Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
olivat kall<strong>ei</strong>mmillaan 18 euroa/m 2 (ylin kvartiili), kun kehyskunnissa kolmen huoneen ja<br />
suuremman asunnon uudet vuokrat olivat alimmillaan (alin kvartiili) 6,6 euroa/m 2 .<br />
Aravavuokra-asunnot<br />
Vuokra-asuntotilanteen helpottuminen näkyy jonkin verran myös haettavina oll<strong>ei</strong>den aravavuokraasuntojen<br />
määrissä. Pääkaupunkiseudulla haettavien asuntojen määrä lisääntyi 13 300 asunnosta<br />
14 600 asuntoon vuosina 2002-2003 ja KUUMA-alueella 1 700 asunnosta 2 300 asuntoon<br />
(taulukko1). Tässäkin suhteessa kehitys oli kunnissa erilaista ja haettavien asuntojen määrä väheni<br />
Espoossa, Kirkkonummella, Vihdissä ja erityisesti Sipoossa.<br />
Aravavuokrat ovat kehittyneet pääkaupunkiseudulla lähes samaa tahtia kuin muualla maassa.<br />
Vuonna 2003 aravavuokrien keskimääräinen taso oli pääkaupunkiseudulla hieman yli 7 euroa/<br />
m 2 /kk, kun se muualla maassa oli noin puoli euroa alempi 10 . Aravavuokrissakin on huomattavaa<br />
vaihtelua: seudun alimmat ja kall<strong>ei</strong>mmat aravavuokrat (4,37 ja 15,00 euroa/m 2 /kk) löytyivät<br />
Helsingistä muista kuin kaupungin omistamista asunnoista.<br />
Kohtuuhintaisten arava- ja korkotukivuokra-asuntojen tarjonta on viime aikoina lisääntynyt Helsingin<br />
seudulla varsin vähän. Tähän on vaikuttanut toisaalta asuntorakennuttajien vähäinen kiinnostus<br />
valtion tukemaan asuntotuotantoon ja toisaalta institutionaalisten asuntosijoittajien pyrkimys<br />
myydä omistamiaan vuokra-asuntoja. Asuntojen tarjonnan lisääminen on kuitenkin yht<strong>ei</strong>skunnan<br />
kannalta selvästi taloudellisesti edullisempaa kuin asuntopulan seurausten hoitaminen<br />
muilla järjestelyillä. Sosiaalikehitys Oy on arvioinut, että lapsiperh<strong>ei</strong>den kriisiasumisen kustannukset<br />
ovat keskimäärin runsaat 2 000 euroa kuukaudessa, asuntola-asuminen maksaa 70 euroa<br />
vuorokaudessa ja yhden syrjäytyneen henkilön julkisella taloudelle aiheuttamat kustannukset ovat<br />
lähes 15 000 euroa vuodessa.<br />
Asuntotuotanto<br />
Helsingin seudulla valmistui vuonna 2001 lähes 10 300 asuntoa ja vuonna 2002 vajaa 9 000<br />
asuntoa (taulukko 2). Vuonna 2001 aloitettiin 9 200 asunnon rakentaminen ja vuonna 2002 yli<br />
10 000 asuntoa (taulukko 3). Ennakkotietojen perusteella voidaan tuotannon olettaa olevan vuonna<br />
2003 suurin piirt<strong>ei</strong>n samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Asuntotuotantoa on pitänyt yllä<br />
erityisesti vapaarahoitt<strong>ei</strong>nen tuotanto, sillä valtion tukema tuotanto on vähentynyt ratkaisevasti.<br />
Seudun asuntotuotanto on lähes samalla tasolla, jota kunnat ovat ohjelmoineet myös tuleville<br />
vuosille, mutta se alittaa selvästi laskennallisen tuotantotarpeen.<br />
10 Aratieto, Valtion asuntorahaston asiakaslehti 1/2004 ja Arava- ja korkotukilainoitettujen asuntojen vuokrat<br />
vuonna 2003 asuntomarkkinakyselyn mukaan, Valtion asuntorahaston selvityksiä 2/2004<br />
52
Change language