityisten omistamien tonttien saatavuus rakennettavaksi ja markkinoille sekä kysynnän ja<br />
tarjonnan h<strong>ei</strong>kko alueellinen kohtaaminen.<br />
3. Maankäytön suunnittelu<br />
3.1 Uudenmaan maakuntaliittojen suunnitelmat<br />
Maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat<br />
Uudenmaan maakuntasuunnitelma hyväksyttiin marraskuun 2002 alussa. Maakuntasuunnitelma<br />
koostuu kymmenestä strategisesta valinnasta., joista kolme on nostettu kärkeen: taloudellisen<br />
menestyksen varmistaminen maakunnan kaikissa osissa, asuntotilanteen ja asumisolosuht<strong>ei</strong>den<br />
parantaminen sekä ympäristön vaaliminen seudun kasvupain<strong>ei</strong>ssa. Maakuntavaltuusto hyväksyi<br />
Uudenmaan maakuntaohjelman kesäkuussa 2003.<br />
Itä- Uudellamaalla on hyväksytty vuonna 2002 maakuntasuunnitelman osa "Itä-Uudenmaan<br />
strategia" joka sisältää kehitysvision ja tavoitteet. Maakuntaohjelma on hyväksytty vuonna 2003.<br />
Maakuntakaavoitus<br />
Uudenmaan maakunnallinen kaavoitustilanne on alueellisesti kattava, mutta se on syntynyt vaih<strong>ei</strong>ttain.<br />
Voimassa on toistakymmentä seutukaavaa sekä yksi maakuntakaava. Maakuntakaava<br />
kattaa maakunnan länsialueet ts. aiemman ruotsinkielisen Läntisen Uudenmaan seutukaavaliiton<br />
alueen. Mäntsälän ja Pornaisten kuntien siirryttyä Itä-Uudenmaan liitosta Uudenmaan liittoon<br />
niiden alueelle laadittiin muuhun Uudenmaan alu<strong>ei</strong>denkäyttöön yhteen sovitettu seutukaava.<br />
Uudenmaan maakuntakaavan laatiminen aloitettiin kokonaismaakuntakaavana vuonna 2000, mutta<br />
kaavan sisältöä on karsittu mm. jätehuoltoalu<strong>ei</strong>den ja laajojen yhtenäisten metsämanter<strong>ei</strong>den<br />
osalta. Maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä ja lausunnoilla vuodenvaihteessa 2003 - 2004.<br />
Tavoitteena on ollut, että se hyväksyttäisiin kesäkuussa 2004, mutta prosessin tähänastisen viivästymiset<br />
siirtänevät valtuustokäsittelyn syyskauteen. Hyväksymisen edelleen viivästyminen voi<br />
aiheuttaa ongelmia maakunnan ja pääkaupunkiseudun kuntien uusien yl<strong>ei</strong>skaavojen voimaantulolle.<br />
Ne perustuvat kohdakkain yhtäaikaisen maakuntakaavoitusprosessin yhteydessä tehtyihin<br />
valintoihin. Maakuntakaavan voimaantuloon asti kuntakaavoitusta ohjaavat kuitenkin nykyisin<br />
voimassa olevat seutukaavat ja vaihemaakuntakaava.<br />
Maakuntaliitto on käynnistämässä täydentävän vaihemaakuntakaavan laadintaa ja aloitusvaiheen<br />
viranomaisneuvottelu voitaneen pitää vielä vuoden 2004 aikana. Sen aih<strong>ei</strong>na ovat alustavasti<br />
60
Change language