Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja - yhteistyössä ... - Liikkuva poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ihmisten</strong> <strong>arki</strong> <strong>ei</strong> <strong>tunne</strong> <strong>hallinnon</strong> <strong>rajoja</strong> - yht<strong>ei</strong>styöllä Helsingin seutu menestykseen<br />
1. Asuminen<br />
1.1 Asuntojen tarve ja kysyntä<br />
Helsingin seudun yht<strong>ei</strong>stoiminta-asiakirjan perustaksi tehdyt asunnontarvelaskelmat osoittivat, että<br />
koko seudun laskennallinen tuotantotarve on keskimäärin runsaat 13 000 asuntoa vuodessa kaudella<br />
2001-2010. Tästä pääkaupunkiseudun osuus on 10 000 asuntoa ja kehyskuntien osuus 3 000<br />
asuntoa.<br />
Laskelmien mukaan asuntotuotannon tarvetta koko seudun puitt<strong>ei</strong>ssa aiheuttavat yhtä voimakkaasti<br />
sekä väestön lisäys että olemassa olevan väestön asumistason paraneminen: väestönlisäys<br />
aiheuttaa 40-45 prosenttia ja seudulla jo asuva väestö 40-43 prosenttia laskennallisesta tuotantotarpeesta.<br />
Loppuosa, 13-20 prosenttia tuotantotarpeesta, johtuu poistuman korvaamisesta ja<br />
asuntovarauman lisääntymisestä. Pääkaupunkiseudulla olemassa olevan väestön asumistason<br />
paraneminen on suhteellisesti tärkeämpää (42-44 prosenttia laskennallisesta tarpeesta), kun taas<br />
kehyskunnissa väestön lisääntymisellä on suurempi merkitys (50-57 prosenttia kokonaistarpeesta).<br />
Asuntojen tarvetta aiheuttavat tekijät näkyvät asuntomarkkinoilla erilaisena asuntojen kysyntänä:<br />
� suurin osa olemassa olevan väestön asumistilanteen paranemisesta suuntautuu<br />
vapaarahoitt<strong>ei</strong>sille omistus- ja vuokra-asuntomarkkinoille<br />
� seudulla jo asuvasta väestöstä pienipalkkaiset, nuoret ja muut ensiasunnon hankkijat sekä<br />
osa avioero- yms. tapauksista tarvitsee pääasiassa kohtuuhintaisia vuokra- ja<br />
asumisoikeusasuntoja<br />
� seudulle muuttavista työntekijöistä, opiskelijoista, eläkeläisistä yms. ryhmistä vain osa voi<br />
ratkaista asunnontarpeensa vapaarahoitt<strong>ei</strong>sten omistus- ja vuokra-asuntojen avulla<br />
� suurin osa seudulle työn perässä muuttavista tarvitsee kohtuuhintaisia vuokra- ja<br />
asumisoikeusasuntoja<br />
� sosiaalisten ja muiden erityisryhmien asunnontarvitsijat ovat lähes kokonaan<br />
kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen varassa.<br />
Seudun kehityksen kannalta ratkaisevaa on, että tarjolla oleviin työpaikkoihin hakeutuvat työntekijät<br />
löytävät taloudellisten mahdollisuuksiensa puitt<strong>ei</strong>ssa asunnon kohtuullisen työmatkan<br />
päästä. Kesk<strong>ei</strong>sessä asemassa ovat palvelualojen työntekijät, koska h<strong>ei</strong>dän määrällinen tarpeensa<br />
on tulevaisuudessa suurin. Helsingin ja Espoon kauppakamarit laativat loppuvuodesta 2003<br />
kannanoton 2 , jossa tämä asia tuodaan selkeästi esille ja esitetään toimenpit<strong>ei</strong>tä asuntotarjonnan<br />
edistämiseksi Helsingin seudulla.<br />
Nykyisillä tuloilla ja asuntojen hinnoilla ja vuokrilla seudun asuntomarkkinoille pyrkivän pieni- tai<br />
keskituloisen, palveluammat<strong>ei</strong>ssa työskentelevän työntekijän (esim. perushoitaja, myyjä) taloudelliset<br />
mahdollisuudet <strong>ei</strong>vät riitä kuin pieneen aravavuokra-asuntoon ilman, että tuloista menee<br />
2 Helsingin kauppakamari ja Espoon kauppakamari: "Asuntotarjonta Helsingin seudun kesk<strong>ei</strong>nen<br />
kilpailutekijä", internet: www.helsinki.chamber.fi<br />
48
Change language