Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
Taulukko 5. ARA-tuotannon lainahakemukset Helsingin seudulla vuosina 2002-<br />
2004, asuntoja 12<br />
2002 2003 2004<br />
Pääkaupunkiseutu 4 564 3 723 1 920<br />
KUUMA-alue 559 207 63<br />
Helsingin seutu 5 194 4 011 1 983<br />
Seudun kehityksen turvaamiseksi olennaista on sosiaalisen vuokra-asuntojen tarjonnan ja tuotannon<br />
lisääminen, jotta kohtuuhintaisia asuntoja olisi saatavilla sekä seudulle muuttaville että<br />
siellä jo asuville pieni- ja keskituloisille työntekijöille.<br />
Hallituksen tammikuussa 2004 hyväksymään asuntopoliittiseen ohjelmaan sisältyvät useat toimenpiteet<br />
tähtäävät valtion tukeman asuntotuotannon lisäämiseen. Näitä toimia ovat erityisesti<br />
korkotukilainoituksen ehtojen parantaminen siten, että se on yhdenvertainen aravalainoituksen<br />
kanssa ja yl<strong>ei</strong>shyödyllisyyssäännöstön kehittäminen asiaa tutkineen työryhmän ehdottamalla<br />
tavalla. Päätettyjen toimenpit<strong>ei</strong>den uskotaan lisäävän ratkaisevasti rakennuttajien kiinnostusta<br />
ARA-tuotantoon. Helsingin seudulla voidaan lainahakemuksia jättää jatkuvasti, joten edellä<br />
selostetut alhaiset hakemusten määrät voivat vielä lisääntyä vuoden 2004 kuluessa huomattavasti.<br />
Alueellinen eriytyminen ja segregaatio<br />
Helsinki ympäristöineen muodostaa kansainvälisesti vertaillen varsin tasapainoisen kaupunkikokonaisuuden,<br />
jossa <strong>ei</strong> juurikaan ole ilmennyt ulkomaisten esimerkkien mukaista huono-osaisuuden<br />
alu<strong>ei</strong>ttaista kasautumista. Tämä todettiin mm. OECD:n syksyllä 2002 valmistuneessa<br />
Helsingin metropolikatsauksessa 13 .<br />
Pääkaupunkiseudun kehityssuunnassa voidaan kuitenkin havaita muutos, sillä 1990-luvulla<br />
alueelliset erot ovat alkaneet kasvaa. Informaatioalaan perustuneen kasvun vaikutukset ovat<br />
jakautuneet epätasaisesti seudun sisällä. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat tuoneet esille<br />
alueellisia tulo- ja koulutuseroja pääkaupunkiseudulla. 1990-luvun loppupuolen taloudellinen<br />
kasvu on johtanut tuloerojen kasvuun siten, että kasvu on suuntautunut ylimpiin tuloryhmiin.<br />
Eriytyminen näkyy pääkaupunkiseudulla itä-länsi -akselilla. Samalla on nähtävissä työttömyyden,<br />
syrjäytymisen ja huono-osaisuuden keskittymistä Helsinkiin suhteellisesti enemmän kuin<br />
ympäröivälle seudulle.<br />
Eriytymisen negatiivinen puoli näkyy tiettyjen alu<strong>ei</strong>den segregoitumisena eli kielt<strong>ei</strong>sten kehitystekijöiden<br />
kasaantumisena samoille alu<strong>ei</strong>lle. Tällaiset ongelmalliset alueet <strong>ei</strong>vät ole Helsingin<br />
seudulla mitenkään suuria kokonaisuuksia vaan segregaatio ilmenee pikemminkin supp<strong>ei</strong>na<br />
"taskuina". Segregaatiota edistäviä tekijöitä ovat mm. hallintamuodoltaan ja talotyypiltään yksipuolinen<br />
asuntokanta, erityisesti suuri sosiaalisten vuokra-asuntojen osuus, yksitoikkoinen tai<br />
keskeneräiseksi jäänyt asuinympäristö sekä sosiaalisesti ongelmallisten asukkaiden kerääntyminen<br />
12<br />
Tarkemmat ja kuntakohtaiset tiedot löytyvät internet-sivuilta www.intermin.fi. Aluejako ks. alaviite 4<br />
13<br />
ks. tarkemmin internet<br />
www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/2A7D091A156E6D7BC2256C67003098E2/$file/metropolikatsaus.pdf<br />
54
Change language