Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
tarpeen mukaan että tarpeen mukaan. K<strong>ei</strong>nojen käyttöä vaatii ensi sijassa kunnan veronmaksajien<br />
etu. Kunnan kaavoitusmonopoli on maapolitiikan perusta. Kunnalla on mahdollisuus pyrkiä<br />
maapoliittisten tavoitt<strong>ei</strong>den toteutumiseen erilaisin k<strong>ei</strong>noin.<br />
Vapaaehtoinen maanhankinta. Kunnat ostavat kaavan mukaisiin tarp<strong>ei</strong>siin maata, kuten tie- tai<br />
katualu<strong>ei</strong>ta, puistoja, koulutontteja jne. Yleensä maa pyritään ostamaan ennen asemakaavoitusta.<br />
Pääosa kuntien maanhankinnasta on raakamaan hankintaa. Raakamaasta kaavoitetaan tontteja,<br />
jotka sitten luovutetaan rakentajille. Alati tiukentuva talous johtaa kuntien neuvotteluaseman<br />
kiristymiseen maanhankinnassa. Maakauppojen syntymistä <strong>ei</strong> aina voida odotella rajattomasti, kun<br />
kyseessä on kunnan kehityksen kannalta tärkeän alueen hankinta.<br />
Luovutusvoiton verotus maata kunnalle myytäessä. Kunnan maanhankinnan tukemiseksi luonnollisten<br />
henkilöiden ja kuolinpesien kiint<strong>ei</strong>stöjen luovutus kunnalle säädettiin kokonaan vapaaksi<br />
luovutusvoiton verosta 1.10.1999 - 30.6.2000 väliseksi ajaksi (tuloverolaki 48 a §, väliaikainen<br />
muutos). Suomen Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan kokemukset verovapaudesta olivat<br />
myönt<strong>ei</strong>set. Merkittäviä myönt<strong>ei</strong>siä kokemuksia saatiin muun muassa Espoosta, Oulusta, Tuusulasta<br />
ja Vantaalta. Monien muidenkin kuntien maanhankinta piristyi ja kauan vir<strong>ei</strong>llä oll<strong>ei</strong>ta<br />
kauppoja saatiin vietyä loppuun.<br />
Etuosto. Etuostolaki antaa kunnalle mahdollisuuden mennä kiint<strong>ei</strong>stönkaupassa ostajan sijaan<br />
silloin, kun kaupan kohteena oleva alue tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen taikka virkistys- ja<br />
suojelutarp<strong>ei</strong>ta varten. Etuosto-oikeus on jo tästä johtuen sattumanvarainen tapa hankkia maata,<br />
<strong>ei</strong>kä se koskaan voi olla kunnan maanhankinnan pääasiallinen muoto. Etuostolaki voi kuitenkin<br />
tarjota yksittäistapauksissa mahdollisuuden maapoliittisesti perusteltuihin maanhankintoihin.<br />
Lisäksi etuostolaki antaa us<strong>ei</strong>n kunnalle mahdollisuuksia neuvotella kaupan osapuolten kanssa<br />
kunnan tärk<strong>ei</strong>nä pitämien asioiden ottamisesta huomioon kaupan yhteydessä. Etuostomenettelyn<br />
tehostamiseen on us<strong>ei</strong>ssa kunnissa mahdollisuuksia.<br />
Lunastaminen. Kunnat ovat lunastaneet maata pääasiassa asema- tai rakennuskaavan mukaisiin<br />
tarkoituksiin, kuten kaduiksi, puistoiksi ja koulutontteja varten. Kaavoittamatonta raakamaata<br />
tulevia asuntoalu<strong>ei</strong>ta varten on lunastettu harvoin. Tämä johtuu siitä, että kunnat ovat yleensä<br />
kyenneet hankkimaan maa-alueet vapaaehtoisin kaupoin. Kuntien asema raakamaamarkkinoilla on<br />
ollut vahva. Kiint<strong>ei</strong>stömarkkinoiden nopeat muutokset vaikeuttavat kuntien asemaa. Tämä yhdessä<br />
taloudellisten vaikeuksien kanssa ohjaa kuntia suunnitelmallisempaan toimintaan myös raakamaan<br />
hankinnassa. Alu<strong>ei</strong>ta hankitaan aiempaa tarkemman h<strong>arki</strong>nnan perusteella. Hankittavat alueet on<br />
saatava kunnan haltuun suunnitelmien mukaisessa aikataulussa <strong>ei</strong>kä ylimääräiseen odotteluun ole<br />
varaa. Tällöin tarve maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten lunastusten käyttöön raakamaan hankinnassa<br />
saattaa lisääntyä.<br />
Maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja<br />
keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä<br />
sekä kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitt<strong>ei</strong>sta.<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalla on mahdollisuus solmia kaavoitukseen ja kaavojen<br />
toteuttamiseen liittyviä sopimuksia.<br />
Kehittämiskorvaus. Maankäyttö- ja rakennuslain 1.7.2003 voimaan tulleen muutoksen mukaan<br />
tilanteessa, jossa maanomistajan kanssa <strong>ei</strong> ole syntynyt sopimusta hänen osallistumisestaan<br />
yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi periä kehittämiskorvauksen.<br />
57
Change language