Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
Kehittämiskorvauksena kunta voi periä maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille asemakaavassa<br />
osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyksen tai käyttömahdollisuuden<br />
muutoksen aiheuttamaan tontin arvonnousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista<br />
palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista.<br />
Kehittämisaluemenettely. Maankäyttö- ja rakennuslain 15 luvussa on säädetty kehittämisaluemenettelystä,<br />
jolla mahdollistetaan rajatun alueen toteuttamista tukevien erityisk<strong>ei</strong>nojen<br />
käyttäminen lain vaatimien edellytysten täyttyessä.<br />
Tontinluovutus. Kunta luovuttaa omistamansa kaavan mukaiset tontit rakennettaviksi. Luovutusmuotoina<br />
ovat myynti ja vuokraus. Omakotitontteja luovutetaan sekä erillishakujen että jatkuvan<br />
haun kautta. Tonttien saajien valintamenettely vaihtelee kunnittain paljonkin. Rivi-, kerros-, liike-<br />
ja teollisuustontit luovutetaan pääsääntöisesti neuvottelumenettelyä käyttäen.<br />
Rakentamiskehotus. Kunnallistekniikan piirissä olevien yksityisten tonttien saamista käyttöön<br />
voidaan pyrkiä edistämään antamalla rakentamiskehotuksia. Rakentamiskehotuksia on annettu jo<br />
tuhansille tont<strong>ei</strong>lle. Rakentamiskehotus on kunnallistalouden kannalta edullinen ja tehokas tapa<br />
saada tontteja rakentajien käyttöön. Kunnat, joissa kehotusmenettelyä on kok<strong>ei</strong>ltu, käyttävät<br />
k<strong>ei</strong>noa yleensä uudelleen. Pääkaupunkiseudulla <strong>ei</strong> mahdollisuutta rakentamiskehotusten käyttöön<br />
ole viime vuosina käytetty.<br />
Rakentamattoman rakennuspaikan kiint<strong>ei</strong>stövero. Asuntotarkoitukseen kaavoitetulle rakentamattomalle<br />
rakennuspaikalle voi kunnanvaltuusto määrätä erillisen, muita kiint<strong>ei</strong>stöveroprosentteja<br />
korkeamman veroprosentin, jonka on oltava vähintään 1,00 ja enintään 3,00 prosenttia<br />
(kiint<strong>ei</strong>stöverolain 12 a §). Jos korotettua veroprosenttia <strong>ei</strong> ole määrätty, kiint<strong>ei</strong>stövero asuntotarkoitukseen<br />
kaavoitetusta rakentamattomasta rakennuspaikasta pannaan maksuun yl<strong>ei</strong>sen<br />
kiint<strong>ei</strong>stöveroprosentin mukaan. Mahdollisuutta korkeamman veroprosentin käyttöön sovellettiin<br />
ensimmäisen kerran vuoden 2001 kiint<strong>ei</strong>stöverotuksessa. Vuonna 2001 lähes 60 kuntaa päätti<br />
soveltaa korkeampaa veroprosenttia rakentamattomille rakennuspaikoille. Pääkaupunkiseudulla<br />
<strong>ei</strong> mahdollisuutta rakentamattomien tonttien korotettuun kiint<strong>ei</strong>stöveroon ole käytetty.<br />
2.2 Kuntien maapolitiikan kesk<strong>ei</strong>set piirteet<br />
Hyvin hoidettu kunnan maapolitiikka on kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja rakentamiseen<br />
tarvittavan tonttitarjonnan perusedellytys. Tonttitarjonnan ylläpitäminen kasvukunnissa edellyttää<br />
yleensä paitsi riittävää kunnan omistamaa raakamaareserviä myös kunnan huomattavaa panostusta<br />
kunnallistekniikan, katujen ja puistojen sekä peruspalvelujen, kuten koulujen, päiväkotien ja terveyspalvelujen<br />
rakentamiseen. Lainsäädäntö tarjoaa kunnille monipuoliset mahdollisuudet aktiivisen<br />
maanhankinnan tai sopimusmenettelyn avulla kattaa yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvia<br />
kustannuksia. Kuntien maapoliittinen tilanne ja maapoliittiset toimintatavat vaihtelevat huomattavasti<br />
kunnittain pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa.<br />
Helsingissä ominaispiirteenä on kaupungin vahva maanomistus. Kaavoitusmenettelyt <strong>ei</strong>vät<br />
Helsingissä ole yleensä tonttitarjonnan pullonkaulana. Kaupunki kaavoittaa sekä kaupungin että<br />
yksityisten omistamaa maata. Kaupunki on maanluovutukseen liittämillään ehdoilla varmistanut<br />
asuntuotannon määrällisten ja laadullisten tavoitt<strong>ei</strong>den toteutumisen. Vastaavasti on yksityisten<br />
omistamaa maata kaavoitettaessa voitu sopimusmenettelyn avulla toteuttaa kaupungin tavoitt<strong>ei</strong>ta<br />
58
Change language